| Mistä Lassi ja Leevi-sarjakuva albumista löytyisi tämä strippi? |
166 |
|
|
|
Kyseinen tarina oli arkistrippiä pidempi ns. sunnuntaisarja. Sitä voisi etsiä vuonna 2002 julkaistusta Lassi ja Leevi : sunnuntaisivut 1985-1995 -albumista, johon sarjan tekijä Bill Watterson on valinnut kokoelman sunnuntaisarjoja. Mikäli kyseistä tarinaa ei löydy tästä albumista, saatavilla on myös neliosainen The complete Calvin and Hobbes -teossarja, jossa on julkaistu kaikki Lassi ja Leevi -sarjat alkukielellä. |
| Onko sellaista kirjasarjaa ollut olemassa, kuin 4 äxää? |
117 |
|
|
|
Kyseessä on Taru Mäkisen 4X-sarja, johon kuuluu seitsemän osaa:4X ja Vanain aarre (1990)4X ja Aulangonvuoren arvoitus (1991)4X ja Linnan ritari (1992)4X ja puiston salaisuus (1993)4X ja pitkät varjot (1993)4X ja harmaa veli (1994)4X ja vapaa keihäs (1996)Lisätietoa kirjoista Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/taru%20m%C3%A4kinen%204x |
| Ronja Ryövärintytär-kirjassa Loviisa-äiti laulaa Ronjalla tuutulauluksi ns. Susilaulun (Vargsången. Miten sen sanat menevät suomeksi? Erityisesti haluaisin… |
432 |
|
|
|
Astrid Lindgren -sivuston mukaan laulu on tehty kirjan julkaisemisen jälkeen elokuvaa varten. Laulun sanoja ei ole kirjan suomennoksessa. Elokuvasta on olemassa versio, jossa on suomenkielinen ääniraita. Tässä kohtauksessa etsimäsi kohta lauletaan näin:https://www.youtube.com/watch?v=U991pO3ZLWI (noin kohdasta 0:45 alkaen)Laulu sisältyy myös näytelmään ”Ronja Ryövärintytär” (Näytelmäkulma, 1987), jonka on suomentanut Tuovi Paju. Näytelmän teksti on Taideyliopiston Sörnäisten kampuskirjastossa. Cd-levyllä Rönnin kesäteatteri: ”Ronja Ryövärintytär” (Eräjärven Työväen Näyttämö, 2004) on teatterimusiikkia tästä näytelmästä. ”Susilaulusta” esitetään tällä levyllä ensimmäinen säkeistö (eri sävelmällä kuin elokuvassa).Laulu voi sisältyä myös... |
| Lapsena rakastin kirjaa, jossa pieneltä tytöltä putoaa lempinukke mereen. |
117 |
|
|
|
Voisikohan kyseessä olla Anneli Pikkasen satu Meren lahja, joka on ilmestynyt vuonna 1981?Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan juonikuvaus: "Satu kertoo Leenukka-tytöstä, joka lähtee äitinsä kanssa tapaamaan merimiesisää Kööpenhaminaan. Leenukka pudottaa lempinukkensa mereen. Nukke matkaa meressä kauas, menettää raajansa ja vartalonsa, ja lopulta huuhtoutuu rantaan Etelä-Euroopassa. Pedro-poika löytää Hanna-nuken pään ja hänen isoäitinsä ompelee sille uuden vartalon ja raajat. Nukke annetaan syntymäpäivälahjaksi viisivuotiaalle Marialle." Kirjaa löytyy useista kirjastoista ja tarvittaessa siitä voi tehdä kaukolainapyynnön oman kirjaston kautta. |
| Haluaisin tietää kuka on kirjoittanut runon Pääsiäinen, joka alkaa sanoilla; maassa oli kirkot poltetut maahan syösty sadat kultaristit. Piispat, papit oli… |
105 |
|
|
|
"Kirkot oli maassa poltetut -- " runoili Lauri Pohjanpää. Pääsiäinen : nykyajan legenda sisältyy kokoelmaan Kärsimys ja elämä (1936). |
| Milloin videonauhureita (VHS) alkoi olla suomalaisissa kodeissa tv-ohjelmien tallentamiseen? |
275 |
|
|
|
VHS-kotivideonauhurien myynti Suomessa alkoi vuonna 1979.Tekniikan maailma -lehden numeron 6/1978 "väri-tv-nauhurien" vertailussa, jossa esiteltin kaksi VCR- ja yksi U-matic-kaseteilla toimivaa laitetta, ennusteltiin jo vuotta 1978 tämäntyyppisten nauhureiden läpimurtovuodeksi. Reilua vuotta myöhemmin numeron 9/1979 Kotivideot-vertailussa todetaan maltillisemmin, että "useat laitteet ovat kaupan hyllyillä jo tänään, mutta vasta vuotta 1980 ennustetaan niiden varsinaiseksi läpimurtovuodeksi". Tässä vaiheessa markkinoista oli kilpailemassa neljä eri nauhoitusjärjestelmää (VHS, Beta, VCR ja SVR). Kotivideolaitteiden ounastellun läpimurtovuoden ensimmäisessä lehdessä odotetaan yhä "olympiavuoden muodostuvan kovaksi läpimurroksi" monien... |
| Juice Leskisen laulu: Kulttuuri saapuu Ähtäriin. Siinä on sanat: On Ähtärin poika ihmeissään, hankaa jalkoja jenkkibootsit. Se kartsalla dallaa yhtenään, kysyy… |
120 |
|
|
|
'Rootsit' tarkoittanevat juuria. Sana vaikuttaa johdetun englannin sanasta 'roots' samalla lailla kuin bootsit sanasta 'boots'. Ähtärin poika jenkkibootseissaan vaikuttaa kadottaneen henkisen yhteyden kotiseutuunsa ja tuntee olonsa vallan juurettomaksi. |
| Onko anna nimisestä tehty laulua |
299 |
|
|
|
Anna-nimisistä on tehty useita lauluja. Niitä voit etsiä esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannan avulla. Tarkennetussa haussa kirjoita Aihe-riville: naisen nimi anna. Hakutulokseen tulee mukaan myös Anna-Liisoja ym. Anna-alkuisia nimiä. Voit rajata hakua esimerkiksi kielen mukaan.Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fi Vinkkejä voit löytää myös "Suomalaisia naisennimilauluja A-L" -luettelosta:https://vahvike.fi/app/uploads/2022/12/Lauluja_naisten_nimista_1.pdf |
| Kuinka yleistä Euroopassa, erittäinkin entisissä itä-euroopan maissa on Suomen kaltainen käytäntö, että tavallinen ihminen saa halutessaan mahdollisuuden… |
177 |
|
|
|
Löytämistäni lähteistä löytyi mainintoja kirjastojen omatoimikäytöstä Pohjoismaissa, Saksassa, Irlannissa ja Iso-Britanniassa sekä Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Singaporessa. Itäisen Euroopan maista ei löytynyt mainintoja.Lähteet: Public Libraries News: https://www.publiclibrariesnews.com/about-public-libraries-news/unstaffed-librariesKaija Asukas: Omatoimikirjastoja meillekin. Opinnäytetyö, Oulun ammattikorkeakoulu 2020. |
| Mikä mahtaa olla lasten tai nuorten kirja, jossa noidat lentävät Kyöpelinvuorille. |
380 |
|
|
|
Valitettavasti en löytänyt kysymykseen varmaa vastausta.Ottfried Preusslerin Pikkunoita-lastenromaanissa (1978) ja Camilla Mickwitzin Mimosa-noidasta kertovissa kuvakirjoissa (ensimmäiset painokset 1983-1987) ollaan Kyöpelinvuorella, mutta kannet ovat musta- ja sinisävyisiä. Uudemmista kirjoista Mila Teräksen Noitapeilissä Kyöpelinvuori niinikään esiintyy, mutta senkään kansi ei vastaa kuvausta (2016). |
| Muista lukeneeni uultavasti 1990-luvun alussa kouluun sijoittuvaa lastenkirjaa. Kirjassa koulun oppilaat kyllästyivät siihen, että opettajat komentelivat… |
84 |
|
|
|
Muistelemasi kirja lienee Vuokko Niskasen Toimelan vintiöt ja opettaja Oiva. |
| Aloin pohtia viime hetkellä tekemistä tarkoittavan "viime tingassa" -sanonnan tinka-sanan alkuperää ja merkitystä. Mikä mahtaa olla tinka? |
720 |
|
|
|
Tinka on tarkoittanut 'riitaa, kiistaa'. Se pohjautuu muinaisnorjan sanaan thinga, josta on johdettu muinaisnorjan ja -ruotsin ting, 'kokous, käräjät'. Nykyruotsin ting on 'olio, esine ja käräjät'; englannissa sana on thing ('asia'), saksassa Ding, ('asia').Muinaisgermaaneilla on ollut kansankokousta tarkoittava sanaan thing. Thingaz ja sen rinnakkaismuoto palautuvat indoeurooppalaisen kantakielen aikaa merkitsevään sanaan téngkos. Veijo Meri on tiivistänyt sanan vaiheet 'ajasta' 'asiaan' seuraavasti: "Ajasta tuli määrättynä aikana pidetyt käräjät ja tarkoitettuaan niitä sana alkoi tarkoittaa asiaa, esinettä, koska käräjillä nimenomaan käsiteltiin asiaa."Meren téngkos-tulkinta, joka kytkee tingan aikaan, on varsin mielenkiintoinen siltä... |
| Milloin sanaa muumio alettiin käyttämään suomessa? |
67 |
|
|
|
Palsamoimalla suojattua ruumista merkitsevä muumio on vakiintunut suomen kieleen 1900-luvun alussa. Latinan mukaisessa asussa muumia se on tullut kirjakielessämme käyttöön jo Daniel Europaeuksen sanakirjasta 1853 alkaen.Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja |
| Moro! Tapasin tommoisen runon, mutta tieto tekijästä ei ollut saatavissa. Ihastuin sanojen käsittelyyn tuossa, ja niinpä tahtoisin tietää, kuka lie… |
83 |
|
|
|
Kuka lie kirjoittanut – tekijä ei valitettavasti selvinnyt. |
| Onko sauna maailman suomalaisin asia? |
123 |
|
|
|
Jos otetaan huomioon se, että saunan syntyhistoriaa ei tarkoin tunneta ja sen alkuperä on tutkijoillekin sankan vesihöyrypilven peitossa, ei sauna välttämättä tunnu vahvimmalta mahdolliselta tarjokkaalta maailman suomalaisimmaksi asiaksi. Vastaehdokkaaksi voisi käydä esimerkiksi maailmankuulu sisu. Sitä on "alettu pitää nimenomaan sellaisena suomalaisten ominaisuutena, jota ei tavata muiden kansojen keskuudessa. Usko sisun suomalaisuuteen ei ole vain kansan syvien rivien tulkintaa, vaan siihen ovat eri aikoina yhtyneet myös monet suomalaisuuden tutkijat", niin kuin Seppo Knuuttilan artikkeli Kolme mentaliteetin säiettä kirjassa Suomalaisten symbolit toteaa. Lauri Haatajan ja Veikko Kallion kirja Suomalainen sisu alkaa näin:"Talvisodan... |
| Luen L. Onervan runon nimeltä Lumottu, ja etsin siellä olevan verbin merkitystä. Nukuin kerran kuutamossa enkä entiseksi havaa; elämä on unijuomaa hiljaisesti… |
206 |
|
|
|
Havata-verbin merkitys on 'herätä unesta, havahtua'. Sana löytyy sekä vanhan kirjasuomen että Suomen murteiden sanakirjasta. Sitä on kuitenkin mahdotonta sanoa, onko Onerva tuntenut sanan entuudestaan vai yksinkertaisesti johtanut sen runollista vapautta käyttäen havahtua-verbistä.havata - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja havaita - Koko artikkeli - Vanhan kirjasuomen sanakirja havahtua - Kielitoimiston sanakirja |
| Mikä on kirjan nimi: perustuu tositapahtumiin. Kirjassa kerrotaan rikoksen tehneistä naisista joita viedään suurella puulaivalla saareen rangaistukseksi… |
133 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä ehkä Hope Adamsin Vaaralliset naiset?Vaaralliset naiset | Kirjasampo |
| Mitä tarkoitetaan kun sanotaan ”hymyili koketisti” mitä tarkoittaa koketisti?? |
279 |
|
|
|
Vanhahtava sana koketti tarkoittaa Kieltoimiston sanakirjan mukaan 'keimailijaa, keikailijaa'. Koketisti hymyilevä hymyilee siis keimailevasti, keikailevasti.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/koketti |
| Kenen runo tämä on? Onko Irja Askolan vai Anja Porion? Jeesus ei sanonut minä olen talo, oppirakennelma ja käyttäytymissäännöt. Hän lupasi olla tie, totuus… |
108 |
|
|
|
Runo Lepoa, läsnäoloa on Irja Askolan kirjasta Pyhän kanssa piilosilla (Kirjapaja, 2014). |
| Haluaisin löytää Lauri Viidan runon pöyhkeilevästä ja itsestään suuria kuvittelevasta kukosta tunkiolla. Luin runon joskus vuosia sitten ja muistaakseni se… |
86 |
|
|
|
Tässä tarkoitettaneen Betonimylläri-kokoelman runoa Johtaja, joka päättyy: " -- voi nousta kukonnuppi korkealle / ja loistaa tunkiolta maailmalle!" |
Kysy kirjastonhoitajalta