| Kun on punaiset valot ei saa liikkua ja vihreillä saa? Kieltomerkit ovat punaisia ja oikein merkki vihreä? Mistä johtuu että vihreä on hyväksynnän väri ja… |
201 |
|
|
|
Punaisen käyttö hälytysvärinä ja merkkivalona on maailmanlaajuinen ilmiö. Yksi syy on se, että punainen on aistifysiologisesti erottuva väri. Näköaistimme erottaa hyvin punaiset vihreästä ja keskimäärin neutraalista ympäristöstä. Punainen on myös aallonpituudeltaan näkyvän valon pisin väri, joten se kantaa häiriöittä muita värejä pitemmän matkan haastavissakin olosuhteissa. Toisaalta se assosioituu vahvasti vereen ja vammautumiseen, mikä tekee siitä mitä suurimmassa määrin käyttökelpoisen pysähtymiskiellon antamiseen. Vihreä puolestaan tarjoaa punaiselle oivallisen vastakohdan jo siksi, että se edustaa näkyvän valon spektrissä toista ääripäätä. Symbolisesti vihreä taas liittyy nimenomaan elämän säilyttämiseen ja pelastamiseen, joten on... |
| Loru, jossa oli "suuressa jalassa varpaat suuret,rystyset..... Pienessä jalassa varpaat pienet.... sienet.. Kirjassa Kukurikuu v.1979? |
83 |
|
|
|
"Suuressa jalassa / varpaat suuret, / rystyiset, nystyiset" on peräisin Kaija Löytyn runosta Isot varpaat, joka sisältyy Kukurikuu-kirjaan, mutta "Pienessä jalassa..." ei kuulu siihen. Valitettavasti en sille lähdettä löytänyt. |
| Muistelen lukeneeni 70-luvulla nuorten salapoliisikirjasarjaa joka sijoittui Ranskaan, siinä oli etsijöinä muutama poika (en muista nimiä) ja tyttö… |
143 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Paul-Jacques Bonzonin Kuusi kaverusta -sarja, jonka päähenkilöitä ovat Tidou, Pihvi, Corget, Kille, Klani ja Kisälli. Kaverusten kanssa seikkailee myös pyörätuolia käyttävä Mady-tyttö. |
| Missä lastenkirjassa oli sivuhenkilö, ehkä katupoika, nimeltä Kynttilänsydän? |
147 |
|
|
|
Kynttilänsydän esiintyy ainakin kirjassa Pitkänenän seikkailut : kertomus puunukesta, joka on Carlo Collodin Pinocchio Elli Sihvon suomeksi tulkitsemana. Maija Halosella (Pinocchion seikkailut) hahmon nimenä on Kynttilä, Annikki Sunilla (Pinokkio) ja Pauliina de Annalla (Pinokkion seikkailut) Lampunsydän. |
| Mitä tarkoittaa letestaakaaminen? |
149 |
|
|
|
Letestaakata on verkkaisesta kävelystä käytetty murreverbi.letestaakata - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja |
| Luin " Be Slavery Free " sivuston eri suklaamerkkien vastuullisuudesta. En oikein ymmärtänyt kaikkia kohtia. Miten esimerkiksi Fazer ja Panda pärjäsivät? Ja… |
180 |
|
|
|
39 tutkitusta suuryrityksestä Fazer oli Be Slavery Free -sivuston Chocolate Scorecardissa sijalla 24, Panda-tuotteita valmistava Orkla sijalla 29.Esimerkiksi Ghanassa ja Norsunluurannikolla, joista on peräisin kaikki Orkla Suomen ja osa Fazerin kaakaosta, arviolta 1,5 miljoonaa lasta työskentelee kaakaontuotannossa. Fazerin käyttämän kaakaon alkuperämaita ovat lisäksi Ecuador, Nigeria ja Kamerun. Kaikki Fazerin ostama kaakao ei ole jäljitettävissä, joten osa saattaa tulla myös muista maista.Chocolate Scorecard Eetti selvitti: Fazerin väite 100 % vastuullisesti tuotetusta kaakaosta ei kestä päivänvaloa - Eettisen kaupan puolesta ry |
| Haluaisin tietää, mistä suomen kielen sana saldo on tullut ja miten sitä on käytetty. |
431 |
|
|
|
Tilinpidollinen termi saldo on lainaa italiasta ja merkitsee jäännöstä eli tulojen ja menojen erotusta, käytännssä esimerkiksi pankkitilillä olevaa rahasummaa. Italian saldo on substantiivijohdos verbistä saldare 'täydentää, tehdä kokonaiseksi', ja tämä juontuu puolestaan latinan verbistä solidāre, joka on johdos adjektiivista solidus 'luja, kiinteä, kokonainen'. Suomeen saldo on epäilemättä lainattu ruotsista, jossa sana on ollut käytössä 1600-luvulta alkaen. Suomen kirjakielessä saldo-sanaa on alettu suomalaisena sanana käyttää 1800-luvun jälkipuoliskolla; se mainitaan ainakin jo Ferdinand Ahlmanin sanakirjassa 1865.Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja |
| Montako Alfa Romeo Giulietta Veloce autoa on Suomen rekisterissä ? |
69 |
|
|
|
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin verkkosivuilta löytyy erilaisia tilastoja ajoneuvokannasta esimerkiksi merkin ja mallin mukaan:Ajoneuvokannan tilastot | Tieto Traficom |
| Äitini luki minulle lapsuudessani 90-luvun alkupuoliskolla lasten kuvakirjaa, jossa pieni tyttö lähti äitinsä lähettämänä ostamaan leipää. Matkalla kotiin… |
92 |
|
|
|
Muisteltu kirja saattaisi olla Annegert Fuchshuberin Unohdettu puutarha (Weilin+Göös, 1986). |
| Kauan olen miettinyt lapsuuteni kuvakirjaa, varmaankin 70-luvun lopulta. Kirjassa tyttö (ehkä Annika mutta voin muistaa väärinkin) lähtee metsään poimimaan… |
98 |
|
|
|
Kaivattu kirja on paremmin Teutorina tunnetun Teuvo Koskisen Annikan seikkailu suuressa metsässä (Artko, 1977). Kirja ilmestyi kymmenen vuotta myöhemmin uudelleen kuvitettuna nimellä Marian seikkailu suuressa metsässä, nyt tekijänimellä Teutori (Satukustannus, 1987). |
| Television näkyvyysalueiden laajeneminen antenniverkon alkuaikoina? Milloin alkoivat Merenkurkun korkeudella Suomen Pohjanmaalla näkyä tavallisin kotikonstein … |
190 |
|
|
|
Pohjanmaasta tuli kotimaisten televisiolähetysten näkyvyysaluetta vuonna 1961 Lapuan tv-aseman valmistuttua (Yleisradion historia. 3, 1926–1996). Pohjanlahden toisella puolella Vännäsin asema valmistui jo edellisenä vuonna. Mustasaaren kylähistorian kymmenet kylät -kirjassa mainitaan Koskön kylän kohdalla, että "Vännäsin antennin voimakkuuden takia kylässä näkyi heti Ruotsin TV". Tällä perusteella siis (a) 1961, (b) 1960. |
| Mikä vanha aapinen? Teksti muistaakseni vanha fontti, fraktuura. Kuvat ja lyhyt teksti jokaisen aakkosen kohdalla. Useampi kuva sivulla. Kirjaimen G kohdalla… |
78 |
|
|
|
Gunillalla on uudet kengät Kustaa Kuuselan Kuva-aapisen laajemmassa laitoksessa.Kuva-aapinen lasten ensimäistä opetusta varten | PIKI-kirjastot | Finna.fi |
| Mikä pörriäinen. Huomion kiinnitti iso koko . Tämä yksilö palautettu takaisin ulos. |
185 |
|
|
|
Kyseessä saattaisi olla kangaskimalais- tai mantukimalaiskuningatar, joilla on mittaa lähes 20 mm – mantukimalaisella vähän kangaskimalaista enemmän. On kuitenkin huomattava, että mantukimalaisryhmään kuuluvia mantu-, iso- ja kangaskimalaista on ulkoisin tuntomerkein usemmiten lähes mahdotonta erottaa.Lähde: Seppo Parkkinen, Juho Paukkunen & Ilkka Teräs, Suomen kimalaiset |
| Mikä on Eero ja Jussi Raittisen esittämän Muori ei siedä musaa tuvassaan -kappaleen alkuperä? Finnasta sain selville, että säveltäjä olisi Sammy Cahn eli… |
246 |
|
|
|
Charles Davenportin säveltämäksi ja Sammy Cahnin sanoittamaksi mainitun alkuperäiskappaleen nimen kirjoitusasu vaihtelee jonkin verran lähteestä ja esittäjästä riippuen; tavallisin muoto on Mama don't allow. Siitä on olemassa lukuisia levytyksiä, yksi varhaisimmista on The Ink Spots -yhtyeen tulkinta vuodelta 1934.The Ink Spots - Mama Dont Allow - YouTubeDavenportin ja Cahnin tekijyys on myös kyseenalaistettu. Englanninkielisellä Muppet Wiki -verkkosivustolla on varsin perusteelinen selvitys kappaleen vaiheista ja sen vähintäänkin kiistanalaisesta historiasta.Talk:Mama Don't Allow | Muppet Wiki | FandomJussi Raittinen levytti kappaleen suomeksi DDT Jazzbandin kanssa.Jussi Raittinen Ja DDT Jazzband – Muori Ei Siedä Musaa Tuvassaan / Kun... |
| Vuonna 1989 Niilo Rauhalan Leena-vaimo sanoi, että Niilo on uudelleensuomentamassa laulua "Halk' iltaruskon auerman", koska laulussa on nykysuomalaisille… |
203 |
|
|
|
Onnistunut tai ei, ainakaan julkaistua versiota Rauhalan yrityksestä ei vastaani tullut. Valmiskin suomennostyö on voinut jäädä pöytälaatikkoon – syystä tai toisesta.Runebergin Joutsen-runoa käsittelevässä kirjoituksessaan Jyrki Nummi viittaa sen sanoin "Halk' illan ruskon auermaan" alkavaan laulutekstinä käytettyyn suomenkieliseen tulkintaan "Yrjö Weijolan suosittuna käännösversiona", mistä päätellen tuntemattomat sanat eivät suuremmin ole vastaanottajia häirinneet. Tottumus on vahva tekijä, jonka merkitystä ei sovi unohtaa: onnistuneellakaan uudisversiolla ei ole helppo korvata suosittua vanhaa, jolla mahdollisine puutteineenkin on tottumus puolellaan.Yrjö Veijolan versio ei suinkaan ole ainoa Joutsen-suomennos – niitä on jo entuudestaan... |
| Mistähän löytäisin Samuli Edelmannin ja Suoran Lähetyksen yhteistyöstä sellaisen laulun jonka videossa ollaan vankilassa ja lauletaan jotain äideistä, jotka… |
125 |
|
|
|
Tarkoitatko ehkä Suora Lähetys -yhtyeen kappaletta "Kosto on kuollut"? Samuli Edelmann ei ole mukana tämän kappaleen videolla eikä äänitteellä. Kappaleen ovat säveltäneet Timi Järvivuori, Tuure Kilpeläinen, Mertsi Lindgren ja Matti Pitkänen. Sen on sanoittanut Tuure Kilpeläinen. Kappale sisältyy cd-levylle "Saman taivaan alla" (Saman Taivaan Alla, [2015]) ja cd-levylle Suora Lähetys: "Tumma kaiho" (Warner Music Finland, 2016). Voit tarkistaa äänitteiden saatavuuden Finna-hakupalvelusta (https://finna.fi).Suora Lähetys: Kosto on kuollut YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=ReqCg7lTtVoKosto on kuollut (sanat):https://lyricstranslate.com/en/suora-lahetys-kosto-kuollut-lyrics.html |
| Mistä löytäisin kokoelman kertomuksia, joita on kerätty kirjaston käyttäjiltä heidän kokemuksistaan kirjastoista? Tälle on olemassa muistaakseni oma nettisivu,… |
165 |
|
|
|
Kirjastonkäyttäjien tarinoita voi lukea esimerkiksi Sanna Saarisen ja Kati Tiilikaisen kirjasta Rakastan kirjastoa : tarinoita lukijoilta (Avain, 2015). Siinä lähes 30 suomalaista kertoo kirjastokokemuksistaan. Helsingin kaupunginkirjaston ja BoD:n järjestämän kirjoituskilpailun sadosta on koottu kahdenkymmenen tarinan kokoelma Kirjastotarinoita : parhaat tarinat Helsingin kaupunginkirjaston ja BoD:n kirjoituskilpailusta (Books on Demand, 2010); sekin sisältää kuvauksia kirjastoista eri puolelta Suomea. Suomen kirjastoseuran ja Suomen tieteellisen kirjastoseuran keväällä 2000 järjestämästä kirjastoperinteen keräyksestä puolestaan on koottu kirja Kirjasto muutti elämäni : kirjasto mukana elämässä (Suomen kirjastoseura, 2000). Sen... |
| Kirjassa Häviävää Helsinkiä (1917) on sivuilla 59 seuraava teksti: lasiovesta tuli ja meni runsaasti ihmisiä... Suuri oli hänen pettymyksensä kun hän huomasi… |
100 |
|
|
|
Merkityksen "itsepalveluna käytettävä myynti- tm. laite" (Kielitoimiston sanakirja) lisäksi automaatti-sanalla voidaan viitata ns. automaattiravintolaan. Nykysuomen sanakirjan mukaan automaatti on myös "ruokala, jossa asiakas itse noutaa annoksensa (us. tarkoitusta varten rakennetuista laitteista), automaattiruokala". Esimerkiksi vuonna 1915 tällaisia automaattiravintoloita oli Helsingissä useita: Ab. Automat Centrum Oy, Hallitusk. 17; Ab. Automat Bulevard, Bulevardink. 3, Automat Esplanad, P. Esplanaadink. 41; Ab. Automat Union, Unionink. 26; Grand Automat, Korkeavuorenk. 45; Oy. City-Automaatti Ab., Kaivok. 8, haaral. Erottaja 11. (Suomen kauppa- ja teollisuuskalenteri 1915). |
| Mikä meressä elävä eläin asettuu ja kiinnittyy meressä kallioon ja elää siinä koko elämänsä poistettuaan aivonsa tarpeettomina. Kun en enää muista nimeä… |
201 |
|
|
|
Kuvaillun kaltaisia eläimiä ovat vaippaeläimiin lukeutuvat meritupet (luokka Ascidiacea). Kirjassaan The ancestor's tale Richard Dawkins on luonnehtinut sellaista "kallioon kiinnittyneeksi meriveden täyttämäksi pussiksi, jolla on suoli ja lisääntymiselimet" (“a bag filled with sea water, plus a gut and reproductive organs anchored to a rock").Meritupet eivät muistuta selkärankaisia vähimmässäkään määrin. Ne elävät pohjassa joko kallioon tai muihin eliöihin kiinnittyneinä ja niiden ruumista verhoaa paksu vaippa, jonka rakennusaine on lähellä kasvien solunseinien selluloosaa. Ruumiin yläpäässä on sisäänhengitysputki ja siulla uloshengitysputki. Päätä ei ole. Eläin pumppuaa vettä sisäänsä sisäänhengitysaukosta, minkä jälkeen vesi kulkee... |
| Lauloin 70-luvun puolella lasten kuorossa kappaleita, jotka kertoivat opettajista. Yksi kappaleista alkoi sanoilla "Minun opettajani". Mikähän mahtaa olla nimi… |
216 |
|
|
|
Ehkä olet laulanut Ilkka Kuusiston soololle, kuorolle ja pianolle säveltämää pienoiskantaattia "Laulan opettajistani", jonka tekstit ovat "Kevätpörriäisestä". Teoksen alussa kuoro laulaa: "Minä tykkään käydä koulua". Solisti laulaa: "Minun opettajani on kauhean kiva". Kuoro laulaa myös: "Minun opettajani on äkäinen". |
Kysy kirjastonhoitajalta