| Jos asuu ja on töissä Yhdysvalloissa, kuinka todennäköisesti joutuu ainakin joskus käymään New Yorkissa? Tarkoitan siis New York Cityä, en New Yorkin… |
501 |
|
|
|
On täysin mahdollista asua ja työskennellä Yhdysvalloissa tarvitsematta koskaan käydä New Yorkin kaupungissa. Noin vuosi sitten julkaistun tutkimuksen mukaan 11% amerikkalaisista ei ole koskaan käynyt sen osavaltion ulkopuolella, jossa he ovat syntyneet. Vähemmän kuin puolet amerikkalaisista (46%) on sellaisia, jotka ovat vierailleet elämänsä aikana useammassa kuin kymmenessä osavaltiossa. Sellaista tutkimusta en löytänyt, joka vastaisi suoraan siihen kysymykseen, kuinka moni amerikkalaisista ei ole koskaan käynyt New Yorkissa - monia arvioita kuitenkin, ja selvä enemmistö näistä tuntui kallistuvan sille kannalle, että New Yorkissa milloinkaan vierailemattomien amerikkalaisten osuus saattaa olla jopa 50%.... |
| Oopperalaulaja Johanna Tuomi on kuulunut Kirkkonummen kunnanvaltuustoon, mutta mitä puoluetta hän edusti? |
611 |
|
|
|
Johanna Tuomi kuului Kokoomuksen valtuustoryhmään. (HS 24.10.2000) |
| Tiedämme kyllä mieheni kanssa, että "On aika kivet kerätä ja heittää hujan hajan, on aika työstä heretä ja aika täyden vajan" on alun perin Raamatusta… |
441 |
|
|
|
Saarnaajan kirjan 3. luvusta ovat inspiraatiota hakeneet ainakin Jaakko Haavio ja Anni Korpela. Haavion runo Saarnaaja 3 sisältyi alun perin hänen vuonna 1947 julkaistuun kokoelmaansa Ikikevät. Kysymyksessä siteeratun kohdan Haavio on muotoillut näin: "On aika kivet kerätä / ja heittää hujan-hajan, / ja paatua ja herätä / ja aika täyden, vajan." Anni Korpelan runo Aika on heitellä kiviä, aika on kerätä kivet sisältyy hänen toiseen runokokoelmaansa Hiljaisten puiden alla vuodelta 1977. Se ei seuraa Raamatun tekstiä yhtä tarkoin kuin Haavion runo. |
| Luin 1990-luvun alussa yläasteikäisenä romaanin, joka jäi mieleen vaikka nimi tai kirjoittaja unohtuivat. Kyseessä oli todennäköisesti suomalaisen kirjoittajan… |
392 |
|
|
|
Vaikka kirjan yksityiskohdat eivät ehkä aivan täysin täsmääkään kysymyksessä esitettyjen muistikuvien kanssa, ehdottaisin Jalavan scifi-sarjassa vuonna 1989 julkaistua Kari Nenosen romaania Messias. Kirjan tarina alkaa Italiasta, mutta sen Torinon käärinliinaan ja Jeesuksen kloonaamiseen liittyvä juoni kuljettaa lukijan ennen pitkää Israeliinkin. Messiaan päähenkilö on lehtimies Johannes Korpi, joka romaanin aikana siirtyy suuren lääketehtaan tiedotuspäälliköksi. |
| Mikähän kirja olisi kyseessä nainen työskentelee toimittajana ja haluaisi keskittyä talousjuttuihin. Hänen siskonsa muuttaa naisen luokse ja lopulta he… |
391 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä ehkä Virpi Hämeen-Anttilan Perijät?
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_56067 |
| Kysymys: Meillä on kotona laulettu joululaulua, jota en ole kuullut missään muualla eikä kukaan muukaan kuin isäni sisarukset tunne sitä. Laulu kuuluu… |
604 |
|
|
|
Laulu on Sofie Litheniuksen säveltämä "Joululaulu", joka alkaa: "Koht' on joulu meillä taas, taivaan, taivaan rauha maas". Sanoittajaksi on merkitty Hertzberg (ilman etunimeä). Laulu sisältyy nuottiin Lithenius, Sofie: "Pieniä lauluja ja leikkejä : kansakoulua ja lastentarhoja varten. Ensimäinen vihko" (Otava, 1892, s. 13-14). Nuotissa on laulun melodia ja sanat. Säkeistöjä on kolme ja niistä muistittekin ensimmäisen ja kolmannen. Kolmas säkeistö alkaa: "Terve, ilta ihanin hyväin lasten kotihin". |
| Vanha satukirja |
1018 |
|
|
|
Sinisen kannen ja lukijan täydennettäväksi jätetyn sadun perusteella ehdottaisin Kirsti Kivisen ja Annami Poivaaran korkeaa ja kapeaa kirjaa Unihiekkaa : hyvänyön satuja. Sen 70-luvulla ilmestyneissä ensimmäisissä painoksissa kansi oli valkoinen, mutta myöhemmissä painoksissa kansi oli sinipohjainen. Kirja päättyy satuun Meidän unihiekkaa, jonka alkuun on jätetty aukkoja lukijan täytettäväksi, ja varsinaisen sadun kertominenkin on jätetty lukijalle itselleen: "Kerrotaan itse iltasatuja. Ja niin _____________ alkoi kertoa. Hänen satunsa oli tällainen: Olipa kerran..." |
| Mistä sanat ja nuotit lauluun "voitko nähdä sä tuulen" |
692 |
|
|
|
Laulu "Voitko nähdä sä tuulen" sisältyy nuottiin Musikantti 3-4 (toim. Ari Hynynen ym., Otava, 1996). Laulun säveltäjäksi on merkitty Alys E. Bentley ja sanoittajaksi Christina Rossetti. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Satu Hynynen. Nuotissa on laulusta kaksiääninen nuotinnos, sointumerkit ja suomenkieliset sanat. Sovituksen on tehnyt Ari Hynynen.
|
| Mistä sana rekka (ts. rekka-auto) on suomen kieleen tullut? |
3526 |
|
|
|
Rekka on tullut suomen yleiskieleen pohjalaismurteista. Alkuaan se on merkinnyt puutavaran kuljettamisessa käytettyä parireen päälle asetettua irtolavaa. Murteisiin sana on lainattu ruotsin kielestä, "telinettä, kaidetta tai käsipuuta" merkitsevistä sanoista räck, räcke ja räcka. Ruotsin sana puolestaan tulee alasaksan tankoa merkitsevästä sanasta Reck, eli rekka on samaa kantaa kuin rekki.
Suomen yleiskielessä rekka on 1900-luvun alkupuolella tullut käyttöön sävyltään arkisena kuorma-autoon kytketyn lavallisen perävaunun nimityksenä, ja myöhemmin se on alkanut tarkoittaa kokonaista (puoli)perävaunullista ajoneuvoyhdistelmää, rekka-autoa.
Lähde:
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja |
| Millä perusteella kieli luokitellaan alkuperäiskieleksi? |
582 |
|
|
|
Jos otetaan lähtökohdaksi Tieteen termipankista löytyvä alkuperäis(kansa)kielen määritelmä, voitaisiin sanoa, että tullakseen luokitelluksi alkuperäiskieleksi, kielen on oltava jonkin alueen ensimmäisiksi asukkaiksi oletetun etnisen ryhmän tai heimon jälkeläisten eli alkuperäiskansan puhumaa ja sen on toimittava tämän yhteisön etnistä identiteettiä luovana keskeisenä tekijänä.
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:alkuperäiskansakieli
Marjut Johanssonin ja Riitta Pyykön toimittama kirja Monikielinen Eurooppa : kielipolitiikkaa ja käytäntöä (Gaudeamus, 2005) määrittelee alkuperäiskielen ytimekkäästi "alkuperäiskansaksi luokitellun kansan kieleksi". Alkuperäiskansalla tässä tarkoitetaan "kansaa, joka polveutuu suoraan tietyllä... |
| Onko Katri Helenan levyttämän kappaleen "Kuudenikäinen" taustalla minkälainen historia? |
4775 |
|
|
|
Merja Hurrin toimittamassa laulukirjassa Rauhanlauluja : suomalaisia rauhanaiheisia ja sodanvastaisia lauluja vuosilta 1701-1981 Kuudenikäisen sanoittaja Hector selvittää laulun taustaa seuraavasti:
"Laulut Kuudenikäinen ja Äänesi mä kuulen tein molemmat tilaustöinä Katri-Helenalle joskus 60-luvun lopussa tai 70-luvun alussa. En tiedä, johtuiko ajasta vai miksi myös Katrissa heräsi tietty moraalinen estottomuus: ettei ole poliittisesti leimautuneen ihmisen yksinoikeus laulaa rauhasta.
Kuudenikäistä varten Katri itse kertoi jonkinlaisen käsikirjoituksen: kuvan siitä, miltä maailma ja sota näyttävät lapsen silmin katsottuna. Tein siitä aika rajun, lapsi palaa siinä äitinsä syliin jne. Molemmissa teksteissä oli piirteitä, joita perinteinen... |
| Minkäniminen mahtoi olla tanskalainen/norjalainen ruotsalainen minisarja tai elokuva, jossa nuoret oppilaat ja opettaj(i)a matkustavat bussilla jollekin… |
544 |
|
|
|
Etsitty sarja on Ruotsin television tuottama Varjojen talo, joka perustuu tanskalaisen Bjarne Reuterin romaaniin 7.a. Kolmiosainen sarja esitettiin TV 1:n ohjelmistossa lauantai-iltaisin touko-kesäkuussa alkaen 31.5.
"Ruotsin television tuottaman Varjojen talo -sarjan gotlantilaisessa kartanossa kummittelee. Mozart-koulun 7 A -luokka asettuu retkellään taloksi, jossa nurkat ulisevat ja ullakko paukkuu ilman näkyvää syytä. Kartano kuului aikoinaan Zanzibarissa asustaneille veljeksille, jotka hukkuivat merimatkallaan palatessaan takaisin kotikonnuilleen. Lasten ei tarvitse onneksi yksin kummittelua kestää; opettajista ovat mukana Gia (Gunilla Röör) ja Henrik (Stefan Sauk), jotka joutuvat setvimään omien ongelmiensa lisäksi murrosikäisten... |
| Mikä on vanhin kirja, joka on suomennettu, enkä tarkoita mikä on vanhin suomennettu kirja, vaan mikä kirja on vanhin kirja, joka on milloinkaan suomennettu … |
778 |
|
|
|
Yksi ihmiskunnan vanhimmistä säilyneistä kirjallisista teksteistä on mesopotamialainen Gilgamesh-eepos, "maailman vanhin sankaritaru". Se on suomennettu kahdesti: Armas Salosen tulkinta ilmestyi vuonna 1943, Jaakko Hämeen-Anttilan versio vuonna 2000. Toinen varhaisimpiin kuuluva suomennettu teos on Muinaisegyptiläinen kuolleiden kirja, jonka teksteistä osa saattaa olla Gilgameshiakin vanhempaa perua. |
| Muistaakseni ihan viime vuosina on kirjoitettu kirja puiden kaadosta ja oikeustapauksista. Mutta en muista sen nimeä. Kyse ei siis ole metsän hoidosta vaan… |
198 |
|
|
|
Kyseessä saattaisi olla Juha Raision, Matti Kiviniemen ja Janne Penttisen Puut : laki ja käytännöt (Metsäkustannus, 2018).
"Teos kokoaa käytännönläheisesti taajamapuuston käsittelyä koskevan lakitiedon ja hyvät käytännöt. Kirja selvittää, miten velvollisuudet ja vastuut jakautuvat katujen varsilla, pihoissa ja naapurustossa. Se käsittelee tilanteet, joissa puita suojellaan tai toisaalta vaarallisina tai häiritsevinä poistetaan pihoilta, ulkoilualueilta tai liikenneväyliltä." |
| Muistan lapsuudestani Lasten omaan kirjakerhosta tulleen satukirjan, joka jäi mieleeni. Se oli tarina, joka kertoi pojasta ja isosta mustasta koirasta tai… |
775 |
|
|
|
Kyseessä saattaisi olla Liisa Karakorven kirjoittama ja Pirjo Lindbergin kuvittama Lentävä Lallero, Lasten oman kirjakerhon kuukauden kirja 134 vuodelta 1986. Siinä kuusivuotias Reittu haaveilee lentävästä mustasta koirasta, jonka nimi on Hurja. Reittu tutustuu samanikäiseen Helenaan, joka puolestaan tahtoisi Lallero-nimisen lentävän corgin. Kumpikin lapsista on varma, että jo seuraavana yönä juuri hänen koiransa lentää Reitun huoneeseen. Helena jää Reitun luo yöksi nähdäkseen, mitä tapahtuu. Lopulta kuuluu jysähdys, ja katolla istuu kuin istuukin koira... |
| Kenen runosta ja mistä teoksesta on katkelma "Niin minä täältä lähteä tahdon. Hiljaa niin kuin tuuli, katseeni kohti taivaanrantaa, hymyn kareessa huuli. Tai… |
689 |
|
|
|
Siinä määrin lähelle Lauri Pohjanpään esikoiskokoelmaan Mielialoja sisältyvää Lauantai-ilta-runoa ja sen toiseksiviimeistä säkeistöä kysymyksen tekstikatkelman alku osuu, että tarjoan sitä, vaikkei tässä hymyhuulin luoksesi tullakaan:
Näin minä kerran kuolla tahdon
hiljaa niinkuin tuuli,
katsoen kauas taivaan ruskoon,
onnen hymyssä huuli,
--
Lauantai-illan voi löytää myös esimerkiksi sellaisista Pohjanpään valittujen runojen kokoelmista kuin Valitut runot ja Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954. |
| Tarvitsisin yhtä käännöstä varten seuraavan pätkän ruotsinkielisestä Seitsemästä veljeksestä: "On minua yhdeksikin mielitty kuvata ja kutsua; mäyräksi, Könnin… |
521 |
|
|
|
Elmer Diktonius on kääntänyt Seitsemän veljeksen kahdeksannesta luvusta löytyvän Laurin repliikin "Oiva Lauri, en yhtään muuta, vaikka minua on yhdeksikin mielitty kuvata ja kutsua: mäyräksi, Könnin kuokkamieheksi, kärnäveikoksi ja sen tuhanneksi täällä. Hm!" seuraavasti:
"Den duktiga Lauri, ingenting annat, fast man nog velat kalla och beskriva mig på alla möjliga vis: grävling, en drölig gräftare, knarrbroder och åtskilligt till. Hm!" |
| Kauanko kesti 1950 luvulla salpausselän kisojen miesten 50 km hiihdon selostus radiossa alusta loppuun pekka tiilikaisen selostamana muisitaakseni oli oli… |
732 |
|
|
|
1950-luvulla Salpausselän kisojen miesten 50 km hiihto radioitiin tavallisesti yhtenä tai kahtena yhteensä reilun tunnin mittaisena koosteena. Kaksiosaisissa lähetyksissä seurattiin erikseen kilpailun alku- ja loppuvaiheita. Pitkät suorat lähetykset kuultiin vuosina 1954 ja 1958. Vuoden 1954 kilpailu 28. helmikuuta oli kuultavissa ULA-lähetyksenä 8.40-11.15, selostajina Lauri Nurmi ja Pentti Pirhonen, Yleisohjelmassa kilpailua selostettiin kahdessa erillisessä lähetyksessä 9.35-9.55 ja 11.15-12.30. Vuoden 1958 lähes nelituntinen suora selostus 8. maaliskuuta lähetettiin Yleisohjelmassa 9.00-12.50, äänessä olivat Pekka Tiilikainen, Paavo Noponen ja Jorma Lundén. Vuotta myöhemmin Salpausselän miesten 50 km hiihtoa nähtiin... |
| Etsin teosta, jossa Jouko Tyyri-niminen henkilö kertoisi Toivo Pekkasen kirjailijanuran olleen mahdollinen vain kahden asian vuoksi: julkisen kirjastolaitoksen… |
254 |
|
|
|
Kahdeksantuntisen työpäivän Pekkasen kirjailijanuran yhteydessä Jouko Tyyri mainitsee Ylioppilaslehdessä 5.8.1955 julkaistussa kirjoituksessaan Lukekaa Pekkasta: " -- miten on mahdollista että työläiskirjailijasta kehittyi oman sukupolvensa avarin ja älyllisin henki? Kahdeksantuntisesta työpäivästä alkaa tärkeä luku kirjallisuutemme historiassa." Julkista kirjastolaitosta ei tähän tekstiin kuitenkaan sisälly, enkä tätä ajatusta valitettavasti onnistunut muualtakaan tutkimistani Tyyrin kirjallisista tuotoksista löytämään. Tyyri tuotti puolivuosisataisella lehtimiesurallaan melkoisen määrän esseitä, artikkeleita, kolumneja ja muita kirjoituksia lukuisiin lehtiin, joten etsiessä mielessäni käväissyt vertaus neulaan ja... |
| Miksi Suomella ei ollut kauppa- ja teollisuusministeriä aikavälillä 1.12.1938-1.12.1939? Valtioneuvoston sivuilla kerrotaan Väinö Voionmaan lopettaneen… |
280 |
|
|
|
Kauppa- ja teollisuusministeriön satavuotisjuhlakirjan Sotakorvauksista vapaakauppaan ministeriluettelon mukaan Väinö Voionmaan ministerikausi alkoi 12.3.1937 ja päättyi 30.11.1939. Lyhyitä jaksoja Voionmaan sijaisina tämän ministeriyden aikana toimivat Väinö Tanner (10.6.-10.7.1937, 16.6.-27.6.1939 ja 14.8.-31.8.1939) ja Väinö V. Salovaara (27.6.-30.6.1939).
Aimo Halilan elämäkerta Väinö Voionmaa istuttaa kohteensa niin ikään kauppa- ja teollisuusministerin pallille vuosiksi 1937-39: "Voionmaan ollessa kauppa- ja teollisuusministerinä 1937-1939 ei tapahtunut mitään merkittäviä yleisiä talouspoliittisia ratkaisuja." Ministerikautenaan Voionmaa keskittyi kauppa- ja teollisuusministeriön alaisia teknillisiä oppilaitoksia,... |
Kysy kirjastonhoitajalta