| Löytyisikö sanoja lauluun, jossa "mopsi pikkuinen hyppäsi pois koristaan" ja lähtee tutkimaan maailmaa? Olen kuunnellut sitä lapsena kasetilta ja se oli yksi… |
203 |
|
|
|
Tällaisia laulun sanoja en löytänyt. Voisiko etsimäsi laulu olla nimeltään "Uhkarohkea Mopsi-koira"? Se sisältyy Ritva Oksasen äänitteelle "Laulanpa lapsille" (EMI Finland, 1977). Se on julkaistu lp-levynä ja c-kasettina. Voit tarkistaa äänitteen saatavuuden kirjastoista Finna-hakupalvelusta.Finna-hakupalvelu:https://finna.fi |
| Mikä levy on kyseessä: vanha suomalainen tango muutettu rytmiltään salsaksi tai buggiksi. Laulaa mies, jolla ulkomaalainen korostus ja suomalainen nainen… |
121 |
|
|
|
Tätä äänitettä emme tunnistaneet. Ehkä joku lukija tunnistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tähän vastaukseen. |
| Onko Joanna Campbellin Täyttä Laukkaa -sarjaa suomennettu vain ensimmäiset 23 osaa, vai löytyykö näitä suomeksi vielä enemmän? |
307 |
|
|
|
Näyttää siltä, että sarjan suomentaminen on päättynyt osaan 23 (Cindy's Honor, suom. Kilpailu Honorista). Alkukielellä sarjassa on ilmestynyt yhteensä 72 kirjaa.Lähteet:Goodreads: https://www.goodreads.com/series/41547-thoroughbredFinna.fi: https://shorturl.at/bJ9mE |
| Onkohan olemassa nuotteja kappaleeseen Kuutamo(Clair se Lune) Seija Simolan esittämänä. |
181 |
|
|
|
Seija Simolan esittämä "Kuutamo" on sovitus Claude Debussyn pianosarjan "Suite bergamasque, L75" osasta nro 3, "Clair de lune". Suomenkieliset sanat on tehnyt Saukki eli Sauvo Puhtila. Laulu alkaa: "Aikaan kuutamon kun kansi taivaan auki on".Nuotti sisältyy "Suuren toivelaulukirjan" osaan 25 (2022). |
| Tarkoitukseni on julkaista kirja. Voinko lainata siihen lyhyitä tekstipätkiä vanhoista iskelmistä, sitaateiksi kirjan henkilöiden vuorosanoihin? Esim. Maija… |
154 |
|
|
|
Siteerata saa ilman tekijän lupaa tietyin ehdoin: julkistetusta teoksesta saa ottaa lainauksia hyvän tavan mukaisesti tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa.Lähteitä:Tekijänoikeus:https://kirjailijaliitto.fi/kirjailijalle/tekijanoikeusTekijänoikeudellisia näkökulmia musiikin käyttöön kirjoissa:https://kustantajat.fi/hyvat-kaytannot/digitaaliset-formaatit/musiikin-kaytto-kirjoissaSitaattioikeus eli miten siteerata tekstiä:https://www.sanasto.fi/sitaatti |
| Muistan lukeneeni erään Agatha Christien kirjan, jossa esiintyi kreivitär Vera Rossakoff. Mistähän kirjasta mahtaa olla kyse? |
139 |
|
|
|
Agatha Christie Wiki -sivuston mukaan kreivitär Rossakoff esiintyy romaanissa The Big Four (Neljä suurta) sekä novelleissa The Double Clue ja The Capture of Cerberus (Kerberoksen kiinniotto, julkaistu kokoelmassa Herkuleen urotyöt). Lisäksi hahmo mainitaan romaaneissa One, Two, Buckle my Shoe (Mabellen kahdet kasvot) ja Hickory Dickory Dock (Neiti Lemon erehtyy).Lähde: https://agathachristie.fandom.com/wiki/Vera_Rossakoff |
| Voi elämän kevät - ja kadonnut vanha musiikkikappale! Kun Kadonneen levyn metsästäjät -ohjelmakin on jo säästöjen puristuksessa lähetetty manan majoille, on… |
185 |
|
|
|
Laulu on nimeltään "Dong Hoin tyttö". Se on alun perin japanilainen iskelmä "Yume wa yoru hiraku", jonka on säveltänyt Komei Sone. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Juha Vainio. Laulu alkaa: "Kun Tonkin-lahden ylle nousee täysikuu ja lahteen raunioista liekit heijastuu". Sen ovat levyttäneet vuonna 1969 Kaija Pohjola (nimellä Kaija Keinänen) ja Tarja Helen. Laulun sanat sisältyvät vihkoseen "Toivelauluja : iskelmien aarreaitta. 81, 3 - 1969" (Musiikki Fazer, 1969).Laulusta kerrotaan lyhyesti Harto Hännisen kirjassa "Itamailla jossakin : toiseus, rasismi ja eksotismi 1920–1960-luvun suomalaisissa Afrikkaan ja Orienttiin sijoittuvissa iskelmäsanoituksissa" (Jyväskylän yliopisto, 2025, s. 468):https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/... |
| Kuinka paljon rahaa saavat ulkomaiset tuotantoyhtiöt, kun kirjastosta lainaa heidän elokuvistaan DVD:n tai blurayn? |
160 |
|
|
|
Kirjaston kokoelmaan kuuluvista dvd- ja blu ray -levyistä ei makseta tekijöille lainauskertoihin perustuvaa korvausta, vaan kertaluonteinen maksu, jolla kirjasto saa oikeuden lainata levyä asiakkaille. Maksu sisältyy kuvatallennetoimittajien kirjastolle tarjoamien levyjen hintaan eikä levyille kertyvä lainausten määrä enää vaikuta siihen. Kirjasto ei voi ottaa kokoelmaansa yksityisille kuluttajille myytäviä levyjä, sillä niillä ei ole lainausoikeutta.Korvaussumman jakautumisesta tuotanto- ja levitysketjun eri osapuolille en valitettavasti löytänyt tietoa.Kirjoista, äänikirjoista, nuoteista ja äänitteistä maksetaan sen sijaan lainauskorvausta lainausmäärien perusteella (ks. https://www.lainauskorvaus.fi/).Eri aineistolajien tekijöiden... |
| Etsin romaania jonka kannessa naishahmo on kuvattu sivustapäin ja hän on kumartuneena kasvot täytekakussa. |
121 |
|
|
|
Kyseessä on Claire Powellin romaani Yhdessä pöydässä (Atena, 2023). |
| Mikä kirja: kirjassa on kolmen ihmisen elämää: nainen on kojoottitutkija, asuu metsänvartijana vuorella. |
129 |
|
|
|
Kyseessä lienee Barbara Kingsolverin romaani Täyttymysten kesä, vaikkakin sen tapahtumat sijoittuvat Pohjois-Amerikkaan, Appalakkien vuoristoon. Lisätietoa kirjasta esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8874 |
| Miksi kaasukello on nimeltään kaasukello? Oletan että se on suora käännös ruotsin sanasta gasklocka, mutta en löytänyt itse tietoa sanan etymologiasta suomeksi… |
361 |
|
|
|
Kaasukello on saanut nimensä laitteen mekanismin osan muodon perusteella: " -- kaasu johdetaan 'kaasukelloon', s. o. rautalevystä tehtyyn kellomaiseen säiliöön, josta on upotettu avonainen alapää veteen" (Seppo, 1/1908).Kielessämme muodoltaan kupu- tai maljamaisia esineitä – kuten erilaisia suojuksia tai säiliöitä – ja kukkia saatetaan nimittää 'kelloiksi': kaasukello, sukelluskello, sinikello (kello - Kielitoimiston sanakirja). |
| Yritän etsiä nuottia piano säestäjälle Mariskan biisiin "Minä liityin sinuun". Musescoren nuotti kuulemma.sellainen, että ei voi säestää sillä. En löydä… |
221 |
|
|
|
Tähän Mariskan säveltämään ja sanoittamaan kappaleeseen ei tähän mennessä ole julkaistu painettua nuottia. Verkosta löytyy Musescoren nuotin lisäksi sivuja, joilla on kappaleen soinnut, esimerkiksihttps://chordu.com/chords-tabs-min%C3%A4-liityin-sinuun-id_b4TkT_aO5wwhttps://chordify.net/chords/mina-liityin-sinuun-mariska-topic Lähteitä:Finna-hakupalvelu:https://finna.fiKansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi |
| Onko suomeksi julkaistu säkeistöosaa kappaleesta Keltainen paviljonki? Se on kaikissa äänitteissäkin ainoastaan instrumentaalina. Ruotsalaisen revyykupletin… |
283 |
|
|
|
John Redlandin säveltämästä ”Den gula paviljongen” -kappaleesta on julkaistu myös suomeksi laulettuja versioita ja nuotteja, joissa on suomenkieliset sanat. Pallen (eli Reino Hirvisepän eli Reino W. Palmrothin) sanoitus, jossa on vain muutama säe, on julkaistu nimellä ”Keltapaviljonki” ”Suuren toivelaulukirjan” osassa 20 ja nuotissa Solistiyhtye Suomi: ”Solistiyhtye Suomi” (Fazer, 1987). Sanoitus sisältyy myös kirjaan Palle: ”Pallen parhaat : ’kulttuurikuplittajan’ kuusi vuosikymmentä” (Alea-kirja, 1986, s. 219). Sanoitus alkaa: ”Jos sitten mentäisiin”. Sanoissa on pieniä eroja eri julkaisuissa.Laulun ovat levyttäneet Pallen sanoin esimerkiksi Matti Louhivuori nimellä ”Pikkupaviljonki” ja ”Keltainen paviljonki” ja Solistiyhtye Suomi... |
| Mihin kokonaisuuteen (kappale/virke) liittyy Tove Janssonin lausahdus "ihmiset tulevat lähelle, mutta eivät läheisiksi"? Ja mistä teoksesta mahtaa olla? |
124 |
|
|
|
Tässä sitaatissa oli valitettavasti sen verran vähän tarttumapintaa, ettei sen paikantaminen onnistunut; edes kontekstia ei sen perusteella voi varmasti päätellä – kyse voi olla osasta proosateosta tai kirjettä tai vaikkapa haastattelussa esitetystä ajatuksesta. |
| Pyydän vinkkejä romaaneista jotka kertovat SKDL- puoluetta kannattaneiden ihmisten, esim. pienviljelijöiden elämästä ja ajatuksista Suomen maaseudulla 1960 ja… |
223 |
|
|
|
Kirjavalikoiman rajaamiseen henkilöiden puoluekannan tarkkuudella eivät kirjastotietokannat ja muut käytettävissä olevat apuvälineet kovin sujuvasti taivu, joten valitettavasti tyytyminen on 1960- ja 1970-lukujen maaseudun yhteiskunnallisia oloja ja ongelmia tarkasteleviin romaaneihin hieman alkuperäistä tehtävänantoa väljemmin rajauksin. Tässä kuitenkin joukko kirjoja, joista saattaisi ainakin jonkin verran toivotun kaltaisen viitekehyksen mukaista kuvausta löytyä:Arvola, Oiva, Kesäpäivän seisausHeikkinen, Jalo, KolhoosiHeikkinen, Jalo, Nälkämaan marssiHujala, Marja, Maailma sitten vieroittiKuronen, Ville, Kylätön tieLaurila, Leo, Viimeisestä talostaLeväsalmi, Aarne, Paikka maan päälläMoilanen, Aimo, Lumi peittäköön maanPaalanen, Rauni,... |
| Etsin kirjaa, jonka nimen olen unohtanut. Kirjassa on lapsia / nuoria, jotka jokainen sopivat luopuvansa jostakin itselleen tärkeästä (he ikäänkuin etsivät… |
165 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla tanskalaisen Janne Tellerin kirja, joka on ilmestynyt suomeksi nimillä Yhtään (2005) ja Samantekevää (2013).Yhtään | Kirjasampo |
| Luin lapsena 70-luvulla erään nuortenkirjan, jonka haluaisin jäljittää. Kirjassa joukko lapsia, muistaakseni serkuksia, seikkaili arkeologi-setänsä kanssa… |
206 |
|
|
|
Kyseessä saattaisi olla Valistuksen Seikkailusarjassa ilmestynyt Manu Jääsken Knossoksen palatsin salaisuus.Knossoksen palatsin salaisuus | Kirjasampo |
| Toimiko Tampereen kotitalouskoulu jatkosodan aikana (1941-1944) sotasairaalana? |
282 |
|
|
|
Sotavuosiin tultaessa Tampereella oli kaksi kotitalousopetusta tarjoavaa oppilaitosta: vuodesta 1892 toiminut Tampereen talouskoulu ja 1926 aloittanut tyttöjen ammattikoulu. Talouskoulu oli vuodesta 1904 ollut Wivi Lönnin piirtämässä talossa Koulukadulla. Tyttöjen ammattikoulu toimi alkuun vuokratiloissa Hämeenkadulla. Vuonna 1938 kaupungin kaikki kolme ammattikoulua (poikien, tyttöjen sekä yleinen ammattikoulu) päätettiin sijoittaa samaan rakennukseen ja koulut yhdistettiin yhteisen johtokunnan alaisuuteen uuden – Suomessa ensimmäisen ammattikoululle suunnitellun – rakennuksen valmistuttua syksyllä 1940. Sotasairaalana kesäkuusta 1941 heinäkuuhun 1945 toimi tämä Tampereen kaupungin ammattioppilaitoksen nimellä toimintansa... |
| Miten jatkuu runo korvat hörössä nököttää mestarin edessä missit |
188 |
|
|
|
Muistamasi kohta on Immi Hellénin runosta "Valokuvaajassa", sen toisesta säkeistöstä. Dagmar Kemilän kirjassa "Luen ja kerron" runo on nimellä "Mirri, Marri ja Murri valokuvaajassa". Runo alkaa: "Ei saa silmiä räpyttää".Runo sisältyy moneen julkaisuun ja yleensä niissä säkeistöjä on kaksi, mutta J. K. Santalan "Alakansakoulun aapisessa" säkeistöjä on kolme, samoin Siviä Heinämaan "Aapisessa".Eri julkaisuissa runon toisen säkeistön verbit vaihtelevat: joko "kokottaa" ja "mokottaa" tai "kököttää" ja "mököttää". Esimerkiksi Hellénin "Lasten runokirjassa" verbit ovat "kokottaa" ja "mokottaa", mutta esimerkiksi kirjassa Hellén, Immi: "Lapsuuden lauluja" verbit ovat "kököttää" ja "mököttää". Lähteitä:Heinämaa, Siviä: Aapinen :... |
| Onko tällä Kaija Pakkasen runolla nimi? Runo alkaa näin: Melkein meidän pihasta Alkaa suuri maailma |
132 |
|
|
|
Runon nimi on "Nelivuotiaan maailma". Se sisältyy esimerkiksi seuraaviin kirjoihin:Pakkanen, Kaija: Leikkimökin runokoppa (Otava, 1982)Pakkanen, Kaija: Joka oksalla satu : Kaija Pakkasen satuja ja runoja (Metsälehti, 1999)Tammen kultainen lastenrunokirja (Tammi, 2005) |
Kysy kirjastonhoitajalta