| Harry Salmenniemen ja Antti Auvisen oopperateos Autuus. Onko tästä julkaistu librettoa? Entä onko se ilmestynyt CD:nä? |
234 |
|
|
|
Autuus-oopperaa ei ole julkaistu CD-levynä. En löytänyt myöskään julkaistua librettoa. Teoksen partituuri on kuitenkin myynnissä Music Finland -järjestön nettisivulla: https://core.musicfinland.fi/works/autuus
Järjestöstä voisi myös tiedustella librettoa: https://musicfinland.fi/fi/meista#yhteystiedot |
| Etsin nuorten (tyttöjen) kirjasarjaa jota luin joskus 2000-luvulla, mutta saattoi että se oli kirjoitettu jo 90-luvulla. Kirja oli muistaakseni alkuperäisin… |
454 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Ritta Jacobsonin Nina-sarja, joka ilmestyi suomeksi vuosina 2000-2007.
Tietoa kirjailijasta Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Factor_Jacobsson%25252C%252BRitta.
Sarjan osien juonikuvaukset Goodreadsissa: https://www.goodreads.com/series/91449-nina. |
| Etsin tietääkseni Yrjö Jylhän runoa, jossa on säe: otatko iskun vastaan annatko myöskin sen hymyillen ainoastaan lomaan lyöntien Tietäisittekö, mistä teoksesta… |
370 |
|
|
|
Kysymyksen säkeet ovat Jylhän runosta Haaste, joka sisältyy kokoelmaan Viimeinen kierros : urheilurunoja (WSOY, 1931). |
| Mikä on varhaisin maininta niin sanotuista "nenähuumeista"? |
322 |
|
|
|
Varhaisin tunnettu nenän kautta käytetty päihde oli jauhemainen tupakka eli nuuska. Sitä, kuten myös poltettavaa tupakkaa, käyttivät tiettävästi ensimmäisenä Etelä-Amerikan alkuperäiskansat. Kumpikin käyttötapa tuli Eurooppaan 1400-luvulla ensimmäisten löytöretkeilijöiden mukana.1600-1700-luvuilla nuuskaaminen oli muodikasta ylemmissä yhteiskuntaluokissa, ja sillä uskottiin olevan myös suotuisia terveysvaikutuksia. Nykyään ainakin Suomessa tunnetumpi tuote on kostea, suun limakalvojen kautta vaikuttava nuuska, mutta nenänuuskaakin käytetään edelleen.
Lähteet:
Encyclopedia Britannica: https://www.britannica.com/topic/snuff
Wired.com: https://www.wired.com/2009/06/snuff/
|
| Koska ensimmäiset induktioliedet tulivat koteihin? |
2322 |
|
|
|
Tarkkaa ja täsmällistä vastausta ensimmäisistä koteihin tulleista induktioliesistä en valitettavasti onnistunut löytämään. Suuntaa-antavia vihjeitä voi kuitenkin saada jäljittämällä aiheen vähittäistä tuloa lehtiin ja muihin tiedotusvälineisiin.
Vaikka tutkimieni induktioliesiä käsittelevien lehti- ja muiden kirjoitusten mukaan Euroopassa induktiolla valmistettiin ruokaa jo 1980-luvulla - alkuun tosin vain ravintoloissa - suomalaiskoteihin induktioliedet alkoivat toden teolla levitä vasta tämän vuosituhannen puolella.
Varhaisin vastaani tullut artikkeli, jossa esiteltiin induktion hyödyntämistä ruoanvalmistuksessa, oli vuodelta 1989. Kuitenkin vielä vuonna 1992 suuri kotimainen pannu- ja kattilavalmistaja mainosti... |
| Etsin lasten kuvakirjaa, joka meillä oli kotona 90-luvulla ja 2000-luvun alussa. Olen siis 92-syntynyt ja muistan että kirjaa luettiin lapsuudessani, eli on… |
509 |
|
|
|
Etsitty kirja saattaisi olla Hans Wilhelmin Valheella on lyhyet jäljet (Lasten parhaat kirjat, 1997), jossa vahingossa rikottu kello ja siitä kerrotut valheet kasvavat melkoiseksi taakaksi pesukarhu Maurin mielessä vuoristoretkellä hänen parhaan ystävänsä Riku-jäniksen kanssa.
https://www.kirjastot.fi/kysy/ois-hakusessa-yks-kirja-jota?language_content_entity=fi |
| Punakärpässieni ja raivoisat viikingit |
1303 |
|
|
|
Punakärpässieni (Amanita muscaria) sisältää keskushermostoon vaikuttavaa hermomyrkkyä, iboteenihappoa. Myrkytysoireita ovat huimaus, hallusinaatiot, sekavuus, kouristukset ja yliaktiivisuus. Sientä on käytetty kärpäsmyrkkynä, mistä sen nimikin on peräisin, mutta myös hallusinogeeninä shamanistisissa menoissa.
Kärpässieniin kuuluu monia eri lajeja, joista vaarallisin on valkokärpässieni (Amanita virosa). Se sisältää solumyrkky amatoksiinia, joka vaikuttaa maksaan, suolistoon ja munuaisiin. Valkokärpässieni on tappavan myrkyllinen.
Suomen sieniseura: https://www.funga.fi/teema-aiheet/myrkkysienet/
LuontoPortti: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/sienet/punakarpassieni, http://www.luontoportti.com/suomi/fi/sienet/valkokarpassieni... |
| Onko Erno Paasilinnalla sitaatti: Elämässä on monta tienhaaraa, mutta vain yksi tie. |
585 |
|
|
|
"Vaikka elämässä on tienhaaroja, teitä ei ole kuin yksi." - Erno Paasilinna, Ruumisarkun nauloja : lauseita. Otava, 1999 |
| Miksi Tenavissa Jaska Jokusta kutsutaan yleensä koko nimellä? |
542 |
|
|
|
Sillä pienellä muodollisuudella, jota koko nimen käyttäminen normaalin tuttavallisen "etunimittelyn" asemesta kanssakäymiseen tuo, voisi ajatella halutun korostaa Jaska Jokusen tietynlaista ulkopuolisuutta Tenavien lasten yhteisössä. Merkittävimmät poikkeukset tästä käytännöstä taitavat olla Piparminttu-Pipsan "Jasu" (Chuck) ja Pipsan ystävän Maisan omalla tavallaan muodollinen "Jaakko" (Charles). |
| Luin joskus 70-80- luvulla hulvattoman kirjan, Tom Sharpen ”Piemburgin pelottomat”. Lieneekö Sharpelta suomennettu muuta tuotantoa...? |
903 |
|
|
|
Piemburgin pelottomat (Riotous assembly) on valitettavasti ainoa Sharpen tuotannosta suomennettu kirja. Sen lisäksi Sharpen hulvattomuuksia on suomalaisyleisölle ollut tarjolla hänen romaaniensa televisio- ja elokuvasovituksina: MTV:n ohjelmistossa esitettiin vuonna 1986 6-osainen Seksi ja seutukaava (Blott on the landscape, 1985), "hurja brittikomedia intohimoista, politiikasta ja rahasta" ja vuonna 1988 (uusintaesitys 1990) neliosainen Vanha kunnon tiedekunta (Porterhouse Blue, 1987), "hirtehistä huumoria englantilaisesta yliopistosta ja perinteiden vaalimisesta"; Suomessa vain videolevityksessä 90-luvun alussa ollut rikoskomedia Tapaus Wilt (Wilt, 1989) televisioitiin MTV3:ssa vuonna 1996. |
| Olen etsinyt kirjaa , suomen kielistä tai englannin kielistä,joka kertoisi keskitysleirien naisvartijoista. Heidän rikoksistaan keskityleirien vartijojna jne . |
249 |
|
|
|
Naisten osuutta holokaustissa tarkastelee varsinkin Paul Rolandin kirja Pahan palveluksessa : naisena natsi-Saksassa. Yleisemmin naisten osuutta Hitlerin tuhokoneistossa käsitellään Wendy Lowerin teoksessa Hitlerin raivottaret : saksalaisnaisia natsien kuoleman kentillä. Englanninkielisistä aihetta käsittelevistä kirjoista yksi perusteellisimmista on Daniel Patrick Brownin The camp women : the female auxiliaries who assisted the SS in running Nazi concentration camp system. |
| Mahtaako W.H.Audenin runoa "The More Loving One" löytyä suomeksi jostakin? |
643 |
|
|
|
Linkki maailman runouteen -runotietokannan mukaan W. H. Audenin runon "The more loving one" on suomentanut Pentti Saaritsa. Runon suomenkielinen nimi on "Se joka rakastaa enemmän" ja se on julkaistu kirjassa "Salaperäinen seurue : runoja jotka tulivat ja jäivät" (WSOY, 1997, s. 38). Kirjan alussa on yksi Tuomas Anhavan suomentama runo, mutta muut runot ovat Pentti Saaritsan suomentamia.
Linkki maailman runouteen on käännösrunouden viitetietokanta, jota ylläpitää Lahden kaupunginkirjasto: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI
|
| Mitä tarkoittaa läyhytellä ? |
967 |
|
|
|
Sanat läyhytellä, löyhöttää, löyhyttää, leyhyttää, leuhuttaa, leuhottaa, leuhotella ja liuhotella kuvaavat kaikki 'ilman virtaamista tai liikettä, tavallisesti heiluttamista, mikä aiheuttaa ilmavirran'.
Lähde:
Veikko Ruoppila, Vokaalivaihtelu äänne- ja merkitysopillisena tekijänä. Virittäjä 39 (1935), s. 128-136 |
| Onko Simone de Beauvoirin Philosophical Writings kokoomateos, joka sisältää hänen suppeampia julkaistuja teoksiaan? Sitä ei ilmeisesti ole suomennettu?… |
235 |
|
|
|
Molemmat Beauvoirin tekstikatkelmat ovat peräisin kirjoituksesta Pour une morale de l'ambiguité, joka on ilmestynyt suomeksi Tutkijaliiton Paradigma-sarjassa nimellä Moniselitteisyyden etiikka Erika Ruonakosken kääntämänä.
"Eksistentialismia pidetään tosin myös absurdiuden filosofiana. Se sulkee ihmisen hedelmättömään ahdistukseen, tyhjään subjektiivisuuteen. Se ei kykene antamaan ihmiselle ainuttakaan ohjenuoraa valintoihinsa - " (Moniselitteisyyden etiikka, 1. luku, s. 34)
"Jos ihminen tahtoo tavoittaa totuuden itsestään, hänen ei pidä pyrkiä häivyttämään olemisensa moniselitteisyyttä vaan päinvastoin myöntyä toteuttamaan sitä." (Moniselitteisyyden etiikka, 1. luku, s. 37)
Philosophical writings on englanninkieliselle... |
| Kun ihminen tuhkataan ja tuhka ripotellaan hautausmaalle tai muualle, niin mitä uurnalle sen jälkeen tapahtuu? Minne se laitetaan? |
723 |
|
|
|
Uurnan käyttöä tuhkan levittämisen jälkeen ei ole säännelty rajoituksin tai kielloin - sillä voi tehdä mitä parhaaksi näkee. Ekologista ja taloudellisesti järkevää olisi käyttää ostouurnaa toistuvasti alkuperäisessä tarkoituksessaan, mikäli sielu ei siedä hyödyntää sitä johonkin aivan muuhun. Uurnan jatkokäyttöongelman voi kokonaan kiertää turvautumalla laina- tai vuokrauurnaan, mikäli sellainen on saatavissa. |
| Miksi esim. nyt räntäkeleillä syntyy autojen ajourille pieniä nystyröitä aivan kuin pingispalloja olisi istutettu raiteille? |
311 |
|
|
|
Olisikohan kyse ehkä kuuramuodostelmista? Kuuraa syntyy luonnossa varsinkin vaakasuorille pinnoille kuten vaikka maanteille. Kuura muodostuu niin, että ilman kaasumaisena oleva kosteus härmistyy suoraan kiinteään olomuotoon eli jääksi. Kuurassa lopputulos on valkeita, usein aamuauringossa vielä kimaltelevia muodostelmia ohuena kerroksena tienpinnassa. Kuuraa syntyy sitä enemmän, mitä lämpimämpää ja kosteampaa ilma on tienpinnan ollessa kuitenkin pakkasella.
https://blogi.foreca.fi/2011/09/huurre-kuura-musta-jaa-ja-vahan-olomuotojen-muutoslammoista/
https://elisa.egain.cloud/kb/liikenteen_asiakaspalvelu/content/Prod-2487/Kuinka-tien-liukkaus-syntyy
https://yle.fi/saa/... |
| Vicki Leandros levytti vuonna 1972 kauniin kappaleen Anamnesis kreikaksi. Muistelen, että siitä tehtiin samoihin aikoihin myös suomenkielinen cover. Mikä sen… |
221 |
|
|
|
Tämän alun perin Wenn die Sehnsucht nicht wär -nimisen kappaleen levytti suomeksi Berit. Singlenä ja Beritin Elämää vain -albumilla julkaistu Sä vaikka oot vierelläin tosin tehtiin vasta vuonna 1981. |
| Olisiko teillä suositella fantasiakirjoja, joissa olisi samaa sukupuolta olevien välisiä romansseja? Etsisin mieluiten joko suomalaisia tai suomennettuja… |
882 |
|
|
|
Tässä ehdotuksia kotimaisesta kirjallisuudesta:
Carole, Maria: Tulen tyttäriä
Enoranta, Siiri: Josir Jalatvan eriskummallinen elämä
Enoranta, Siiri: Nokkosvallankumous
Hai, Magdalena: Kolmas sisar
Meresmaa, J. S.: Keskilinnan ritarit
Nupponen, Anni: Putoavan tähden prinsessa
Sinisalo, Johanna: Ennen päivänlaskua ei voi
Turtschaninoff, Maria: Anaché
Käännöskirjallisuudesta löysin lähinnä Cassandra Claren Varjojen kaupungit -sarjan. Lisäksi joitakin vinkkejä englanniksi:
Brennan, Sarah Rees: In other lands
Coulthurst, Audrey: Inkmistress
Pacat, C. S.: Captive Prince -trilogia
Internetistä löytyy paljon listauksia englanninkielisestä fantasiakirjallisuudesta, tässä niistä yksi:
https://... |
| Onko Leo Tolstoin päiväkirjoja suomennettu? Entä hänen kirjeitään, joista oheiset otteet ovat peräisin? “One can live magnificently in this world, if one knows… |
435 |
|
|
|
Leo Tolstoin päiväkirjoja ei ole suomennettu. Joitain yksittäisiä kirjeitä, kirjeiden katkelmia ja referaatteja Tolstoin kirjeenvaihdosta sisältyy vuodet 1828-63 kattavaan kirjaan Leo Tolstoin elämä ja teokset : autobiografisia muistelmia, kirjeitä ja elämäkerrallisia aineksia. 1 nidos, Lapsuudesta ensi miehuuden ikään (WSOY, 1906). Kysymyksessä siteerattua kirjettä vuodelta 1856 kirjasta ei kuitenkaan löydy. |
| Löytyyköhän seuraavista Erich Frommin lausumista (lainausmerkkien välissä) julkaistua suomennosta: Erich Fromm, the social psychologist and psychoanalyst,… |
310 |
|
|
|
Ensimmäinen Fromm-sitaatti on kirjan Escape from Freedom (1941) esipuheesta. Markku Lahtelan suomennoksessa Vaarallinen vapaus (Kirjayhtymä, 1962) Fromm kirjoittaa näin: "Tämän kirjan teesinä on, että nykyinen ihminen, joka on vapautunut niistä esiyksilöllisen yhteiskunnan siteistä, jotka samanaikaisesti soivat hänelle turvan ja rajoittivat häntä, -- "
Jälkimmäinen sitaatti on Frommin samaisen kirjan vuoden 1965 laitokseen kirjoittamasta uudesta esipuheesta eikä se sisälly Lahtelan muutamaa vuotta aikaisemmin julkaistuun suomenkieliseen käännökseen. Vaarallisesta vapaudesta kyllä julkaistiin 1976 uusi painos nimellä Pako vapaudesta, mutta kirjastotietokannoista en kuitenkaan löytänyt mainintaa siitä, että tämä olisi... |
Kysy kirjastonhoitajalta