Tampere

Tilaa aihepiirin Tampere RSS-syöte

Viimeisimmät vastaukset

7245 osumaa haulle. Näytetään tulokset 3781–3800.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Miten sukunimen Dingle sijamuodot lausutaan? 315 Kielitoimiston ohjepankin mukaan taivutuspääte liitetään suoraan nimeen, kun nimen kirjoitusasu päättyy vokaaliin, olipa ääntyvä vokaali sama tai eri kuin kirjoitettu. Taivutuspääte liitetään suoraan silloinkin, kun kirjoitusasu päättyy vokaaliin mutta ääntöasu konsonanttiin. Monikossa e-loppuiset nimet taipuvat yleensä sellaisten e-loppuisten sanojen kuin nalle, jade mallin mukaan (esim. Duse [duuze] : Dusejen (~ Dusein) : Duseja : Duseilla). Lisätietoa vieraskielisten nimien taivutuksesta Kielitoimiston sivuilla: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/479  
Mikähän mahtaisi olla Danten Jumalaisen näytelmän ignavo/ignavi suomeksi? 537 Italian ignavo merkitsee laiskaa, joutilasta, saamatonta. Dante-kommentaareissa puhutaan pelkureista, puolueettomista, nahjuksista, häpeättä ja kunniatta eläneistä, halveksittavista sekä raukkamaisuuden liepeillä viipyvistä.  Jumalaisessa näytelmässä "ignavi"  - jota sanaa ei Danten tekstissä esiinny -  esitellään Helvetin 3. laulun säkeissä 22-69. Tyyni Tuulio kuvailee heitä Elina Vaaran suomennoksen esipuheena julkaistussa kirjoituksessaan seuraavasti: "Varsinaisten piirien ulkopuolella, ennen Akheron-virran ylitystä, runoilijat kohtaavat joukon vainajia, joita ampiaiset ja paarmat pistävät. Nämä ovat Danten suuresti halveksimia pelkureita ja puolueettomia, jotka eivät ole tehneet hyvää eikä...
Onko Juhani Ahon Rautatie-romaanin Matti lukutaidoton? 408 Ahon teksti kyllä vahvasti johdattelee tulkitsemaan Matin lukutaidottomaksi. Matti tarvitsisi silmälasit, mutta ei ole sellaisia hankkinut, "kun ei ole löytänyt käypiä". Todellisin syy lienee kuitenkin hänen heikko lukutaitonsa, jonka hän kömpelösti yrittää verhota huononäköisyydeksi. Rovasti kuitenkin tietää, että "Matti oli huonolukuinen, hyvin huonolukuinen". Moderni lukutaitoisuus, taito lukea ja kirjoittaa, oli 1800-luvun maalaisväestön keskuudessa hyvin harvinaista. Enemmistö ns. säätyläislukutaidon osaajistamme oli ruotsinkielisiä. Rahvaan eli sääty-yhteiskunnan alaluokkaisen väen "lukutaidoksi" riitti toisto- ja ulkoluku eli kirkollinen lukutaito. Henkilö saatettiin merkitä rippikirjoissa sisälukutaitoiseksi, vaikka...
Miksi hymyileväisen ihmisen sanotaan olevan "hymy takapuolessa"? Takapuoli korvaa tässä nyt ruman sanan. 2288 Kyseessä lienee jonkinlainen väärinymmärrys, sillä alun perin ilmeisesti sotilaskielestä peräisin oleva sanonta on liittynyt nimenomaisesti hymyilemättömyyteen. Jari Tammen Suuri haistattelusanakirja mainitsee tämän hymynhyydytyskäskyn muodossa "hymy pyllyyn". Hymy pyllyyn oli myös tv-viihdesarjan nimi. Siinä tunnetut näyttelijät yrittivät juontaja Maria Sidin johdolla saada yleisön joukosta valitun katsojan nauramaan. Katsoja puolestaan yritti olla nauramatta. Onnistumisesta oli luvassa rahapalkinto. Voisi kuitenkin otaksua, että kysymyksessä tarkoitetussa merkityksessä "hymy takapuolessa" on jonkinlainen tehostettu versio perinteisemmästä sanonnasta "hymyillä suu korvissa".
Mihin hammaskeiju käyttää hampaita? 3335 Hammaskeijun toiminnan kuvaukset ovat valitettavan yksipuolisia: ne keskittyvät yksinomaan ihmisen näkökulmaan; keijulle sinänsä ei huomiota uhrata, ja luovutettujen hampaiden kohtalo jää itse kunkin mielikuvituksen varaan. Yksi sangen elegantti teoria on, että taivaan tähdet ovat syntyneet keijun korkeuksiin sinkoamista hampaista. Hammaskeiju ei kuulu alkuperäiseen suomalaiseen kansanperinteeseen. Meillä sen virkaa ovat toimittaneet uuninukko, tontut, lukki ja hiiri. Tärkeintä meidän kannaltamme on ollut päästä hampaasta eroon. Mitään irronnutta osaa ei saanut jättää heitteille ja ties kenen saaliiksi, ne oli visusti kätkettävä. Alkuperäisin tapa lienee ollut nakata ne tuleen. Myöhemmin irronneet hampaat heitettiin...
Aku Ankassa seikkailee Kulta-Into Pii, jonka englanninkielinen nimi on Flintheart Glomgold ("Kivisydän Ryöstökulta"). Yleensä ankka-hahmojen nimien… 1693 Varhaisia ankkasuomennoksia tarkasteltaessa kannattaa muistaa, että käännökset tehtiin tavallisemmin tanskasta tai ruotsista kuin alkuperäisestä englannin kielestä. Esimerkiksi Kulta-Into Piin nimessä on selviä yhtymäkohtia hahmon ruotsin- ja tanskankielisiin nimiin (Guld-Ivar Flinthjärta, Guldiver Flintesten). Sille, miksi suomentajat päätyivät nimen jälkiosaa muodostaessaan pelkkään Piihin (piikiveä merkitsevästä sanasta flint, joka sisältyy sekä nimen alkuperäiseen englanninkieliseen muotoon että sen pohjoismaisiin käännöksiin) ja jättivät pois sekä ruotsin "sydämen" että tanskan "kiven", en selitystä löytänyt. Ehkäpä he eivät osanneet tehdä valintaa Piisydämen ja Piikiven välillä tai yksinkertaisesti pitivät pelkän Piin...
Mitkä olivat Suomessa kuukausien nimet ennen nykyisiä? 966 Aurinkovuoteen perustuva juliaaninen ajanlasku ja siihen kuuluva kuusta riippumaton kahdentoista kuukauden järjestelmä vakiintuivat Suomessa kristinuskon mukana. Lounaissuomalaiset kuukausien nimet yleistyivät painettujen kalenterien myötä koko maahan. Nämä olivat paria poikkeusta lukuun ottamatta samat kuin nykyään. Agricolan Rucouskirian (1544) alkuun painetussa jokavuotisessa kalenterissa käytetään vuoden kahdestatoista juliaanisesta kuukaudesta nimiä tammikw, helmenkw, maliskw, hwchtikw, toukokw, kesäkw, heijnekw, mätekw eli kyluökw, syyskw, locakw, marraskw ja talvijkw. Jo 1600-luvulla mätä- eli kylvökuu vaihtui elokuuksi ja talvikuun rinnalle tuli kirkollisen juhlan sävyttämä joulukuu. Tammi- ja helmikuulle löytyy myös vaihtoehtoiset...
Muistan joskus lukeneeni runon, jossa juutalaisäiti joutuu holokaustin vuoksi jättämään lapsensa saksalaiseen (?) perheeseen kasvatettavaksi, jotta lasta ei… 585 Yksi ehdokas etsityksi runoksi, jossa juutalaisäiti luovuttaa lapsensa ei-juutalaiseen perheen kasvatettavaksi, on Hanna Cheitinin Juutalaislapsi. Arvo Salon suomennos siitä sisältyy Salme Sauren toimittamaan kirjaan Runoni rakkaudesta. Sataviisikymmentä suomalaista vaikuttajaa ja julkisuuden henkilöä on valinnut tähän teokseen runon, joka itse kullekin on ollut merkitsevin ja mieleenjäävin runo rakkaudesta. Lähes kaikki mukanaolijat myös perustelevat valintansa. Cheitinin runon valinnut Elis Sella kirjoittaa: "Saksalaisten toimenpiteet juutalaisia lapsia vastaan Liettuassa 1943 saivat Hanna Cheitinin kirjoittamaan runon tapahtumasta, jossa vain muutamat lapset jäivät eloon siten, että äidit veivät heidät ei-juutalaisiin koteihin."
Teollisuusautomaation tai robotiikkan opiskelu pääkaupunkiseudulla 241 Automaatiotekniikkaa ja robotiikkaa voi pääkaupunkiseudulla opiskella esim. Metropolia Ammattikorkeakoulussa joko päivä- tai monimuotoopiskeluna (https://www.metropolia.fi/haku/koulutustarjonta/amk-tutkinnot/?filter=tekniikka) sekä Aalto-yliopistossa (https://www.studentum.fi/koulutukset/aalto-yliopisto/automaatio-ja-informaatioteknologia-141078). Robotiikan kurssi on tarjolla myös avoimen yliopiston puolella: https://opintopolku.fi/app/#!/koulutus/1.2.246.562.17.56979865344.  
L. Pohjanpää:Muurahaisen neuvo. Mitä tarkoittaa:" kun vallatkin jo vetää malkaa"? 1291 "Vallat" tässä on vanhahtava ilmaus, jolla viitataan arvokkaisiin, mahtaviin, "vallasväkeen" kuuluviin henkilöihin. "Malka" taas on kirjaimellisesti otettuna tuohi- ja olkikatossa harjalta räystäälle kulkeva painopuu tai -riuku. Muurahaisen lausuma "vallatkin jo vetää malkaa" on hämmästelyä siitä, että tavallisemmin soittelun kaltaisiin arvokkaisiin pyrintöihin yhdistetyt sirkat ovat yltyneet ruumiilliseen työhön. Pohjanpäällä lienee Muurahaisen neuvoa runoillessaan ollut mielessään Aisopoksen faabeli muurahaisesta ja heinäsirkasta. Siinä muurahainen talven tultua kuivattelee kesän aikana talteen keräämiään jyviä, kun nälkää näkevä heinäsirkka kulkee ohi ja alkaa kerjätä syötävää. Muurahainen tiedustelee, miksi heinäsirkka...
Kirjoitan opinnäytetyötä yleisten kirjastojen äänitelainauksen murroksesta 2010-luvulla. Hakusessa on vielä hyvät kirjalliset lähteet musiikkiosastojen ja… 234 Suomen yleisten kirjastojen ensimmäinen musiikkiosasto perustettiin Tampereella vuonna 1958. Kari Eloranta on kirjoittanut sen historiikin, joka julkaistiin musiikkiosaston 50-vuotisjuhlavuonna 2008. Julkaisu on luettavissa myös verkossa. Samana vuonna ilmestyi kirja "Hiljaisuudesta nousi musiikki", jossa eri kirjoittajat muistelevat musiikkikirjastotoiminnan alkuvaiheita. Kirjoittajien joukossa on monia alan ammattilaisia. Kirjan lopussa on Anne Systän ja Pirjo Hakunin kokoama luettelo musiikki- ja musiikkikirjastoaiheisista artikkeleista Kirjastolehdessä vuosina 1919-2008 (s. 136-149). Tilastotietoa löytyy Kyösti Mäkelän kirjasta "Yleisten kirjastojen musiikkikirjastotoiminta 1980-luvulla". Kirjassa tulevat esille myös tilastoinnin...
Mistä kirjasta: ”On jäätä pakkasta, paljon lunta. Se pingviinin on valtakunta. Se siellä elää ja asustaa ja merestä kaloja sukeltaa. 1694 Runo on Bo Bjurströmin kuvittamasta kirjasta "Yhdessä : kuvia ja loruja eläimistä" (Artko, 1977), johon runot on kirjoittanut Kristiina Karhu. Kirjan jokaisella sivulla on kuva kahdesta saman lajin eläimestä ja eläimeen liittyvä loru, esimerkiksi hirvestä, seeprasta, kirahvista, mäyrästä ja ketusta.
Olen kuullut sanonnan:"Kuukkeli on erämiehen kaveri", tai jotakin sen tapaista. Onko näitä Kuukkeliin ja erämieheen liittyviä sanontoja, tarinoita tai… 3039 Kuukkeli kuului samaan ennuslintujen joukkoon kuin esimerkiksi korppi, harakka, palokärki ja käki, joten vanha kansa seurasi tarkasti kuukkelien edesottamuksia ja lintuun liittyy koko joukko uskomuksia ja sanontoja. Kuukkelin maine on kaksijakoinen: se on sekä onnenlintu että epäonnen ennustaja. Siellä, missä kuukkeli on ollut tavallinen, se ennusti voittopuolisesti onnea; siellä, missä se on ollut harvinainen, siinä on herkästi nähty epäonnen enne. Tämä kaksijakoisuus näkyykin selvästi pohjoisten ja eteläisten kansanuskomusten erona. Ennusmerkkien maailma on kuitenkin kaikkea muuta kuin mustavalkoinen: kuukkelia onnenlintuna pitävässä Lapissakin onneton oli se, joka löysi kuukkelin pesän - häntä odotti kuolema. Kaiketi juuri kuukkelin...
Kuinka monta aurinkokuntaa ja planeettaa tiedetään tällä hetkellä olevan? 1734 NASA:n eksoplaneettasivuston (https://exoplanets.nasa.gov/) mukaan tällä hetkellä tunnetaan 4099 oman aurinkokuntamme ulkopuolista planeettaa eli eksoplaneettaa ja 3 045 eksoplaneettajärjestelmää. Lisäksi vahvistusta vailla on 4 729 eksoplaneettahavaintoa. Eksoplaneetat on lähtökohtaisesti nimetty sen tähden mukaan, jota ne kiertävät. Tähtien nimet ovat puolestaan useimmiten kirjain- ja numerosarjoja, joiden osat viittaavat esim. löydön tehneen teleskoopin tai tutkimuksen nimeen ja löydön järjestysnumeroon. Kun tähdeltä löydetään planeetta, nimi muodostetaan lisäämällä tähden nimeen pieni kirjain (b, c, d jne.). Kirjain kertoo yleensä siitä, missä järjestyksessä planeetat on löydetty (b on aina ensimmäinen). Mikäli tähdeltä löydetään...
Onko olemassa romaaneja tai elokuvia, joissa käsitellään ilmastonmuutosta allegorisesti? 246 Allegorisia teoksia aiheesta ei tunnu löytyvän kovin helposti. Välitin kysymyksen eteenpäin kirjastojen väliselle tietopalvelulistalle, mutta sitäkin kautta aineistoa löytyi niukasti. Elokuvista vinkattiin Darren Aronofskyn Mother!:ia ja Hayao Miyazakin Princess Mononokea. Kirjoista ehdotettiin Leena Krohnin teoksia, esimerkiksi Hotel Sapiensia. Myös Anne Leinosen Viivamaalari voisi olla kiinnostava. Tässä lisäksi teoksia, joissa asiaa käsitellään tarkemmin määrittelemättömän olosuhteiden muutoksen kautta tai etäännyttämällä scifin tai fantasian keinoin: Alongi, K. K.: Kevätuhrit Atwood, Margaret: Oryx ja Crake, Herran tarhurit, Uusi maa (MaddAddam-trilogia) Howey, Hugh: Siilo Itäranta, Emmi: Teemestarin kirja Mitchell, David:...
Onko minkään lintulajin huomattu harjoittavan missään tilanteessa kannibalismia? Nisäkkäistä, kaloista, matelioista, sammakkoeläimistä ja selkärangattomista… 725 Kannibalismia esiintyy myös lintumaailmassa. Havaintoja tästä on tehty esimerkiksi merilintuyhdyskunnissa, joissa aikuisten tiirojen, pelikaanien ja fregattilintujen on havaittu hyökkäävän pesimäyhdyskuntansa poikasten kimppuun ja syövän niitä. Linnuista luultavasti kaikkein useimmin näin käyttäytyy harmaalokki (Larus argentatus). Lintujen kannibalismi ei kuitenkaan rajoitu vain merilintuihin: myös haikaran, tuulihaukan, västäräkin ja lepinkäisen on nähty syövän pesäpoikasia. Monet eläimet syövät satunnaisesti oman lajinsa munia ja poikasia, vieläpä aikuisiakin. Näin tapahtuu tavallisesti silloin, kun populaation tiheys on liian suuri, mutta on havaittu myös monia sellaisia tapauksia, joissa tietyt yksilöt ovat hyökänneet omien...
Myllärin Irene -kappaleeseen haluaisin nuotit. Löytyykö mistään. 734 "Myllärin Irenestä" on julkaistu erillisnuotti, jossa on laulun sanat suomeksi ja ruotsiksi, kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit. Tässä nuotissa laulun suomenkielisenä nimenä on "Myllärin Ireene" (Scandia-Musiikki, [1955], 4 sivua). Tämä nuotti löytyy Kansalliskirjastosta ja Musiikkiarkistosta. Se ei ole lainattavissa. Laulun alkuperäinen nimi on "Mjölnarens Irene". Sen on säveltänyt Leon Landgren ja sanoittanut Åke Gerhard. Ruotsinkielisellä nimellä ruotsinkielisin sanoin laulu löytyy monesta nuottijulkaisusta, esimerkiksi seuraavista: Danstoppar (Warner/Chappell Music Scandinavia, 1993, melodia, sointumerkit) Vispop 7 (Warner/Chappell Music Scandinavia, 1993, melodia, sointumerkit) Dansbandhits 2 : på begäran (...
Mikä on nimeltään eräs lastenkirja, jonka nimen olen unohtanut? Siinä oli possupariskunta, jolla oli 10 lasta, ja kun pariskunta oli yhtenä iltana menossa ulos… 424 Etsitty kirja on Mary Raynerin Potsin perheen lapsenvahti (WSOY, 1985).
Tavutetaanko sanoja vain niissä kielissä, joissa on latinalaiset aakkoset käytössä? 432 Tavua sinänsä ei ehkä ole kyetty määrittelemään tyhjentävästi siten, että määritelmä olisi universaali eli kaikkiin kieliin soveltuva, mutta siitä huolimatta tavu on puheen prosodisten ominaisuuksien kuvauksessa kutakuinkin välttämätön äännerakenteen yksikkö - kielestä ja kielen kirjoitusjärjestelmästä riippumatta. Joissain kielissä kirjoitusjärjestelmät ovat kehittyneet sellaisiksi, että niissä yksittäiset kirjoitusmerkit jo sinänsä vastaavat yksittäisiä tavuja. Esimerkiksi kiinan kieli on tällainen: kukin kirjoitusmerkki vastaa yhtä tavua. Kiinan tavarataloa merkitsevä sana 百货商店 (bǎihuòshāngdiàn, kirjaimellisesti "paljon tavaran kauppapaikka") koostuu siis neljästä tavusta, joilla kullakin on oma merkkinsä: 百 (bǎi), 货 (huò), 商...
Etsin iskelmä kappaletta, jonka laulaa naishenkilö. Laulussa hän kertoo miehestä ja kertosäkeen aikana mainitaan aina välissä nimi ”Virtanen”. Kiitos paljon jo… 1192 Laulun suomenkielinen nimi vaihtelee eri julkaisuissa, mutta yleisin nimi on "Tango ruohikolla". Laulusta käytetään myös nimeä "Virtanen" tai kumpaakin nimeä yhdessä. Laulun alkuperäinen nimi on "Tango i det gröna" ja sen on säveltänyt Stig Anderson, joka on tehnyt myös ruotsinkielisen sanoituksen. Ruotsinkielisessä versiossa lauletaan Petterssonista. Suomenkieliset sanat on tehnyt Erkki Ainamo salanimellä Era. Laulu alkaa: "Ihanaa, lapset taisi nukahtaa, Virtanen". Suomeksi laulun ovat levyttäneet Rauni Pekkala ja Ragni Malmstén. Laulun nuotti (kosketinsoitin, sointumerkit) ja suomenkieliset sanat sisältyvät esimerkiksi "Suureen toivelaulukirjaan", osaan 11.