| Oliko Istuva Härkä INTIAANIPÄÄLLIKKÖ? |
548 |
|
|
|
Istuva Härkä oli intiaanipäällikkö ja yksi kuuluisimmista koskaan eläneistä intiaaneista.
Istuva Härkä (Sitting Bull) syntyi luultavasti vuonna 1831. Hänen perheensä oli hyvämaineinen ja arvostettua päällikkösukua hunkpapojen keskuudessa. Hunkpapat olivat yksi läntisten siouxien eli lakotojen seitsemästä heimosta.
Lapsena Istuva Härkä tunnettiin nimillä Jumping Badger ja Slow. Kuuluisan nimensä, jolla hänet tunnettiin koko loppuelämänsä ajan, hän sai 14-vuotiaana osallistuttuaan ensimmäiseen taisteluunsa ja osoitettuaan siinä suurta urhoollisuutta. Istuva Härkä eteni menestyvälle hunkpapa-miehelle sopivaa reittiä maineeseen heimonsa keskuudessa. Hän oli ennen kaikkea kykenevä ja urhea soturi, joka keräsi statusta,... |
| Haluaisin tietää Suuren suomalaisen kirjakerhon julkaiseman John Steinbeckin Hyvien ihmisten juhla ja Torstai on toivoa täynnä -yhteispainoksen kuvittajan… |
252 |
|
|
|
Suuren suomalaisen kirjakerhon vuonna 1978 julkaiseman teoksen kansikuvan on tehnyt Kosti Antikainen. |
| Jossakin Markku Ropposen teoksessa on tapahtumaympäristönä antikvariaatti ja vanhojen kirjojen maailma. Mikähän teos mahtaa olla kyseessä? |
220 |
|
|
|
Antikvariaatti Sivullisesta alkaa Ropposen kolmas yksityisetsivä Marlon Turmasesta kertova kirja Jäljet pimeään. Turmanen on siirtynyt kirja-alalle, jonka on havainnut taloudellisesti yksityisetsiväalaa kannattavammaksi. Sivullisen tiskille ilmaantuva nainen, jonka mies on kadonnut, saa Turmasen kuitenkin palaamaan vanhaan ammattiinsa yksityisetsiväksi. |
| Kaunokirjallisuutta, joissa suoluonnolla olisi jonkinlainen rooli tai suo toimisi tapahtumien taustana |
253 |
|
|
|
Tässä joitakin aiheeseen sopivia kirjoja.
Jännitys ja kauhu:
Hautala, Marko: Leväluhta (2018)
Hiaasen, Carl: Takaisin luontoon (2011)
Jansson, Susanne: Uhrisuo (2018)
King, Jonathon: Kasvot kuutamossa (2006)
Rosman, Ann: Porto Francon vartija (2013)
Muu kaunokirjallisuus:
Ollikainen, Aki: Musta satu (2015)
Lastenkirjat:
Alméras, Arnaud: Seikkailu suolla (2008)
Jalo, Merja: Itketyssuon armoilla (2008)
Laajarinne, Jukka: Multakutri ja suon salaisuus (2017)
Mäki, Harri István: Luke ja suosammakot (2010)
Ollikka, Terttu: Suopojan saappaanjäljet (2001)
Stine, R. L.: Suon saalistaja (2008) |
| Runo, jossa kerrotaan miten kaikki on hiukan hyrskyn myrskyn ja mullin mallin |
332 |
|
|
|
Runo on Matti Kuusen Kop-kop-kop ja se löytyy kokoelmasta Routa liikkuu (WSOY, 1947). |
| Viime pe alkoi sarja tv1 nimeltä Ihme. Mikähän on tunnusmusiikin nimi, Kovin on kau is |
1721 |
|
|
|
Italialaisen tv-sarjan "Ihme" ("Il miracolo", "The miracle") tunnuskappaleen nimi on "Il mondo" ja sen esittää Jimmy Fontana, oikealta nimeltään Enrico Sbriccoli. Yleisradion Fono-tietokannassa Jimmy Fontana on merkitty myös kappaleen säveltäjäksi ja sanoittajiksi tai säveltäjiksi Gianni Meccia, I. Greco ja Carlo Pes. On siis epäselvää, kuka on tehnyt mitäkin. Eri lähteissä annetaan erilaisia tietoja, esim. Discogs-tietokannassa: "written-by - Fontana-Meccia-Pes". Tv-sarjan lopputeksteissä tekijät mainitaan näin: "Meccia/Greco/Pes/Fontana".
Lähteitä:
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
Single Fontana: "Il mondo / Allora si" Discogs-tietokannassa:
https://www.discogs.com/Fontana-Il-Mondo-Allora-... |
| Kannattaako tässä tilanteessa tilata ulkomailta mitään, esim Usasta? Sitä vaan että tulevatko tilaukset välttämättä perille asti. |
353 |
|
|
|
Toki lähetysten pitäisi perille tulla siinä missä normaalioloissakin, mutta huomattavasti tavallista hitaammin. Lentoyhteyksien vähenemisen vuoksi suurin osa ulkomailta tulevasta postin rahti- ja pakettiliikenteestä kulkee tällä hetkellä maitse ja meritse. Tämä taas on lisännyt tuntuvasti kansainvälisten lähetysten määrää niissä kuljetusyhtiöissä, joilla on käytössään omaa lentokonekalustoa, joten niilläkin toimitusajat ovat COVID-19-tilanteen myötä todennäköisesti normaalia pitemmät.
Yhdysvalloistakin voi toki tavaraa tilata, mutta jos toimitus tapahtuu postitse, kannattaa varautua odottamaan. USPS (Yhdysvaltain posti) ei tällä hetkellä pysty kuljettamaan postia Eurooppaan kovinkaan säännöllisesti. Sen julkaisemien tiedotteiden... |
| Harry Potter-kirjoissa ja elokuvissa ovat identtiset kaksoset Fred ja George Weasley. Onko missään mainittu, että kumpi heistä on vanhempi ja jos on, niin… |
679 |
|
|
|
Kun Harry Potter -kirjoissa puhutaan Fredistä ja Georgesta yhdessä, he ovat "Fred ja George" - Fred tulee aina ennen Georgea. Tämän perusteella kaiketi olisi ollut sallittua päätellä Fredin myös syntyneen kaksosista ensimmäisenä, vaikka sitä ei kirjasarjassa suoraan sanota. Kun kirjailija J. K. Rowling 23. toukokuuta 2015 Twitter-vastauksessaan ihailijakysymykseen "paljasti", että näin tosiaankin oli, hän lisäsi vielä aina ajatelleensa sen olleen itsestään selvää.
https://www.cinemablend.com/pop/Harry-Potter-Author-Reveals-Which-Weasley-Twin-Was-Born-First-72096.html |
| Kuka on Erland Helvi Hämäläisen Kadotettu puutarha teoksessa. Liittyy jotenkin yhteen päähenkilöistä, Naimiin. Onko tietoa hänen mahdollisesta todellisesta… |
374 |
|
|
|
Helvi Hämäläisen Kadotetussa puutarhassa Erland kuvataan "kahdeksankymmentävuotiaaksi entiseksi ministeriksi", jonka kasvoilla oli jo kuolemansairauden leima, kun hän yllättäen avioitui Naimin, "viisikymmentäviisivuotiaan merkillisen naisen" kanssa.
Jos otetaan lähtökohdaksi se usein esitetty ajatus, että Naimin esikuva on kriitikko Anna-Maria Tallgren, Erlandin vastineeksi tosielämässä asettuu arkkipiispa Erkki Kaila. Niin kuin kirjan Erland ja Naimi, iäkäs arkkipiispa ja kriitikko avioituivat odottamatta vain vähän ennen Kailan kuolemaa. Kun tieto kuulutuksesta levisi kesäkuun alussa 1944, kihlapari sai onnitteluja, joista erikoisin oli Ilmari Kiannon Turjanlinnan raunioilla kirjoittama: "Kuka koskaan olisi uskonut että Anna Maria... |
| Haluaisin löytää runoilijan seuraavaan runoon - |
158 |
|
|
|
Runoilijaa ei valitettavasti löytynyt. Ehkäpä joku lukijoistamme tunnistaa tekstin ja pystyy auttamaan. |
| Olen lukenut kirjasarjaa, joka kertoo Beatrice Kasparysta. Sen viimeisin teos suomeksi näyttäisi olevan Äänet (2016). Huomasin kuitenkin, että saksaksi… |
445 |
|
|
|
Ensimmäiset kolme Beatrice Kaspary -kirjaa ilmestyivät suomennoksina pian alkukielisten versioiden jälkeen. Se, että neljättä on saatu odottaa jo useita vuosia, viittaa ikävä kyllä vahvasti siihen, että kustantajan mielenkiinto sarjaa kohtaan on hiipunut. Varmaa tietoa siitä, tullaanko Schatten-kirjaa suomeksi julkaisemaan, pystyy tuskin antamaan kukaan muu kuin Ursula Poznanskin teosten kotimainen kustantaja. Kannattaa siis ottaa yhteyttä Atena Kustannukseen ja tiedustella asiaa sieltä. (https://atena.fi/yhteystiedot).
Englanniksi sarjasta näyttää toistaiseksi julkaistun vain sen ensimmäinen osa. |
| Mikä on muotokuvissa tsaarien kantama pallo? |
505 |
|
|
|
Kyseessä on monien maiden kruununkalleuksiin kuuluva esine, suomenkieliseltä nimeltään valtakunnanomena. Se kuvaa maapalloa, jonka päällä on risti. Tämä symboloi Jumalan ja hänen maallisen edustajansa eli hallitsijan valtaa. Venäjällä valtakunnanomena nähtiin ensimmäisen kerran tsaari Boris Godunovin kruunajaisissa vuonna 1598.
Moscow Kremlin Museums: https://www.kreml.ru/en-Us/exhibitions/virtual-exhibitions.regalii-russ…
The Crown Chronicles: https://thecrownchronicles.co.uk/explanation/symbols-of-monarchy-sovere…
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Regaalit |
| Onko tälle kieliopilliselle muodolle nimi? Esim. laulaa - laulahtaa. |
276 |
|
|
|
Kyseessä on momentaaninen verbijohdos.
Finnlectura: https://fl.finnlectura.fi/verkkosuomi/Morfologia/sivu2723.htm#Momentaan…
Tieteen termipankki: http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:momentaaninen
|
| Kuten tietänette suurimmat kirjakustantamot julkaisivat kuusikymmentäluvulla kirjallisia äänilevyjä. Otavalla, Tammella ja WSOY:llä oli tällaiset omat sarjat… |
467 |
|
|
|
Otavan, Tammen ja WSOY:n julkaisemia kirjallisia äänilevyjä voi hakea Kansalliskirjaston hakupalvelusta (https://kansalliskirjasto.finna.fi/). Kaikkein aktiivisin levyjulkaisija näistä oli Otava, jonka Otavan kirjallinen äänilevy -sarjassa julkaistiin yli 70 levyä.
Otavan kirjallinen äänilevy
Tammen kirjallinen äänilevy
WSOY:n äänilevy
|
| Miten menekään Arvid Lydeckenin kevät runo? Alkaa: kevät on tullut ummetus jo aukee... |
346 |
|
|
|
Arvid Lydeckenin Kevätlaulun voi löytää esimerkiksi Aukusti Salon Uudesta aapisesta, josta ilmestyi toistakymmentä painosta vuosina 1919-55.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927392?term=Kev%C3%A4tlaulu&term=Lydecken&page=67 |
| Miksi kutsutaan sitä että nimet ovat erilaisia eri paikoissa? |
356 |
|
|
|
Kotimaisten kielten keskuksen artikkelissa puhutaan nimien kotoistamisesta (https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…). Suomen kielen kohdalla voidaan puhua myös nimien suomalaistamisesta, mutta samanlainen käytäntö on ollut halllitsijan nimien kohdalla myös ainakin englannin ja ranskan kielissä. Myös esimerkiksi pyhimysten ja paavien nimiä on usein kotoistettu.
Kielitoimiston ohjepankin mukaan kotoistamisesta on luovuttu 2000-luvulla valtaan nousseiden ja tulevien monarkkien kohdalla (http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/selaus/1821/ohje/157). Takautuvasti nimiä ei kuitenkaan muuteta, vaan historialliset hallitsijat säilyttävät kotoistetun nimensä.
|
| Olen miettinyt erästä runoa, jossa on aiheena voikukkien untuvapallot ja pieni poika, joka pyytää, ettei kertoja puhaltaisi niitä palloja hajalle. Kumminkin… |
614 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä ehkä Oiva Paloheimon runo Kadonnut enkeli kokoelmasta Vaeltava laulaja? Siinä runon kertojaminä muistelee lapsuuttaan ja häntä niityllä joka puolelta saartaneita voikukkien untuvapalloja. Yhtä sellaista katsellessaan hän näkee untuvapallon takana pojan, "ikäänkuin / minä itse olisin siinä / noin maannut hymyssäsuin". Kertoja puhaltaa pallon hajalle ja poika katoaa. Toisen pallon luona hän näkee pojan taas, nyt itkuisena. "Hänen silmänsä rukoilivat: / Älä puhalla, oi et saa, / joka ainoa särkyvä pallo / sun sydäntäs haavoittaa." Runon minä hajottaa tämänkin pallon; poika on jälleen poissa eikä tule enää. "Mitä tehnyt mä olinkaan. / Yhä etsin kyynelsilmin / hänen hyviä kasvojaan." |
| Romaaneissa on monesti mainittu olemassa olevia paikkoja. Pitääkö niitten olla aina "todenmukaisia", vai voiko ensim. jossain mielikuvitusromaanissa mainita… |
380 |
|
|
|
Kuvitteellisten eli fiktiivisten henkilöiden, tapahtumien ja maailmojen luominen kielen avulla on yksi kaunokirjallisuuden ominaispiirteistä. Vaikka kirjailijat käyttävät teoksissaan todellisuuteen kuuluvia aineksia, fiktiolle ei voida asettaa samanlaisia totuudenmukaisuuden vaatimuksia kuin tietokirjallisuudelle. Olemassa olevat paikat ja todelliset henkilöt romaaneissa voivat poiketa siitä millaisia ne ovat todellisuudessa, ilman, että sitä erikseen mainitaan. Romaanit ja muut kaunokirjalliset teokset ovat epäluotettavia, mutta fiktiivisyyden perustana olevan monimutkaisen sopimuksen mukaisesti suhtaudumme fiktiiviseen esitykseen ikään kuin se olisi totta, vaikka emme tiedä, onko se totta vai ei.
Kaunokirjallisessa... |
| Päässäni on soinut taas pitkästä aikaa laulunpätkä, jossa lausutaan mm. näin: "Kalevi haluaa tuon raketin punaisen" Ja jotenkin kuulen siinä Brita Koivusen… |
618 |
|
|
|
Kappaleen nimi on "Kalevi kyselee" ja esittäjä on Vieno Kekkonen. Levytys on vuodelta 1963. Laulu alkaa: "Äiti, äiti, hei äiti mitä teet ja miks sä sitä teet". Laulussa toistuu lause: "Nyt Kalevi haluaa tuon raketin punaisen." Tämän jazziskelmän on sanoittanut suomeksi Kari Tuomisaari. Kappaleen alkuperäinen nimi on "Dat dere", ja sen on säveltänyt Bobby Timmons ja sanoittanut Oscar Brown Jr.
En löytänyt suomenkielistä sanoitusta mistään painettuna, mutta sanat voi kuunnella äänitteeltä.
Lähteitä:
Vieno Kekkonen: Kalevi kyselee (YouTubessa):
https://www.youtube.com/watch?v=OgfVACrZ1qM
Fenno - suomalaiset äänitteet 1901-1999:
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
|
| Ennen vanhaan taksin takaovessa oli roomalainen numero I, II tai III. Mitä nämä tarkoittivat? Isäni ajoi taksia 40-luvulla ja kertoi, että II tarkoittaisi… |
570 |
|
|
|
Vuokra-autojen luokittelu tuli käyttöön useissa Suomen kaupungeissa 1920-luvulla. Luokittelulla pyrittiin mm. taksan yksinkertaistamiseen: matkustajamäärästä riippuvan taksan sijasta isoille autoille perustettiin oma I luokka. Autot luokiteltiin I ja II luokkaan tason ja koon mukaan. Helsingissä oli 20-luvun puolivälissä lyhyen aikaa käytössä myös III luokka. Tampereella luokittelusta luovuttiin vuonna 1937, koska tosiasiallisesti lähes kaikki kaupungin vuokra-autot olivat II luokan autoja. Helsingissä luokittelua noudatettiin vuoteen 1955 saakka.
Aila Hintsa, Syntymä, elämä, kuolema - aina on mukana taksi |
Kysy kirjastonhoitajalta