| Naisten vapaaehtoinen työpalvelukeskus Haikan kartanossa, Pirkkalassa |
270 |
|
|
|
Aiheen mukaan voi lehtiartikkeleita yrittää jäljittää Finna-hakupalvelun avulla. Erinomaisia Suomen ensimmäiseen naisten työpalvelukeskukseen liittyviä tiedonlähteitä ovat myös kirjat Työtytöt : naisten vapaaehtoinen työpalvelu 1941-1945 (Edita, 1997) ja Sinikka Paavilaisen Työtytöt : tytöt isänmaan palveluksessa (Minerva, 2010) lähdeluetteloineen.
Aamulehti julkaisi Pirkkalan työpalvelukeskusta käsittelevän kirjoituksen 'Maamme ensimmäinen naisten työpalvelukeskus on aloittanut toimintansa Pirkkalassa : työtyttöjen touhuja seuraamassa' sunnuntaina 16. helmikuuta 1941 (s. 5). Kotilieden numero 6/1941 sisältää työpalvelukeskuksen toimintaa esittelevän Armi Hallstén-Kallian artikkelin 'Olemme palvelutyttöjen luona' (s. 180-181, 194).... |
| The Best-kokoelman esittäjät ja kappaleet ovat nyt hakusessa. Eli se aivan ensimmäinen The Best-kokoelma, muistaakseni joskus v.1985 julkaistu? Minulla oli… |
243 |
|
|
|
Vuonna 1985 julkaistun ensimmäisen The best -kokoelmakasetin kappalelista esittäjineen löytyy esimerkiksi täältä:
https://www.discogs.com/Various-The-Best/release/5216231 |
| Kirjoja ääneen luettavaksi 6-vuotiaalle pojalle |
1518 |
|
|
|
Tässä vinkkejä hauskoista ja jännittävistä kirjoista:
Clary, Julian: Me Ponnekkaat -sarja
Kunnas, Noora: Salmanterin Terttu ja minimerirosvot
Laajarinne, Jukka: Isä vaihtaa vapaalle; Uskomattomia selityksiä
Mikkelinen, Jerry: Maltti ja Valtti -kirjat
Montefiore, Santa: Lontoon kuninkaalliset kanit -sarja
Noronen, Paula: Yökoulu-sarja
Parvela, Timo: Maukka ja Väykkä -kirjat
Pilkey, Dav: Koiramies-kirjat
Pitkänen, Pasi: Kadonneiden eläinten saari
Reeve, Philip: Shen ja mopsit, Emily ja huvipuisto
Strid, Jakob Martin: Jättipäärynä joka kasvoi talon kokoiseksi
Troll: Mestarietsivät Peppunen -sarja
Kirjoille on hankala antaa yleispäteviä ikäsuosituksia, sillä lapset ovat hyvin erilaisia. Harry Potter- ja Kepler62 -sarjojen... |
| Kyllikki Saaren murhamysteerin epäillyt |
382 |
|
|
|
Vuonna 1953 tapahtuneesta Kyllikki Saaren surmasta ei ole koskaan syytetty ketään, mutta epäiltyjä on ollut kymmeniä. Anssi Orrenmaan Seura-lehdessä vuonna 2014 ilmestyneessä artikkelissa tapauksen tutkinnanjohtaja kertoo, että selvitettyjä tutkintalinjoja on yhteensä 370 ja mappeihin koottua aineistoa "vaatekaapillisen verran". Oletettavaa siis on, että hyvin monenlaisia mahdollisia tapahtumakulkuja on selvitetty. Poliisin tutkimusten lisäksi tapaus on ollut suosittu spekulaation aihe myös paikkakuntalaisille ja muille kiinnostuneille. Artikkelissa esitellään joitakin tunnetuimpia teorioita: https://seura.fi/ilmiot/mysteerit/kyllikki-saari-surma-1953-suohaudan-m….
Tapaukseen liittyvää tietoa, uutismateriaalia ja dokumentti YLE:n Elävässä... |
| Mistäköhän kirjasta kyseisen liitekuvan satakielen laulun nuotit olen skannannut? Muistaakseni kirjassa on muidenkin lintujen lauluja nuotinnettuna, kai. |
644 |
|
|
|
Etsitty kirja on Jussi Sepän Lintujen äänet (WSOY, 1922). |
| Mistä Infernal bändin Burning Up biisissä lauletaan ? ? |
214 |
|
|
|
Kappaleen sanoituksessa kertoja olevansa ihastunut tai rakastunut laulun kohteeseen, joka kiusoittelee häntä. Tunne on polttava (burning), mutta kuitenkin kertojan mielestä miellyttävä. |
| Mitä Smurffit-animaatiosarjassa esiintyvän Gargamel-velhon nimi tarkoittaa? |
1946 |
|
|
|
Gargamel-velhon nimi viittaa ranskan kielen sanaan 'gargamelle'. Se on vanha, kansanomainen kurkkua (kehon osaa, ei vihannesta) tarkoittava sana. Erisnimenä Gargamelle esiintyy Francois Rabelaisin 1500-luvulla kirjoittamissa, Gargantua- ja Pantagruel-jättiläisistä kertovissa kirjoissa. Niissä Gargamelle on Gargantuan äiti.
Le Centre National de Ressources Textuelles et Lexicales: https://www.cnrtl.fr/etymologie/gargamelle
Wikipedia: https://fr.wikipedia.org/wiki/Gargamel
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Fran%C3%A7ois_Rabelais
|
| Mistä löytyisi, siis kenen kirjoittama on runo Balladi iloisen myllärin tyttärestä? |
292 |
|
|
|
Runon Ballaadi iloisen myllärin tyttärestä on Heikki Asunnan kirjoittama. Se on julkaistu ainakin Suomen kirjallisuuden vuosikirjassa 1948 (WSOY, 1948). |
| Nyt ois hakusessa tämmönen kotimainen novellikokoelma joka tuli lukiossa äikän tunnilla luettua. Elikkäs kirjan ensimmäinen osa oli kertomuksia itse Suomessa… |
306 |
|
|
|
Varsin hyvin kysymyksessä kuvailtua kirjaa vastaa Leena Leskisen Eurotarinoita (WSOY, 2001). Osa tarinoista sijoittuu Suomeen, osassa matkaillaan eri puolilla Eurooppaa. Kirjan yhdeksäntoista novellia on jaettu kahteen osaan, joilla ei tosin ole erillisiä otsikoita.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_39454 |
| Haluaisin tietää mikä kirja on kyseessä: Kirjan päähenkilö on muistaakseni poika, joka joutuu kodittomaksi kirjan alussa. Kirjassa on turvasatama, en muista… |
545 |
|
|
|
Kysymyksessä kuvailtu kirja voisi olla Marja-Leena Tiaisen Alex ja pelon aika (Tammi, 2006). Alexin tarina jatkuu kirjoissa Alex, Aisha ja Sam (Tammi, 2007) ja Alex, Aisha ja toivon aika (Tammi, 2008).
14-vuotias Alexander Sylvanov asuu maassa, jossa poljetaan ihmisoikeuksia. Alexin isä Anton on vallanpitäjien mustalla listalla, ja myös isoveli Zaza on sekaantunut politiikkaan. Alexin elämä on kuitenkin turvallisissa uomissa aina siihen päivään asti, kun Plataanikaupungissa räjähtää tuhoisa pommi. Isoveli Zaza lähtee karkuun, ja turvallisuuspoliisi pidättää Antonin. Alex on järkyttynyt ja peloissaan. Eivät kai isä ja veli mitään terroristeja sentään ole? Syksy kuluu, eivätkä isä ja veli palaa. Vuokraemäntä Lidia huolehtii Alexista, mutta... |
| Onko tietoa mitä Narnian Tarinat: Velho & Leijona elokuvassa ja kirjassa esiintyvän suden nimi Maugrim tarkottaa ? |
386 |
|
|
|
Maugrim-nimen alkuperästä ja merkityksestä on olemassa useita teorioita. Niistä tavallisimman mukaan nimi on yhdistelmä kitaa merkitsevästä sanasta maw sekä esimerkiksi synkkää ja kauheaa tarkoittavasta sanasta grim, eli Maugrimin voisi ajatella tarkoittavan vaikkapa "Hirmuista kitaa". Toisaalta on esitetty, että nimen taustalla on keskienglannin ilkeää tai pahantahtoista merkitsevä sana maugre. Tämän teorian mukaan Maugrimin voisi suomentaa esimerkiksi "Ilkimykseksi". Sellainenkin tulkinta löytyy, että nimi koostuisi vanhoista irlantilaisista sanoista maug ja rim, jolloin sen voisi kääntää vaikka "Lumouksen orjaksi".
https://www.behindthename.com/name/maugrim/submitted
https://narnia.fandom.com/wiki/Maugrim |
| Tarvitsen Finnairin konekaappauksen Oulu 1978 miehistön nimet ja mahdollisesti myös matkustajien nimet. Onko niitä mahdollista saada? Kiitos etukäteen |
364 |
|
|
|
Finnairin lennolla AY-405 Oulusta Helsinkiin 30. syyskuuta 1978 miehistön jäsenet olivat kapteeni Tauno Rajakangas, perämies Lasse Peltonen ja lentoemännät Marja Ervasti, Helena Suvioja ja Irmeli Ylinen. Koneessa oli 44 matkustajaa, joista 36 vapautettiin yhdessä kahden miehistön jäsenen kanssa koneen laskeuduttua Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Panttivangeiksi jäivät Rajakangas, Peltonen, Ylinen ja kahdeksan naismatkustajaa.
Matkustajien nimet ovat luettavissa esimerkiksi Lauri Puintilan kirjasta Kaappari Lamminparras : Suomen ensimmäisen konekaappauksen tarina (WSOY, 2010), josta myös ylläolevat tiedot ovat peräisin. |
| Mistäköhän teoksesta löytyy Henri J. M. Nouwenin lausahdus: "Joka kerta, kun tartumme siihen totuuteen, että olemme Jumalan rakkaita lapsia, elämämme laajenee… |
220 |
|
|
|
"Joka kerta kun tartumme siihen totuuteen, että me olemme Jumalan rakkaita lapsia, elämämme laajenee ja syvenee." Näin alkaa 11. luvun (Keitä me olemme) osio Ei kellonajan uhreja Henry J. M. Nouwenin kirjassa Tässä ja nyt : pyhän kosketus arjessa (Kirjapaja, 1995) Taisto Niemisen suomentamana (s. 155). |
| Kasvatimme viime vuonna perunoita lavakauluksessa. Tuli paha perunarutto. Vaihdamme tänä vuonna mullan. Voimmeko laittaa vanhan mullan syreenien alle? |
420 |
|
|
|
Tutkimastani kasvinsuojelukirjallisuudesta en ainakaan löytänyt mitään estettä kuvatunlaiselle mullan uusiokäytölle. Syreenille tuskin on haittaa multaan jääneistä perunaruton munaitiöistä. Mahdollisuus siihen, että vanhassa mullassa mahdollisesti olevat munaitiöt saastuttaisivat uuden perunakylvön, on lähinnä teoreettinen, mikäli ei sitten sijoita lavakaulusta niin lähelle syreenejä, että rankat sateet saattaisivat roiskia niiden juurelta munaitiöitä sisältävää multaa perunoille.
Lähteet ja kirjallisuutta:
Ajankohtaisia kasvinsuojeluohjeita
Leena Luoto, Oman pihan terveydeksi
Palstaviljelijän perunaopas | http://www.energiapaju.fi/palstaviljely/perunarutto.htm |
| Mikä on setelikomitea? |
149 |
|
|
|
Toukokuun 1998 alussa EU:n neuvosto päätti yksimielisesti, että 11 jäsenvaltiota - Belgia, Saksa, Espanja, Ranska, Irlanti, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Itävalta, Portugali ja Suomi - täyttivät ne ehdot, jotka oli asetettu yhteisen rahan käyttöönotolle. Kuukautta myöhemmin eli 1. kesäkuuta 1998 perustettiin Euroopan keskuspankki (EKP), joka otti vastuulleen Euroopan rahapoliittisen instituutin (EMI) tehtävät - ja niiden mukana yhteisen setelisarjan valmistelun. EMIn neuvoston tilalle ylimmäksi päätöksentekoelimeksi tuli EKP:n neuvosto, joka kesäkuusta lähtien päätti siten myös euroseteleitä koskevista asioista. EKP:n perustamisen jälkeen EMIn seteliryhmästä muodostettiin EKPJ:n (Euroopan keskuspankkijärjestelmän)... |
| Kuinka iso on Grahamin luku? |
1850 |
|
|
|
Peter J. Bentleyn kirjassaan Numerot : kuinka matematiikka muutti maailmaa esittämä huomautus suurista luvuista saattavat auttaa hahmottamaan, kuinka iso Grahamin luku oikeastaan on:
Kuinka suuri luvun on mahdollista olla? Eräs suurimmista luvuista, joille meillä on nimi, on sentiljoona: ykkönen, jonka perässä on 600 nollaa. Se ei kuitenkaan ole luvuista suurin. Googolplex on paljon suurempi - ykkönen, jota seuraa googol nollaa (googol itse on ykkönen, jonka perässä on 100 nollaa). Ja tätäkin suurempia lukuja on olemassa. Eräät ovat niin järjettömän valtavia, että niitä ei voi edes kirjoittaa keksimättä niille uutta merkintätapaa. Tällaisia ovat Grahamin luku ja Moserin luku, jotka kummatkin ovat saaneet nimen keksijänsä mukaan.... |
| Auringon korkeuden laskeminen |
1867 |
|
|
|
Tarkoitatko sen laskemista, miten korkealla aurinko korkeimmillaan kesäpäivänseisauksena on? Se onnistuu niin, että 90 asteeseen (suora kulma) lisätään auringon deklinaatio eli poikkeama Maan ratatasosta, joka on kesäpäivänseisauksena 23,5 astetta, ja sen jälkeen summasta vähennetään halutun paikkakunnan leveyspiirin asteluku. Tuloksena on auringon korkeus horisontista keskipäivän aikaan.
Suntekno Oy:n tietopankki: http://suntekno.bonsait.fi/resources/public/tietopankki/aurinkoenergia…
|
| Voiko kaksi surkkia saada lapsen, joka on noita tai velho? |
453 |
|
|
|
Kirjailija J. K. Rowlingin mukaan näin voi käydä. Potter-kirjojen maailmassa taikuus periytyy geneettisesti, mutta se saattaa hypätä sukupolvien yli. Rowlingin mukaan jokaisella jästisyntyisellä eli ei-maagisille vanhemmille syntyneellä noita- tai velholapsella on suvussaan ainakin yksi noita tai velho. Esi-isien tai -äitien joukossa voi siis olla myös surkki, joka periyttää taikuusgeeniä eteenpäin, vaikka ei itse sitä ilmennäkään.
J. K. Rowlingin chat-haastattelu: http://www.accio-quote.org/articles/2007/0730-bloomsbury-chat.html |
| Ostin vanhan uskonnollisen taulun johon on kirjailtu ruotsinkielinen teksti Vi veta att vi hafva öfvergått från döden till lifvet.Noi äffät tuolla välissä… |
309 |
|
|
|
Taulun teksti on peräisin Raamatun ruotsinkielisestä käännöksestä, Uuden testamentin vuoden 1883 ns. "normaalilaitoksesta" (normalupplaga): "Vi veta, att vi hafva öfvergått från döden till lifvet, ty vi älska bröderna. Den som icke älskar, han förblifver i döden." (1 Joh 3:14). Vanhahtavat äffät jäivät pois vuonna 1917 julkaistun uuden ruotsinnoksen myötä: "Vi veta att vi hava övergått från döden till livet, ty vi älska bröderna. Den som icke älskar, han förbliver i döden."
Sitaatin kieliasun perusteella taulu on luultavimmin peräisin 1800-luvun lopulta tai 1900-luvun alusta. Ajanmääritystä tehtäessä on kuitenkin hyvä ottaa huomioon se, että vuosi 1917 ei ole mikään ehdoton takaraja: uuden ruotsinnoksen ilmestymisestä huolimatta... |
| Onko tämä Helen Kellerin sitaatti suomennettu virallisesti eli on jossain kirjassa? Jos, tarvitsisin julkaisutiedot ja suomentajan nimen. ”Kun yksi ovi onneen… |
1701 |
|
|
|
Helen Kellerin sitaatti julkaistiin alun perin kirjoituksessa We bereaved (1929). Tätä tekstiä ei ole suomennettu. Muutamaan suomenkieliseen aforismi- ja mietelausekokoelmaan Kellerin ajatus on kuitenkin päätynyt - mitä luultavimmin jostakin lähteenä käytetystä englanninkielisestä sitaattisanakirjasta.
Jarkko Laineen toimittamassa Suuressa sitaattisanakirjassa (Otava, 1982) se on seuraavanlaisessa muodossa: "Onnen yhden oven sulkeutuessa avautuu toinen, mutta usein me tuijotamme niin kauan sulkeutunutta ovea ettemme näe sitä joka on meille avautunut." Mietelmien suomentajia ei yksilöidä, mutta kirjan saatesanoissa Laine huomauttaa: "Suuri osa tämän teoksen aineistosta on peräisin vieraskielisestä kirjallisuudesta. Milloin... |