| Onko niin, että Yhdysvaltain presidentti ei saa ajaa autoa virka-kautensa päätyttyäkään ja jos, kuinka kauan näin on ollut? |
376 |
|
|
|
Autoilu yleisillä teillä on yksi niistä asioista, jotka Yhdysvaltain entisiltä presidenteiltä on kielletty - yksityisalueilla he kyllä saavat autoilla niin paljon kuin mieli tekee. Tätä koskeva säädös annettiin pian John F. Kennedyn salamurhan jälkeen. Viimeinen yleisessä liikenteessä itse autoaan ajanut Yhdysvaltain presidentti on Lyndon B. Johnson.
Lähde:
Elizabeth Yuko, 6 things former presidents aren't allowed to do after leaving office |
| Miten löydän vinkkejä kauno-, muistelma-, ym. kirjoista, jotka kertovat ja kuvaavat ikäihmisen maailmaa? |
245 |
|
|
|
Muistelmallisia teoksia voi hakea verkkokirjastosta laittamalla hakusanaksi "muistelmat" ja yhdistämällä siihen hakusanan "ikääntyminen", "vanhuus" tai "vanheneminen". Tässä joitakin kirjavinkkejä:
Eskola, Antti: Vanhanakin voi ajatella
Junkkaala, Eero: Näitä polkuja tallaan
Karjalainen, Elina: Koskesta suvantoon
Mazzarella, Merete: Aurinkokissan vuosi
Talvitie, Eveliina: Vanha nainen tanssii
Tervaskannot : kuinka selvitä hengissä ensimmäiset 90 vuotta?
Kaunokirjallisuutta voi hakua laittamalla verkkokirjastoon asiasanaksi "ikääntyminen kaunokirjallisuus" tai "vanhuus kaunokirjallisuus". Myös Kirjasampo-sivustolta (Etusivu | Kirjasampo) löytyy hyvin lukivinkkejä aiheen mukaan. Tässä joitakin mahdollisesti kiinnostavia romaaneja:... |
| Lännenelokuvissa kierii usein katuja pitkin kuvan mukaisia kasoja. Luin, että kyseessä olisi joku kasvi. Kasa voi muodostua aika suureksi. |
1105 |
|
|
|
Pallomaisesti haarovat kasvit, jotka tuulen kuljettamina kierivät pitkin aavikoita ja preerioita ovat suomalaisille tuttuja ainakin lännenelokuvista. Tällaisia kasveja kutsutaan aro- tai aavikkokierijöiksi. Kypsytettyään siemenensä ne katkeavat juurenniskasta ja lähtevät tuulen puskemina matkaan, karistaen siemeniään taipaleellaan. Eräät monivuotiset kierijät pystyvät jopa juurtumaan uudelleen maahan ja jatkamaan kasvuaan.
Suomen kasvilajeista kierijöihin kuuluu esimerkiksi unkarinpernaruoho. Meillä kierijät saavat kovimmat kyydit talvisin jäällä tai avomaalla kovalla hankiaisella.
https://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/unkarinpernaruoho |
| Olen jo vuosien ajan etsinyt yhtä kirjaa mitä meille luettiin usein ala-asteella. Muistan kirjasta kuitenkin vaan pieniä yksityiskohtia niin en ole löytynyt… |
444 |
|
|
|
Etsimäsi kirja voisi olla Aili Somersalon saturomaani "Mestaritontun seikkailut", jossa on velhoja, helmi, näkymättömäksi tekevä "hämäränhuntu" ja kiven sisään vangittu kuninkaantytär, jonka kultaisista hiuksista kudotaan häävaippaa.
Mestaritontun seikkailut -saturomaanin kuvaus Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au4d41493d-e3ca-4c00-bad6-7556e08cef14
|
| Haluaisin tietää laulusta , jonka sanat alkavat " Nyt paistaa, vielä aurinko paistaa..." Muistaakseni se on esitetty suomeksi ,ehkä 1960-(-70)luvulla… |
712 |
|
|
|
Tarkoitatko mahdollisesti kappaletta ”Makeelta maistaa”, joka alkaa lallatuksen jälkeen: ”Taas paistaa, jälleen aurinko paistaa”? Tämä alkuperäiseltä nimeltään ”Tristeza” on brasilialainen karnevaalisamba, jonka ovat säveltäneet Haroldo Lobo ja Niltinho. Suomenkieliset sanat on tehnyt Aarno Raninen salanimellä Savinainen. Suomeksi kappaleen levytti Marion (Rung) vuonna 1970.
Laulu sisältyy esimerkiksi ”Suuren toivelaulukirjan” osaan 13. Nuotissa on laulusta kosketinsoitinsovitus, sointumerkit ja suomenkieliset sanat.
Lähde:
Kansalliskirjaston hakupalvelu: https://kansalliskirjasto.finna.fi/ |
| Seuraa pitkä ja polveileva selostukseni ja ehkä se kysymyskin löytyy jostain välistä. Kuuntelin 90-luvulla kasettia, jossa oli perinteisiä lastenlauluja. Yhden… |
425 |
|
|
|
Kappaleen nimi on "Valssini äidille". Laulu alkaa: "Sinulle äiti kulta kauneimman kukkasen tuon". Laulun on säveltänyt George de Godzinsky ja sanoittanut Saukki eli Sauvo Puhtila. Sen on levyttänyt Pauli Hirvonen vuonna 1965.
Laulu sisältyy seuraaviin nuotteihin (sävellaji on h-molli):
Godzinsky, George de: Sulle kauneimmat lauluni laulan (Fazer Musiikki, 1994, sanat, kosketinsoitinsovitus, sointumerkit)
Levysäveliä 4 (Levysävel, 1967, sanat, melodia, sointumerkit)
Pauli Hirvonen: Valssini äidille YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=zQszmayOGs4
|
| Vaan! En mistään nettiä kaivamalla saa selvitettyä paljonko Uudessakaupungissa oli asukkaita v. 1952 tai nesnimäärin 50-luvulla? Bonusta omisi,jos vieläpä… |
484 |
|
|
|
Henkikirjoituksen mukaan Uudessakaupungissa oli vuoden 1952 alussa 4308 asukasta. Vuodesta 1950 vuoteen 1960 kaupungin väkiluku lisääntyi noin 250 asukkaalla: vuonna 1950 uusikaupunkilaisia oli 4290, vuonna 1960 henkikirjoituksen ilmaisema asukasmäärä oli 4536.
Vuonna 1945 aloitetun sotakorvaustuotannon myötä alun perin pienestä Uudenkaupungin Telakka Oy:stä tuli nopeasti kaupungin suurin työnantaja, ja Neuvostoliiton sotakorvaussuoritusten jälkeen jatkuvasti tekemät tilaukset työllistivät telakkaa vielä pitkään tämän jälkeenkin. Vuoden 1966 lopussa henkilökuntaa oli 550. (Yhtiö myytiin Rauma-Repolalle vuonna 1973 ja fuusioitiin 1976. Vuonna 1991 telakan osti uusi Uudenkaupungin Telakka Oy, joka meni vararikkoon 1993... |
| Kukasoittaa pasuna soolon Theme from Shaft levylto maynard Fergusonin albumissa. Solo kuulostaa venttiili eikä vetopasuunalta? https://www.youtube.com/watch?v… |
276 |
|
|
|
Discogs-tietokannan mukaan pasuunasoolon soittaa Maynard Ferguson venttiilipasuunalla.
Äänitteen Ferguson, Maynard: M.F. Horn Two tiedot Discogs-tietokannassa:
https://www.discogs.com/Maynard-Ferguson-MF-Horn-Two/release/1171365
|
| Oliko Vastarintaliikkeen sophie scholl sukua schollin yhtymän perustajille? |
197 |
|
|
|
Scholl-yhtiön perusti amerikkalainen William Scholl vuonna 1904. Hänen isoisänsä Peter oli muuttanut Yhdysvaltoihin Saksasta 1800-luvulla. Tutkimani Sophie Schollia ja hänen isäänsä Hansia käsittelevät lähteet eivät maininneet sukulaisuussuhdetta William Scholliin, eikä tällaista osunut silmiini verkosta katsastamiltani sukututkimussivustoiltakaan. Jos näiden Schollien välillä jotakin kautta sukuyhteys on, se tuskin ainakaan on luonteeltaan kovin läheinen.
https://www.chicagoreader.com/chicago/best-foot-forward/Content?oid=883615
https://www.scholl.fi/miksi-scholl/100-vuoden-kokemus/ |
| Mikä olisi hyvä suomenkielinen vastine sanale unisex? |
325 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan vastine unisexille on yksinkertaisesti 'uniseksi': "Pukeutuivat uniseksiin." Jos tämä tuntuu vieraalta omassa suussa, voi turvautua Otavan uuden sivistyssanakirjan sananselitykseen ja puhua 'molemmille sukupuolille sopivasta'. |
| Televisio pukkaa ohjelmia, joissa pääosassa on virus tai rutto. Englannissa riehunutta paiseruttoepidemiaa on käsitelty parissa jaksossa ja yksi kai on vielä… |
340 |
|
|
|
Kun TV-lähetykset Suomessa 50-luvulla käynnistyivät ja televisioita alettiin markkinoida kuluttajille, varhaisissa vastaanotinmainoksissa tähdennettiin erityisesti sitä, kuinka television avulla kodin ulkopuolinen maailma tuli kotiin tai televisio siirsi katsojan ulkopuoliseen maailmaan. Vaikka alkuvuosien jälkeen tällainen "maailma kotiin" -strategia mainoksista jäikin pois, ei tämä television television ominaisuus lakannut olemasta: edelleen se heijastelee ympäröivää maailmaa ja välittää näkymiä ajankohtaisista asioista vastaanottimiimme, halusimme tai emme. Tästä näkökulmasta television sättiminen ajankohtaiseen COVID-19-pandemiaan tavalla tai toisella liittyvien aiheiden käsittelystä on vähän kuin moittisi peiliä siitä että naama... |
| Mitä tarkoittaa löperö? Olen törmännyt sanaan Kainuussa. Mikä on sanan alkuperä? Jotain löysää asiaa? |
1069 |
|
|
|
Sekä adjektiivina että substantiivina tunnettu 'löperö' tarkoittaa Nykysuomen sanakirjan mukaan ryhditöntä, holtitonta, saamatonta, velttoa, nahjusmaista (a.) ja nahjusta, vetelystä, vätystä (s.). Sanan alkuperää ei tutkimissani lähteissä selitetty. |
| Olen sujuvasti puhunut koko ikäni tiaisista tinkkisinä, enkä edes ole huomannut sen olevan kenellekään outo sana. Ennen kuin nyt! Fb:n linturyhmässä ei… |
495 |
|
|
|
Kaisa Häkkisen verrattomasta Linnun nimi -teoksesta voi talitiaisen synonyymien joukosta löytää sellaisia 1800-luvun lintu- ja sanakirjoihin päätyneitä nimityksiä kuin tali-tinkki, tinkki, tinki ja tinkinen (1838). Kysyjälle tuttu tinkkinen ja tinkkiäinen mainitaan Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa. Näitä, kuten useimpia muitakin tiaisen nimiä, arvellaan alkuperältään onomatopoeettisiksi. Suomen kielen etymologinen sanakirja paikantaa tinkkisen etupäässä Satakunnassa tunnetuksi muodoksi. |
| Haaveita valssi säv:Toivo Manninen v. 1940 löytyykö nuottia tähän. Olisko Koivistonkylä kirjastoon Tampere lainattavissa. |
485 |
|
|
|
Toivo Mannisen säveltämä valssi "Haaveita" sisältyy nuottiin Manninen, Toivo: Toivo Manninen (Warner/Chappell Music Finland, 1999). Nuotti on ilmestynyt sarjassa "Harmonikan mestarit". Se on lainattavissa Tampereen kaupunginkirjastossa. |
| Jossain 60- tai 70-luvun laulissa oli seuraavantapaisia sanoja: ...miks silmäsi noin palaa jos et mitään aiokaan.....jos tyhjää aiot vaan.... Mikähän oli… |
322 |
|
|
|
Sekä Laila Kinnunen että Kai Lind ovat levyttäneet vuonna 1960 kappaleen "Miksi yhä silmäs palaa". Se alkaa: ”Yhäti tänne miksi silmäs palaa, jollet mitään aiokaan?” Laulu päättyy: “…jos sä tyhjää aiot vain!” Laulun alkuperäinen nimi on ”What do you want to make those eyes at me for”. Yleisradion Fono-tietokannan mukaan sen on säveltänyt James V. Monaco. Suomenkieliset sanat on tehnyt Saukki eli Sauvo Puhtila.
Yleisradion Fono-tietokanta: www.fono.fi
Kansalliskirjaston hakupalvelu: https://kansalliskirjasto.finna.fi/ |
| Kosketinsoittimissa on paljon ns. valmiiksi tehtyä taustamusiikkia yms. ääniä. Jos näitä käyttäisi esim. taustamusiikkina päteekö niihin tekijänoikeus vai… |
264 |
|
|
|
Äänet eivät nauti tekijänoikeuden suojaa, mutta taustamusiikin osalta tekijänoikeudellinen suoja riippuu siitä, mistä sävellyksistä (teoksista) taustamusiikki koostuu. Teos on tekijänoikeuden suojaama tekijän eliniän ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Jotta kysymyksessä on teos, sen on oltava riittävän omaperäinen.
Tietoa tekijänoikeudesta:
Tekijänoikeus.fi: https://tekijanoikeus.fi/
Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus: https://ttvk.fi/tekijanoikeus
|
| Mikähän ihmeen nuorten scifikirja oli se, jota luin joskus 80-luvun puolivälin tienoilla, jälkeen? Siinä päähenkilö näki jotenkin äärinäöllään toiseen tai… |
108 |
|
|
|
Voisiko muistelemasi kirja olla Michael Enden Tarina vailla loppua? Se ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1982.
Siinä Bastian lukee kirjaa, näkee ensin kirjan maailmaan, ja myöhemmin pääsee myös siellä vierailemaan. "...hän oli sekunnin murto-osan ajan - yhden salamanlemahduksen ajan - nähnyt Valtiattaren kasvot edessään. Eikä vaan mielikuvissaan vaan ihan silmissään. Eikä se ollut harhanäky, siitä Bastian oli varma." |
| Oliko konsepti aikakonesta keksitty jo ennen H. G. Wellsin romaania? |
474 |
|
|
|
Ajatus aikamatkailusta ei ollut enää uusi Wellsin romaanin ilmestyessä 1895. Wells ei ollut myöskään ensimmäinen, joka fiktiossa käytti hyväkseen laitetta ajassa matkaamisen mahdollistamiseksi. Tästä saa kunnian Edward Page Mitchellin kirjoittama tarina The clock that went backward (1881), jota on pidetty myös ensimmäisenä aikamatkailun pääteemaksi nostavana fiktiivisenä kertomuksena. Mitchellin "aikakone" on kaappikello; kun kello kulki taaksepäin, myös aika kulki takaperin, ja näin siirtyminen ajassa tuli mahdolliseksi. Samaa yksinkertaista ideaa hyödynsi Lewis Carroll kirjassaan Sylvie and Bruno (1889).
Mitchell ja Carroll eivät siis varsinaisesti tarjoa pohjaa aikamatkailun tieteelliselle selittämiselle fiktion keinoin -... |
| Mistä tulee se sanonta "lautasellinen Guatemalan verta". Muistan sen nuoruudestani, vaan kun ei löydy, niin ei löydy. |
1465 |
|
|
|
Vuonna 1969 Jyväskylän kesässä käsiteltiin latinalaisen Amerikan ongelmia ja suomalaisten reaktioita niihin. Festivaalien ohjelmaan kuului mm. Kalle Holmbergin ohjaama katuteatteriesitys Saaren vangit. Yksi näytelmään sisältyvistä lauluista on Pentti Saaritsan Pablo Nerudan Almería-runon pohjalta tekstittämä Lautanen Guatemalan verta. Alkuperäinen Nerudan teksti liittyy Espanjan sisällissotaan ja siinä pahoin kärsineeseen Almerían kaupunkiin. Kenties Saaren vankien käsikirjoittaja Kaisa Korhonen on nähnyt sen avulla voitavan osuvasti kuvata sen hetkistä Guatemalaa, sen köyhyttä, eriarvoisuutta ja epätasa-arvoa.
"Niin, ateria kaikille teille, rikkaat läheltä ja kaukaa, / lähettiläät, ministerit, kammottavat pöytäkumppanit, / mukavaa... |
| Kenen runo mahtaa olla seuraava: "Vihreänä seisoo metsä tuuhea, sini - suvi taivas yläpuolella..." ? Olen kuullut sen laulettuna, mutta en ole löytänyt tietoa… |
289 |
|
|
|
Hengellisen laulun Vihreänä seisoo metsä tuuhea (joissain yhteyksissä sen nimeksi on merkitty Sydämeni rukoilee) tekstittäjästä ei tosiaan tietoa löydy. Yhdessäkään tutkimistani lähteistä ei kirjoittajaa mainita tai tämä on kuitattu huomautuksella "Tekijä tuntematon". |
Kysy kirjastonhoitajalta