| Finnairin tunnus AY on lähtöisin sen alkuperäisestä nimestä Aero, mutta mitä siinä tarkoittaa y-kirjain? |
1087 |
|
|
|
Kansainvälisen ilmakuljetusliiton eli IATA:n koodien muodostamiselle ei ole mitään säännönmukaista kaavaa. Niiden pituus on kaksi merkkiä (aiemmin aina kirjaimia, nyttemmin myös numeroita) ja niiden tulee erottua toisten lentöyhtiöiden tunnuksista. Useimmiten lentoyhtiöt ovat tavoitelleet koodia, joka on lähellä sen nimeä. Finnairin tunnus AY on tosiaan perua Aerolta, jonka koko nimi oli Aero Oy.
IATA:n lisäksi on olemassa YK:n alainen Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestön (ICAO), joka käyttää lentöyhtiöistä kolmikirjaimisia koodeja. Finnairin ICAO-koodi on FIN.
Lähteet:
Chris Loh: Demistifying airline codes (https://simpleflying.com/airline-codes/)
Finnair: https://company.finnair.com/fi/finnair-yrityksena/historia
Wikipedia: https... |
| Missä voi opiskella ornitologiaa? |
1886 |
|
|
|
Ornitologia eli lintutiede on biologian osa-alue. Biologiaa voi opiskella Helsingin, Jyväskylän, Turun, Itä-Suomen ja Oulun yliopistoissa.
Koulutusohjelmien sisällöstä löytyy tietoa yliopistojen sivuilta:
Helsinki: https://www.helsinki.fi/fi/koulutusohjelmat/biologian-kandiohjelma
Jyväskylä: https://www.jyu.fi/science/fi/bioenv/opiskelu
Turku: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/matemaattis-luonnontieteellinen-tiedeku…
Itä-Suomi: https://www.uef.fi/fi/yksikko/ymparisto-ja-biotieteiden-laitos
Oulu: https://www.oulu.fi/fi/hae/kandidaattiohjelmat/biologia
|
| Haluaisin missä Speden ohjelmassa 1980-luvulla oli armeijan marssi sketsi jossa Spede, Simo ja Vesa-Matti Loiri marssivat eri tavalla Helsingin Ruskeasuolla… |
279 |
|
|
|
Suomen armeijan uusia marssitapoja esiteltiin ensimmäisen kerran 5.5.1984 televisioidussa Spede show'n jaksossa. Sketsi sisältyy DVD-koosteeseen Spede show. [2], Voihan rähmä 1973-1984.
Spede Show 5.5.1984 - YouTube
Marsseja kohdissa 3:57–4:32, 6:06–6:20, 10:36–10:56, 18:25–18:45, 20:55–21:10, 26:00–26:14 |
| Mistä tulee sanonta "kakspiippuinen juttu"? Itse olen aina päässäni kuvitellut kaksipiippuisen haulikon ja vaimoni taas aseen, jonka piiput osoittavat eri… |
2041 |
|
|
|
Yhdessäkään tutkimistani fraasisanakirjoista ei valitettavasti tehty selkoa "kaksipiippuisen" alkuperästä: ne, jotka sen ylipäänsä mainitsivat, tyytyivät vain selittämään sen merkitystä ja käyttöä. Se, että sanonnasta tulee ensimmäisenä mieleen ase, on sangen ymmärrettävää – löytyyhän idiomeistamme myös kaksiteräinen miekka. Varsinkin Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja antaa näille kahdelle sanonnalle varsin samantapaiset merkitykset: "Vaikeasti päätettävä asia tai asia, jolla kaksi puolta" (kaksipiippuinen juttu/asia) ja "Asialla on hyvät ja huonot puolensa" (kaksiteräinen miekka). Samaisesta kirjasta löytyy myös fraasi "asialla/asiassa on kaksi puolta", joka on selitetty seuraavasti: "Asia ei ole... |
| Mitkä leikki-ikäisille sopivat kirjat käsittelisivät sairaalassa olemista ja leikkaukseen menemistä? |
737 |
|
|
|
Tässä joitakin vinkkejä.
Cousins, Lucy: Maisa sairaalassa
Jennings, Sharon: Franklin sairaalassa (sisältyy myös yhteisniteeseen Mitä kuuluu Franklin? : suuri lastenlukemisto 3)
Portin, Tuula: Roosa sairaalassa
Stenberg, Birgitta: Perttu sairaalassa |
| En saa mieleeni kirjoittajaa enkä kirjaa. Kyse on postuumisti julkaistu esikoisteos, joka sijoittuu Suomen elokuvatuotannon maailmaan, ehkä noin 1940-luvulle… |
200 |
|
|
|
Kaivattu kirja lienee Teuvo Nisoniuksen Axel Tulikiven traagillinen kohtalo. – Tarina kustantamon arkistosta löytyneestä 30-luvulta peräisin olevasta käsikirjoituksesta on kuitenkin fiktiota ja "Teuvo Nisonius" on todellisuudessa toimittaja Teppo Sillantaus (s. 1962).
Axel Tulikiven traagillinen kohtalo | Kirjasampo |
| Seurakuntavaalien (ev.lut., marraskuu 2022) äänestykseen on äänioikeusilmoituksen mukaan otettava mukaan todistus henkilöllisyydestä, esimerkiksi … |
268 |
|
|
|
Vaalilain 75 § toteaa ykskantaan: "Äänestäjä on velvollinen esittämään vaalilautakunnalle selvityksen henkilöllisyydestään." Se ei ota kantaa henkilöllisyyden todistamisen yksityiskohtiin, kuten vaikkapa tarvittavien asiakirjojen voimassaoloon. Tähän sisältyvän tulkinnanvaraisuuden vuoksi vuodesta ja vaaleista toiseen kirjallisten äänestysohjeiden laveus hämmentää äänioikeutettuja ja herättää kysymyksiä. Ohjeet ovat laveat, koska äänestäminen on tärkeä perusoikeus. On toivottavaa, että mahdollisimman moni pääsisi äänestämään – siksi henkilöllisyyden todistamista koskevista vaatimuksista onkin pyritty tekemään mahdollisimman väljiä ja äänestämisen mahdollistavia.
Vuoden 2021 kunnallisvaaleihin liittyvän uutisoinnin yhteydessä... |
| Kenen runo on Kun nappia painan niin silmissä syttyy Päin sinua korvaan otsani lyttyyn. En minnekään pääse sua rakastamalla, on kuin nukkuisi pistooli… |
286 |
|
|
|
Sanat ovat peräisin Jarkko Laineen runosta Lennosta kii, joka on yksi Laineen 60-luvun lopulla sävellettäväksi kirjoittamista teksteistä. Se ilmestyi ensimmäisen kerran Eero Koivistoisen vuonna 1968 Otavan kirjallisena äänilevynä julkaistulla Valtakunta-albumilla, jolla sen laulaa Eero Raittinen. Sittemmin kappaleesta on tehty useita muitakin levytyksiä. Laineen painetuissa runokokoelmissa Lennosta kii ei ole ollut mukana, ei edes kokoelmien ulkopuolisia runoja sisältävissä koosteissa Runot 1967-1987 ja Tähden harjalta : valitut runot. |
| Onko sana morsian ainoa suomen kielen perusmuodossa oleva an- päätteinen substantiivi? |
455 |
|
|
|
Joitain suoraan vieraista kielistä lainattuja perusmuodossaan an-loppuisia substantiiveja Kielitoimiston sanakirja tuntee (mm. bestman, bantustan, ramadan, sedan, seitan, self-made-man, slogan, stuntman), mutta omaperäisiä sanoja tai suomalaistettuja sanalainoja ei joukosta löydy. |
| Oliko (Tampereen) Finlaysonin seurakunnalla omat rippikirjat 1880 luvulta ja siitä eteen päin? Mistä ne saisi tarkasteltavaksi? |
185 |
|
|
|
Voitto Silfverhuthin Tampereen seurakuntahistoria tietää kertoa, että "omaa väestökirjanpitoa puuvillatehtaalaisille ei suotu, mutta rippikirjassa he saivat oman osastonsa ja otsikkonsa (Fabriken) niin kuin paperitehtaan väkikin (Pappersbruket)".
Turun tuomiokapituli oli julistanut Finlaysonin tekemän anomuksen johdosta tehtaan erilliseksi kirkkoseurakunnaksi vuonna 1846. Omana tehdasseurakuntanaan puuvillatehtaan yhteisö lakkasi olemasta jo vuonna 1880, kun sen papinvirkaa ei pitkäaikaisen viranhaltijan kuoltua enää kokoaikaisesti täytetty, ja Finlaysonin tehtaan seurakunta yhdistettiin Tampereen kaupunkiseurakuntaan.
Finlaysonin seurakunnalla ei siis ollut omia rippikirjoja – finlaysonilaisten väestökirjanpidosta huolehti... |
| Konelan myymälä Tampereella |
153 |
|
|
|
Konelalla oli 70- ja 80-lukujen taitteessa liikkeet keskustassa (Rautatienkatu 24, käynti Otavalankadun puolelta) ja Lakalaivassa (Automiehenkatu 1). |
| Klassisissa pianokonsertoissa aina mainitaan konserton numero, mutta sen lisäksi sävellaji. MIksi? Lukijalle jää mielikuva että olisi samannumeroisia… |
358 |
|
|
|
Monilla taidemusiikin sävellyksillä ei ole erottuvaa nimekettä (eli erisnimeä), vaan vain lajityyppiä ilmaiseva nimi, esimerkiksi konsertto, sinfonia, sonaatti, kvartetto. Jotta samannimiset teokset olisi mahdollista erottaa toisistaan, lajityypin nimeen voidaan liittää yksi tai useampi täsmentävä elementti, esimerkiksi esityskokoonpano, järjestysnumero, opus- tai teosluettelonumero, opuksen sisäinen numero, sävellaji tai jokin muu tieto, esimerkiksi sävellysvuosi. Sävellaji, jos teoksella sellainen on, on siis yksi täsmentävä elementti, jota voi käyttää apuna teoksen etsinnässä tai tunnistamisessa.
Kaikilla konsertoilla ei ole järjestysnumeroa tai sitä ei aina mainita. Esimerkiksi Ravelilla on kaksi pianokonserttoa, joilla ei... |
| Mistä löydän nuotin Vuoksi sun, esittäjä Laura Voutilainen ja Anna Erikssonin laulun Sadan yön salaisuus |
359 |
|
|
|
Eeva Kiviharjun säveltämä ja sanoittama "Vuoksi sun" sisältyy "Suuren toivelaulukirjan" osaan 18. Laulu alkaa: "En kyyneleitä mä tänään peitä".
Risto Asikaisen säveltämään ja sanoittamaan kappaleeseen "Sadan yön salaisuus" ei ole julkaistu nuottia.
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
|
| Talvi- ja kesäaika vääntö on nyt loppunut Meksikossa. Eikö Suomessa ollut ihan äänestyskin tästä jokin vuosi sitten? Ja paljon puhetta. Mutta sitten asia… |
239 |
|
|
|
Suomessa kellonajan siirrosta luopumisen taustalla on kansalaisaloite, joka tuli eduskunnan käsittelyyn keväällä 2017. Seuraavana vuonna Suomi alkoi EU:ssa ajaa yhteisestä kesäaikajärjestelystä luopumista, ja syyskuussa 2018 Euroopan komissio antoi ehdotuksen niin kutsutun kesäaikadirektiivin kumoamisesta. Komission tavoitteena oli, että kellonajan siirrosta oltaisiin luovuttu jo vuonna 2019. Direktiiviehdotuksen käsittely eteni maaliskuussa 2019, kun Euroopan parlamentti äänesti kellonajan siirron lopettamisen puolesta. Parlamentin mietinnössä esitetään, että jäsenvaltiot siirtäisivät kelloja viimeisen kerran vuonna 2021, mutta koronatilanteen vuoksi asia on avoinna ja sen lisäksi useat maat toivoivat lisäselvityksiä. Vain muutamalla... |
| Olen joskus vuosia sitten lukenut novellin, joka alkaa selvityksellä siitä, kuinka pallokalan valmistus täytyy tehdä oikein, jotta siihen ei kuole. … |
332 |
|
|
|
Etsitty novelli on Kazuo Ishiguron Perheillallinen, joka ilmestyi Parnasson numerossa 4/1997 Arto Virtasen suomentamana.
Novelli alkaa näin: "Fugu on kala jota pyydetään Tyynestä valtamerestä Japanin rannikolta. Sillä on ollut minulle erityinen merkitys siitä saakka kun äitini kuoli sitä syötyään. Myrkky sijaitsee kahdessa hauraassa pussissa kalan sukurauhasissa. Kun kala perataan, on myrkkypussit poistettava hyvin varovasti, sillä kömpelyyden seurauksena myrkky pääsee leviämään lihaan. Valitettavasti on kovin vaikea päätellä, miten onnistuneesti myrkkypussien poistaminen on sujunut. Täyden varmuuden saa vasta – niin kuin äitini tapauksessa – kalaa syötyään." |
| Onko "missä lieköön" oikeaa suomen kieltä? |
258 |
|
|
|
Lienee ja sen runokielinen muoto lie ovat olla-verbin muotoja, sen potentiaali. Sitä käytetään silloin, kun vastaavassa varmaksi asian esittävässä tapaluokassa olisi olla-verbi.
Liitteen -kin kielteinen pari on -kaan/-kään. Korrektia olisi sanoa "sun piilos missä lie(nee)kin" tai "sun piilos missä lie(nee)kään". Hermeksen sanat kynäillyt Hector lienee turvautunut runoilijan vapauteen ja uhrannut tiukan oikeakielisyyden loppusoinnun vuoksi (vieköön – lieköön).
”Missä lienee koittaa huomen?” Potentiaalin ongelmia - Kielikello
Liitteet -kin ja -kaan/-kään: yölläkin, ei ollutkaan (kielitoimistonohjepankki.fi) |
| Olin lapsena,50- luvulla Tampereella Pyynikin kesäteatterissa perheeni kanssa.Mieleeni on jäänyt,että em. katsomoon näkyi iso kahvipannu Pyynikin harjulla… |
153 |
|
|
|
Tutkin koko joukon Pyynikki-aiheisia kirjoja ja valokuvia enkä ainakaan niistä löytänyt selitystä kysymyksessä esitetylle muistikuvalle isosta kahvipannusta Pyynikin harjulla. Pysyviä rakennelmia 50-luvun Pyynikillä olivat kesäteatterin ohella Rosendahlin ravintola nykyisen hotellin paikalla, Suomen Trikoon tehdasalueen rakennukset ja Pyynikintien toisella puolella Pyynikin huvilat (joista viimeinen purettiin vuonna 1961), vesikioski (joka purettiin vuonna 1954) ja näkötorni. Uimarannalla kesäteatterin alueen vieressä on ollut tilapäisiä kesäkioskeja, mutta nämä eivät kuitenkaan teatterista katsottuna ole sijainneet harjun suunnassa. Kahvinpaahtimoita ei näillä tienoilla ollut, ja 50-luvulla Pauligin Tampereen konttori ja... |
| Onko tämä mainos aito vanha, vai feikki? |
5254 |
|
|
|
Kylläpä tuo näyttää epäilyttävästi siltä, että 60-luvulta peräisin olevan North State -mainoskyltin kuvaan on jälkikäteen lisätty tekstiä kuvankäsittelyohjelmassa. Käytetty kirjasinlajikaan ei täysin vakuuta.
60-lukuinen suomalainen aamiainen noudatteli vielä 50-luvun mallia: juotavaksi hörpättiin kahvia ja sen keralla haukattiin pullaa tai – enenevässä määrin – voileipää. Leipätuotteiden lisäksi puuro sekä muna jossakin muodossaan olivat tavallisia aamiaisruokia. 60-luvun keskeisin aamiaisuutuus oli vuosikymmenen loppupuolella markkinoille tullut jugurtti.
Ravitsemukseemme liittyvän terveystietoisuuden lisääntyminen ja sen vaikutus aamupaloihimme oli vasta 1970-luvulle kuulunut ilmiö. Vaikka ravitsemusvalistus oli... |
| Mitä karmalintu mahtaa tarkoittaa tässä vanhan kansan lorussa? Kukolle oltta annettiin, kanalle kakku leivottiin, kukko puuron keitti, kana kastin lämmitti,… |
384 |
|
|
|
Runoa analysoinut Lauri Honko on epäillyt karmalinnulla tarkoitetun paarmalintua. Paarmalintu-nimen on meillä saanut useampi kuin yksi lintulaji (mm. pajulintu), mutta eritoten sillä on viitattu sieppoihin. Kansanrunoutemme lintuja tutkineen Arto Järvisen "romanttisesta lintuperinnekirjasta" ei karmalinnulle valitettavasti selitystä löydy.
Lähteet:
Lauri Honko, Nopeuden mensuraaleja kansanrunossa. – Kalevalaseuran vuosikirja. 38
Kaisa Häkkinen, Linnun nimi
Matti Larjavaara, Linnun nimet kirjoissa. – Virittäjä 3/2004
Antero Järvinen, Linnut liitävi sanoja : romanttinen tietokirja suomalaisesta lintuperinteestä |
| Milloin kuullun ymmärtämisen koe tuli pakolliseksi osaksi ns. pitkän kielen (yl. englanti, saksa) ylioppilaskokeissa? |
443 |
|
|
|
Ylioppilastutkintolautakunta päätti syksyllä 1971 ryhtyä toimiin, jotta pakollisten kielten vanhamuotoiset kokeet asteittain korvattaisiin uudella koetyypillä, jossa olisi tekstin ymmärtämiskoe, puhutun kielen ymmärtämiskoe ja kirjallisen tuottamisen koe. Uusimuotoinen koe tuli vaihtoehtoiseksi myös lyhyisiin kieliin, aluksi kokeiluna. Ylimääräisissä kielissä uusimuotoinen koe järjestettiin vuodesta 1973 lähtien ranskassa, saksassa ja englannissa.
Toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten kokeiden suorittaminen oli muutaman vuoden mahdollista vaihtoehtoisilla tavoilla. Vuonna 1974 säädettiin uudenlaiset kielten ylioppilaskokeet kaikille pakollisiksi. Asetuksen mukaan koe sisälsi kielen puheen ja tekstin ymmärtämistä osoittavat osat ja... |
Kysy kirjastonhoitajalta