| Englannin kanaali on matala, vedenpinnalta merenpohjaan ei ole pitkä matka, kerrottiin Yle-podcastissa. Kuinka syvä se on, entä verrattuna Suomenlahteen… |
255 |
|
|
|
Englannin kanaalin keskimääräinen syvyys on 63 m, syvimmillään se on 174 m. Suomenlahden keskimääräinen syvyys on ainoastaan 37 m, syvimmässä kohdassa merenpohjaan on matkaa 123 m.English Channel | Location, History, & Facts | Britannica English Channel Itämeri numeroina - Itämeri Uudenmaan-meri-ja-rannikkoalueselvitys.pdf |
| Maeve Binchy ja Judith Lennox ovat kirjoittaneet ihania kirjoja, olen lukenut ne (moneenkin kertaan). Löytyisikö joku heidän kaltainen kirjailija? |
144 |
|
|
|
Tässä joitakin kirjailijoita, joiden tuotantoon kannattaa tutustua:Rosamunde PilcherNicholas SparksLucy DillonLucinda RileyKate Morton |
| Etsin tv-sarjaa, missä pariskunta tutustui kun nainen käveli suojatietä pitkin ja näytti toista rintaansa autoilijalle |
114 |
|
|
|
Kyseessä on australialainen tv-sarja Kaksi sinkkua ja Colin (alk. Colin from Accounts). |
| Löytyykö Anna Erikssonin kappaleeseen Kevätyö nuottia? |
75 |
|
|
|
Valitettavasti kappaleeseen ei löydy nuottia Suomen kirjastoista. Todennäköisesti kappaletta ei ole koskaan julkaistu nuottina. |
| Jos auton vetomassaksi on ilmoitettu 0kg, sulkeeko se pois myös mahdollisuuden käyttää vetokoukkuun pika-asennettavaa polkypyörätelinettä? |
225 |
|
|
|
Autoliiton artikkelissa Millainen pyöräteline autoon? sanotaan, että "on tärkeä varmistaa, ettei teline pyörineen ylitä vetokoukulle suurinta sallittua painoa". Moottori-lehden Aion V -testissä sanotaan: "Auton vetomassa on nolla kiloa, eli vetokoukkua autoon ei saa asentaa." Toisaalta, Tuulilasi-lehdessä 7/2019 julkaistussa kolumnissaan Faktat kateissa Vesa Linja-aho kirjoittaa: "Moni näennäisen yksinkertainenkin asia voi olla hankala selvittää. Esimerkiksi täyssähköautot ja peräkärryn vetäminen: halvimpiin malleihin ei vetokoukkua saa – ja jos saa, sitä voi käyttää vain fillarin kuskaamiseen, kun vetomassaksi on tyypitetty 0 kg." [kursiivi lisätty] Klaus Hanhikosken vetokoukkujen jälkiasennusta koskeva insinöörityö puolestaan toteaa (... |
| Olen huomannut, että jotkut ääntävät sanan piano "pieno". Onko tämä johonkin murteesen liittyvä asia tai löytyykö sille jotain muuta selitystä? |
410 |
|
|
|
En löytänyt viitteitä siitä, että vaihtelu piano-sanan lausumisessa noudattelisi murrealueiden rajoja. Arvelisin, että syytä voisi hakea pikemminkin fonetiikan puolelta. Yksi selitys "pienolle" voisi olla siinä, että i ja e ovat molemmat etuvokaaleja, eli niitä äännettäessä kielen korkein kohta on edessä; a taas on takavokaali, joita äännettäessä kielen korkein kohta on takana. Pianon e:llinen ääntämys edustaisi siis eräänlaista fonologista "laiskuutta", jossa diftongin ia edellyttämä kielen liuku i:n asemasta vokaalidiagrammin etuyläkulmasta sen taka-alakulmaan a:han jätetään tekemättä ja tyydytään liu'uttamaan kieltä vain ylä-alasuunnassa suppeasta i:stä puolisuppeaan e:hen eikä lainkaan etu-taka-akselilla.Lisätietoa vokaalidiagrammista... |
| Keski-Suomen Keuruulla sijaitsee kylä/paikka nimeltä Lienperä. Mikähän mahtaa olla tuon paikannimen etymologia? Loppuosa "-perä" on itsestäänselvyys, mutta… |
73 |
|
|
|
Suomalainen paikannimikirja ei noteeraa Lienperää, mutta voisi otaksua, että nimen alkuosan tausta on vastaava kuin joillakin kirjaan päätyneistä Lie-alkuisista nimistä (mm. Lielahti, Liesjärvi, Liesvesi, Lietvesi). Se voi pohjautua 'vetelää savea, mutaa, sakkaa' ym. merkitsevään sanaan lieju, 'vesiperäistä maata ja liejua' merkitsevään sanaan lieto, 'liejua, veden kuljettamaa hiekkaa' merkitsevään sanaan liete tai 'mutaa, liejua' merkinneeseen käytöstä kadonneeseen sanaan 'liesi'. |
| Olen nähnyt sekä suomalaisen että ukrainalaisen YouTube videon, jossa avotulella keitetään keittoa padassa. Lopuksi otetaan nuotiosta palava ohut puu ja… |
114 |
|
|
|
Tähän ei valitettavasti tutkimistani lähteistä tyydyttävää vastausta löytynyt. Maustaminen ei tunnu todennäköiseltä selitykseltä – ohuesta puusta tuskin mainittavaa aromia keitokseen erkanee. Todennäköisemmin kyse on jonkinlaisesta rituaalista, jolle voisi hakea taustaa esimerkiksi suomensukuisten kansojen suhteesta tuleen ja sen yhteydestä ruoanvalmistukseen.Maarit Knuuttila puhuu kirjassaan Kansanomainen keittämisen taito tulentekemisen ja -käsittelyn taidon sekä arkikeittämisen yhteydestä: "Ihminen, tuli ja koti sitoutuvat yhteen. Joseph Rykwertin mielestä kodin ei tarvitse olla mitään rakennettua, kuten talo, vaan se voi olla pelkästään tulisija jossain ulkosalla – paikka lämmitellä ja keittää, kokoontumispaikka, polttopiste. Uno... |
| Haluaisin käyttää leivonnassa Pumpkin Spice- maustetta, mutta en ole löytänyt mistään. Mikä mauste tai mausteseos olisi lähimpänä? |
224 |
|
|
|
"Pumpkin spicea" on helppo tehdä itse. Sen keskeisimmät ainesosat ovat kaneli, inkivääri, neilikka ja muskottipähkinä, joskus myös maustepippuri. Eri lähteistä peräisin olevien ohjeiden välillä on siinä määrin suuria eroja ainesten keskinäisessä suhteessa, että yhtä ainoaa oikeaa tapaa sekoituksen valmistamiseksi ei vaikuta olevan olemassa. On siis aivan sallittua hienosäätää lopputulosta omien mieltymysten mukaiseksi.Tässä yksi ohje malliksi:1 tl jauhettua kanelia¼ tl jauhettua muskottipähkinää ¼ tl jauhettua inkivääriä ⅛ tl jauhettua neilikkaaHomemade Pumpkin Spice Recipe |
| Kenenköhän alkuperää on seuraava sitaatti: ”Ne silmät ovat asia erikseen. Niiden rannalla haluaisin elää. Niiden rannalla haluaisin kuolla.” ? |
151 |
|
|
|
Runo on Asko Laurilan ja se löytyy runokokoelmasta Aurinko ja omenapuu WSOY 1976 (s.32). Runo alkaa Sen silmät on asia erikseen. |
| Minkä kappaleen Ansa Ikonen lauloi ja soitti Turo Kautton kanssa. Alkoi sanoilla Yö tummin siivin käy akkunalle, kuu kultaansa hangelle kohteensa luo, kun… |
80 |
|
|
|
Elonet-tietokannassa elokuvan kuvailutiedoissa kappaleen nimeksi on merkitty "Tango". Se alkaa: "Yö tummin siivin lyö akkunalle, kuu kultahangelle hohteensa luo". Sen on säveltänyt Toivo Lampén ja sanoittanut Turo Kartto.Elonet-tietokanta:https://elonet.finna.fiElokuvan Täysosuma kuvailutiedot Elonet-tietokannassa:https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_120372 |
| Lapsena 1970-luvulla luin satua, josta liikutuin aina kyyneliin. En muista sadun nimeä. Muistan sadusta vain tämän pätkän: "Etsin pientä ystävää, missä lienee… |
122 |
|
|
|
Sadussa "Prinsessa kukkia poimimassa" Pässi Päkäpäätä etsii prinsessa Sinisilmä. Satu sisältyy "Kultaiseen lukukirjaan" (WSOY, 1957, s. 248-251; useita painoksia). Sen ovat laatineet Martti Haavio, Aale Tynni ja A. Hinkkanen. Kirjassa ei kerrota tämän sadun tekijän nimeä. |
| Mitä eroa on seuraavilla urheilulajeilla Judo Taekwondo Karate? |
215 |
|
|
|
Judossa pyritään käyttämään vastustajan voimaa ja liikettä hyväksi tämän tasapainon rikkomiseksi ja horjuttamiseksi ennen varsinaista kamppailutekniikan käyttöä. Judon tekniikoista parhaiten tunnettuja ovat näyttävät heitot. Yhtä tärkeän osan muodostavat kuitenkin myös maton pinnassa tehtävät hallintaotteet, kuristukset, lukot ja sidonnat.Karatessa keskitytään aseettomien taistelutaitojen harjoitteluun. Siinä harjoiteltaviin tekniikoihin lukeutuvat mm. erilaiset lyönnit, potkut, torjunnat, hallintaotteet ja kaadot.Taekwondo kehittyi omaleimaiseksi kamppailu-urheiluksi 1960-luvulla, kun sen kilpailusääntöjä muutettiin selvästi erilaiseksi kuin karatessa. Potkuille annettiin suuri painoarvo verrattuna lyönteihin ja ottelu rakennettiin... |
| Luin lapsena kirjan/kirjasarjaa missä päähenkilö oli eläimiä rakastava tyttö, hänelle taisi olla berninpaimenkoira ja muita eläimiä. Mikä voisi olla? |
85 |
|
|
|
Kyseessä on varmaankin Thomas Brezinan kirjoittama Seitsemän tassua ja Penny -sarja.Lisätietoa sarjasta esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/seitsem%C3%A4n%20tassua%20ja%20penny |
| Voi kääk! Osaako kirjastonhoitaja auttaa ja kertoa, millaiset kengät ovat ns. limonadikengät? Ilmeisesti kuuluvat 70-luvun tyyliin...? Googlesta ei ollut apua. |
262 |
|
|
|
Alkuosa limonadi- pukineisiin liittyvissä yhdyssanoissa juontaa juurensa 70-luvulle. "Limonadikengistä" puhuttaessa vain ilmaus kuuluu 70-luvun tyyliin – itse jalkineet ovat paljon ajattomampi ilmiö: sanalla tarkoitetaan yksinkertaisesti juhla- tai parhaita kenkiä. (Vrt. limonadiasu, 'juhlavaatteet, parhaat vaatteet'. 1970-l. | Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja) |
| Etsin erästä Tampereen Valoviikoilla näkemääni aforismia/runoa. Se oli heijastettu Puutarhakadun Keskustorin puolella olevaan rakennukseen, ajankohta oli ehkä… |
97 |
|
|
|
Ahti näyttää varioineen Iloisten harhaoppien aforismiaan kokoelmassa Lentäviä kukkia (WSOY, 2013). Se löytyy muodossa "Jollei ihmisellä ole omaa taivasta, hänellä on vain muiden helvetti" Kasarmissa-osion mottona (s. 51). |
| Kuka oli Ranskan viimeinen kuningatar, ja millä perusteella? |
180 |
|
|
|
Ranskan historiassa käytetään käsitettä "ancien régime" ("vanha hallitus") vuoden 1789 suurta vallankumousta edeltäneestä, säätypohjaisesta ja itsevaltaisesta monarkiasta. Tämän hallinnon viimeinen kuningas oli Ludvig XVI, jonka puoliso Marie Antoinette oli näin ollen viimeinen vanhan monarkian kuningatar.Suuren vallankumouksen jälkeen Ranskan 1800-luku oli monivaiheinen ja levoton: siihen mahtui kaksi keisarikuntaa, kolme monarkiaa, kaksi tasavaltaa ja kolme vallankumousta. Monarkia palautettiin Napoleonin jälkeen vuonna 1815, jolloin kuninkaaksi nousi Ludvig XVIII, Ludvig XVI:n veli. Hän oli jäänyt jo aiemmin leskeksi ja oli lapseton, joten seuraavaksi valtaistuimelle vuonna 1824 nousi hänen veljensä nimellä Kaarle X. Myös hän oli leski.... |
| Mistä voisin lukea Jaakko Syrjän (1926-2022) novellin Sinne tuli karhu, jolla hän osallistui 1953 Tampereen kaupunginkirjaston kirjoituskilpailuun ja voitti… |
85 |
|
|
|
Jaakko Syrjä ja Sinne tuli karhu ovat mukana Tampereen kaupunginkirjaston vuonna 1992 julkaisemassa kirjassa Paperin avaruuteen : Pirkanmaan kirjoituskilpailussa menestyneitä kirjailijoita ja heidän tekstejään.Paperin avaruuteen |
| Kenen runo? Tyttöni nukkuu punaisin poskin ja poskilla kyyneleet. Palmikot tiukalle solmitut ovat yöllä auenneet. Naapurin poika on kiskonut niistä päivällä… |
112 |
|
|
|
Aale Tynnin runo "Tyttöni nukkuu" alkaa: "Tyttöni nukkuu punaisin poskin ja poskilla kyyneleet." Runo sisältyy Tynnin runokokoelmaan "Ylitse vuoren lasisen : runoja" (WSOY, 1949), kirjaan Tynni, Aale: "Valikoima runoja" (WSOY, 1958) ja Marjatta Kurenniemen ja Hellin Tynellin toimittamaan kirjaan "Lasten runotar : valikoima lastenjuhlien lausujille ja nuorille runon ystäville" (Valistus, 1962). |
| Haluaisin tietoa Tampereella olleesta Finlaysonin sairaalasta, esim. mistä alkaen ja mihin saakka sairaala oli toiminnassa ja kaikkea muutakin, jos vain löytyy… |
145 |
|
|
|
Finlaysonin oma sairaala toimi jo vuodesta 1867 lähtien. 1892 sairaala sai omat toimitilat Kortelahdenkadun ja Satakunnankadun kulmauksesta, Kortelahdenkatu 15:sta. Vuonna 1923 sairaalassa tehtiin uudistuksia ja sairaalan piharakennus yhdistettiin sairaalaan. Näin saatiin tilat modernille leikkaussalille.Finlaysonin sairaalan kohtalon sinetöivät sairausvakuutuslaki ja Tampereen keskussairaalan valmistuminen. Johtokunta päätti sairaalan sulkemisesta syyskuussa 1963. Se kuitenkin edellytti, että yhtiön terveyspalveluina säilyisi sen oma lääkäri, poliklinikka ja 2–3 sairaanhoitajaa. Kesällä 1964 sairaala muutettiin poliklinikaksi, jonka virallinen nimi oli Finlaysonin laboratorio ja röntgen. Vuodepotilaat lähetettiin vastedes Tampereen... |
Kysy kirjastonhoitajalta