| Etsin lasten- tai nuortenkirja. Olen lukenut sen suomeksi ehkä -80 luvulla ja se sijoittui mahdollisesti 1900-luvun alkuun ja Yhdysvaltoihin. Se kertoi… |
66 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Sid Fleischmanin kirja Hokkuspokkusperhe (Mr. Mysterious & Company, 1962). Siinä Hackettin perhe matkustaa värikkäillä vankkureillaan esiintymässä villissä lännessa taikuri-isän johdolla. Perheen lapset ovat nimeltään Paul ja Jane, ja esitykseen kuuluu numero, jossa Jane leijuu ilmassa. Kirjasta on julkaistu Suomessa kaksi eri painosta vuosina 1963 ja 1975, ja niissä on erilaiset kansikuvat. |
| Etsin nuorten kauhunovellikokoelmaa, jonka olen lukenut joskus 2000-luvun alussa. Kirja oli melko paksu, pääsävy musta (selkämys ehkä keltainen) ja kuvana… |
85 |
|
|
|
Muisteltu kirja on Painajaisia : WSOY:n nuorten jännityskertomuskilpailussa palkittuja novelleja (1996). Keväällä 1995 julistettuun kilpailuun saivat osallistua kaikki alle 18-vuotiaat. Painajaisia sisältää 12 parhaaksi katsottua novellia kilpailuun määräaikaan mennessä lähetetyistä 1526 kirjoituksesta, 4 palkittua ja 8 lunastettua. Yksi jälkimmäisistä on Marko Puhakan Joulupukki. |
| Mä tiodän mikä peli Rappakalja on, mutta tarkoittaako itse sana mitään? |
231 |
|
|
|
Sanalle rappakalja en löytänyt mitään varsinaista merkitystä. Kyseessä lienee pelkkä väännös sanasta rapakalja, joka arkikielessä merkitsee 'huonoa sahtia, kaljaa tai olutta', Stadin slangissa myös ykkösolutta.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/rapakalja Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii |
| ”Tutki parhaita kirjailijoita siten avartaaksesi mielikuvituksesi piiriä.” Mistä lähteestä tämä paljon siteerattu Aleksis Kiven sitaatti on peräisin? |
96 |
|
|
|
"Sysselsätt dig med studier af de bästa författare och utvidga derigenom sfären af din inbillning", kirjoitti Aleksis Kivi kirjeessä ystävälleen Robert Svanströmille kesäkuussa 1858. Vuosien mittaan sitaatti on saanut monta toisistaan hieman poikkeavaa suomenkielistä asua, kysymyksessä mainitun lisäksi mm. "Tutki parhaimpia kirjailijoita laventaaksesi siten mielikuvituksesi piiriä", "Tutki parhaita kirjailijoita laajentaaksesi siten mielikuvituksesi piiriä", "Opiskele parhaita kirjailijoita ja laajenna sitä kautta mielikuvituksesi piiriä" (Juhani Lindholm). SKS:n vuonna 2012 julkaisema Kiven kirjeiden kriittinen editio on ainoa lähde, jossa Kiven alun perin ruotsiksi kirjoittamien kirjeiden suomentaja on mainittu.Kiven kirje... |
| Valentin Vaalan elokuvassa Rikas tyttö (1937) sanotaan, että joku on lukenut "nurkkanovellia". Millaisesta tekstistä on kysymys? |
155 |
|
|
|
Kirjaimellisesti nurkkanovellilla tarkoitettiin sanoma- tai aikakauslehdissä jatkokertomuksena julkaistua kaunokirjallista teosta (romaani, pienoisromaani tai novelli), joka oli ladottu kirjan tapaan lehden sivun molemmin puolin ja asemoitu keskeltä taitettaviksi "painoarkeiksi" sivun ala- tai ylänurkkaan siten, että se oli mahdollista leikata talteen. Talletetuista arkeista saattoi sitten halutessaan koota itselleen pikku kirjan. "Monessakin lehdessä on irtileikattava 'nurkkanovelli', joka joskus myöhemmin ilmestyy kirjana, mutta useimmiten ei. Sen vuoksi on syytä leikata romaani joka numerosta ja tallettaa se. Tunnen erään entisen kansakoulupojan, joka suoritti tämän työn hyvin huolellisesti ja siten keräsi itselleen huomattavan... |
| Mistä on peräisin tarina, jossa joku huomaa jokea pitkin uivan lastun ja lähtee kirveen kanssa etsimään lastun lähettäjää. |
95 |
|
|
|
Tätä erämaiden asuttamiseen liittyvää "lastujuttua" on kerrottu eri puolella Suomea. Vanhoja asutustarinoita tutkinut Aarne Europaeus on selittänyt sillä havainnollistetun "myöhemmille polville entisaikojen harvaa asutusta". Tavallisesti näihin kertomuksiin liittyykin toisistaan varsin kaukana olevien kylien tai paikkakuntien nimiä. Yksi tunnetuimmista lastuista lienee Tyrvään lastu, josta Topelius kertoo Maamme kirjassaan ja josta 1990-luvun lopulla tehtiin graniittiveistoskin Tyrvään Kaukolan kylään."Kokemäen pitäjässä sanotaan muinoin olleen ainoastaan yhden talon. Talon isäntä näki lastun kulkevan virran mukana ja arvasi siitä, että hän oli saanut naapurin. Hän lähti kohta etsimään naapuriansa ja tapasi hänet siinä, missä nyt on... |
| Kansakoulussa luimme tarinaa, jossa eri alueilta Suomesta olevat ihmiset putosivat kirkon katolta ollessaan siellä töissä. Heidän käytöksensä' kuvasi ao… |
110 |
|
|
|
Kyseessä on vanha kasku Suomen eri heimojen luonteenominaisuuksista, josta on olemassa hieman toisistaan poikkeavia variantteja. Useimmissa pudotaan tarkemmin määrittelemättömältä katonharjalta, toisissa tapahtumapaikka täsmennetään nimenomaisesti kirkon katoksi. Osassa tarinoita ovat mukana karjalainen, savolainen ja pohjalainen, useimmissa myös hämäläinen. Tarinan eri versioissa myös putoajien sanomisissa on pieniä eroja. Kaikkein tavallisin versio lienee se, joka on kirjattu esimerkiksi Kansanrunousarkiston aineistoon perustuvaan Matti Kuusen kirjaan Kansanhuumorin mitä missä milloinkin:"Katonharjalla oli neljä miestä töissä: karjalainen, savolainen, hämäläinen ja pohjalainen. Köysi petti, ja miehet lähtivät putoamaan. Karjalainen huusi... |
| Muistan lapsuudesta sadun, jossa kärpänen löytää rukkasen ja muuttaa sen kuningaskunnakseen. "Minä kärpänen kuningas", on jäänyt mieleen. Onkohan tämä oikea… |
134 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä ehkä Martti Haavion Iloisesta eläinkirjasta löytyvä satu Suuri rukkanen? Siinä metsämies kadottaa toisen rukkasensa. Kärpänen näkee sen tiellä, lentää sisään ja alkaa asua peukalossa. Kun sitten hiiri osuu rukkasen luo, se kysyy: "Kuka siellä on rukkasessa?" Kärpänen vastaa: "Minä Kärpänen Kuningas." Hiiri pyytää yösijaa ja kärpänen kutsuu sen sisään. Sadun edetessä rukkaseen asettuvat myös jänis, kettu, susi ja karhu, ja jokaisen kanssa käydään läpi sama "Kuka siellä on rukkasessa?" -kysymys alati pitenevine vastauksineen: "Minä Kärpänen Kuningas, minä Hiiri Hiirulainen... ". Lopussa kaikki säikähtävät ulkopuolella kiekuvaa kukkoa ja karkaavat joukolla metsään.Ukrainalainen kansansatu Rukkanen on pääpiirteissään sama... |
| Rovaniemen ennätyspitkän helteen tarkempi ajankohta 1972? |
86 |
|
|
|
Ilmatieteen laitoksen avoin data -tietoaineiston mukaan Rovaniemellä (havaintoasemat Rovaniemen lentoasema, Rovaniemi Apukka ja Rovaniemen mlk Meltaus) oli vuonna 1972 13 peräkkäistä hellepäivää 26.6.–8.7. Kymmenellä Lapin havaintoasemalla hellettä riitti vielä heinäkuun 9. päiväksi, ja tämä 14-päiväinen helleaalto oli Lapin helle-ennätys aina tähän vuoteen saakka.Havaintojen lataus - Ilmatieteen laitos Lappi on lähipäivinä Suomen lämpimin kolkka – hellettä piisaa koko maahan | Lappi | Yle Lapissa tehtiin uusi ennätys hellepäivissä – Neea Outinen: ”Olen nukkunut joka yö kylmäkalle kainalossa” | Lappi | Yle |
| Onko Kuningas Artturin myytissä mainittu "Dolorous Stroke" mainittu tai suomenettu missään suomennoksessa/suomenkielisessä tarinassa? |
73 |
|
|
|
"Dolorous stroke" liittyy Sir Baliniin, jonka vaiheita seurataan Thomas Maloryn Le morte d'Arthurin toisessa kirjassa. Maininnat siitä ovat lukujen XI ja XIX välisessä osuudessa. Mary Macleodin toimittamassa Le morte d'Arthur -valikoimassa, jonka on suomentanut Aino Lehtonen (Arthur kuningas ja hänen jalot ritarinsa) Balin ei esiinny lainkaan, ja Marja Helanen-Ahtolan Maloryn alkuteoksesta lyhentäen suomentaman Pyöreän pöydän ritarit -kirjan jakso Sir Balin ja miekkaan vyötetty neito kattaa vain Le morte d'Arthurin toisen kirjan kolmen ensimmäisen luvun tapahtumat. Balinin vaiheet Arthurin hovista lähdön jälkeen kerrotaan yhteenvedonomaisesti muutamalla rivillä ilman viittauksia "dolorous strokeen". |
| Onko 60-luvun lopun radiokuunnelmista löydettävissä ohjelmatietoja ja esityspäivämääriä? |
105 |
|
|
|
Radioteatterin äänitteinä säilyneistä kuunnelmista vuosilta 1938–70 löytyy tietoja Pekka Gronowin kirjasta Kahdeksas taide : suomalaisen radioilmaisun historia 1923-1970 (Avain, 2010). Gronowin listan ulkopuolelle jäävien kuunnelmien tietojen etsiminen onkin sitten hieman vaivalloisempaa. Yksi käyttökelpoisimmista lähteistä lienee radion ja television ohjelmatietoihin keskittynyt Antenni-lehti (1965–73), aiemmilta nimiltään Radiokuuntelija (1936–61) ja Radiokuuntelija-tv (1961–65). |
| Suomalaisten ja itämerensuomalaisten kansojen mahdollisesta alkukodista puhuttaessa mainitaan usein Volgan mutka. Tarkoitetaanko Volgan mutkalla sitä aluetta… |
85 |
|
|
|
Paljon puhuttu "Volgan mutka" on sijoitettavissa juuri kysymyksessä viitatulle seudulle, Volgan keskijuoksun tienoille, Volgan sivujokien Okan ja Kaman välille. Juha Janhusen artikkeli Euraasian alkukodit kirjoituskokoelmassa Pohjan poluilla (Suomen tiedeseura, 1999) täsmentää fennougristien Volgan mutkalla tarkoitettavan aluetta "mordvan, marin ja udmurtin puhuma-alueen läheisyydessä Volgan vesistön ja Uralin vuoriston välisellä seudulla".Lähteet: Kaisa Häkkinen, Suomalaisten esihistoria kielitieteen valossa Juha Janhonen, Euraasian alkukodit. – Teoksessa Paul Fogelberg (toim.), Pohjan poluilla : suomalaisten juuret nykytutkimuksen mukaan |
| Minua on jo pidemmän aikaa vaivannut maitopurkkeihin/tölkkeihin liittyvä asia lapsuudestani ja koska asiaan ei ole muualta saanut selvyyttä niin lähdin nyt… |
113 |
|
|
|
1940-luvun aivan ensimmäiset suomalaiset maitotölkit muistuttivat nykyisiä "harjakattotölkkejä", mutta ne olivat alaspäin kapenevia ja tölkin pohja oli pyöreä. Myös ruotsalaisten 50-luvun alussa kehittelemään pyramidimaiseen pakkaukseen meikäläistä maitoa kokeiluluontoisesti pakattiin, mutta tämäkään malli ei saavuttanut kuluttajien suosiota.Varsinainen maitotölkkikausi Suomessa alkoikin oikeastaan vasta 60-luvun lopun lyhyen muovisen maitopussivaiheen jälkeen. Purkkimyynnin alkuvaiheissa 70-luvulla meilläkin käytettiin pitkään Keski-Euroopassa yhä suosittuja tiiliskiven mallisia tölkkejä, kunnes Amerikassa jo 1910-luvulla keksitty harjakattomalli päihitti kilpailijansa ja vakiintui meillä ainoaksi "oikeaksi" maitotölkiksi. Siinä,... |
| Mistä löydän Mika Waltarin runon Ihmisen poika? |
70 |
|
|
|
Ihmisen poika ilmestyi alunperin vuonna 1929 Waltarin runokokoelmassa Muukalaislegioona. Se sisältyy myös valikoimaan Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925–1978. |
| Lauri Viita Kirkonmenot Kun pappi väsyy kiistämään ja katsoo kanttoriin ja rahvas ryhtyy niistämään ja veisaa, veisaa niin käy haavi sielut riistämään ja vie… |
110 |
|
|
|
Ainakin Yrjö Varpio on Lauri Viita : kirjailija ja hänen maailmansa -teoksessaan niistämisen kirjaimellisen tulkinnan kannalla: "Kolehdinkantovaiheessa kirkonmeno on ehtinyt käännekohtaansa: pappi on vilkaissut kanttoriin, koska ei halua jatkaa saarnaansa, rahvas on väsynyt istumaan kirkonpenkissä ja niistää nenää." (s. 96) |
| Nigerialaisen, englanniksi kirjoittavan Ayọ̀bámi Adébáyọ̀n romaanissa Onnenkauppaa on jokunen kääntämättä jätetty paikalliskielinen lausahdus. Mitä kieltä ne… |
103 |
|
|
|
Onnenkauppaa-kirjassa kääntämättä jätetyt ilmaukset ovat joruban kieltä. Seuraavassa haastattelussa Adébáyò kertoo joruban käytöstä romaanissaan: Ayọ̀bámi Adébáyọ̀ interview: 'Whenever my mother was in the UK, she'd return with a Booker-winning book' | The Booker Prizes |
| Onko Aleksandr Puškinin runosta Klevetnikam Rossii eli Venäjän panettelijoille olemassa suomennosta? Ja jos on, mistähän se löytyisi? |
65 |
|
|
|
Runo löytyy suomeksi ainakin Olli Hyvärisen tulkitsemana Puškin-valikoimasta Moskovasta Kaukasukselle : valitut runot 1815–1836 nimellä Venäjän parjaajille. |
| Etsin kirjaa jonka luin lapsena joskus 1990-2000 vuosien välissä. Kyseessä on kuvitettu lastenkirja jossa lapsi muuttaa uuteen taloon, jonka kokee isoksi ja… |
88 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä kenties Hans Wilhelmin Waldo – uusi ystäväni?Waldo - uusi ystäväni - Lastenkirjainstituutin kirjasto |
| Olen etsinyt kirjaa jonka luin lapsena/nuorena joskus ysärin alkupuolella. Kirjassa kulki joki jonka varrelta ihmiset heräsivät ja siellä elivät. Jos joku… |
83 |
|
|
|
Vaikka kyseessä ei mitenkään erityisesti nuorille suunnattu kirja ole, kysymyksen juonikuvauksen perusteella ehdottaisin kuitenkin Philip José Farmerin Jokimaailma-sarjan ensimmäistä osaa Elämän ja kuoleman virta (WSOY, 1988).Elämän ja kuoleman virta | Kirjasampo |
| Hakusessa Elvi Sinervon runo, joka käsittelee vuonna 1945 syntynyttä ikäluokkaa |
103 |
|
|
|
Oi lintu mustasiipi -kokoelman runo Elokuu 1945 käsittelee sodanjälkeiseen maailmaan syntynyttä lasta. Kokoelmaan Neidonkaivo sisältyvä runo Me olemme kansa ("Kun poikani syntyi -- ") voitaisiin ehkä tulkita laajemmin tähän ikäluokkaan kuuluvia käsitteleväksi: "Lukemattomat ovat lapseni tänään, / oraana raunioille nousseet. / Joka mökissä heitä on syntynyt, / joka veräjänpielessä vilisee / näitä sinijärvisilmäisiä, / näitä auringonlämpöihoisia, / sodanjälkeistä satoa." |
Kysy kirjastonhoitajalta