| Voisitteko ystävällisesti kertoa, mikä on varhaisin sidottu yhteispainos Väinö Linnan romaanisarjasta Täällä Pohjantähden alla? Kiitos jo etukäteen! |
184 |
|
|
|
Sanoin "Pentinkulman eepos ensimmäistä kertaa yksissä kansissa" takakannessaan itseään mainostanut Täällä Pohjantähden alla -laitos ilmestyi vuonna 1985.
|
| Mitä ruokakauppojen omat merkit oikein ovat? ("Pirkka", "Kotimaista" yms). Miten ne eroavat omilla nimillä ("Juustoportti" yms) myytävistä tuotteista? Miten… |
934 |
|
|
|
Kuluttaja-lehden numerossa 7/2019 paneuduttiin tarkastelemaan merkkituotteiden ja kaupan omilla merkeillä tarjottavien vastaavien tuotteiden välistä eroa ja päädyttiin toteamaan, ettei näillä välttämättä ole muuta eroa kuin pakkaus. Kauppojen omia tuotteita valmistavat usein aivan samat tehtaat, joiden brändituotteet kilpailevat ostajan huomiosta samoilla hyllyillä.
Kaupan omien merkkien tuotteiden raaka-aineissa voi kuitenkin olla eroja vastaaviin brändituotteisiin. Kuluttajan artikkelin esimerkkituotteista esimerkiksi Juustoportin "private label" -tuotteet tehtiin eri maidosta kuin Juustoportti-tuotteet. Olvin päärynäsiideriä valmistettiin peräti neljällä erilaisella reseptilllä: K-menulle, Pirkalle, Rainbow'lle ja Olvin omalle Sherwood... |
| Paasilinnan Jäniksen vuodessa Vatanen sanoo Älä vapise isänmaa, vaikka poikasi horjuis. Mistä lause alkujaan on? Vai onko peräti itse Paasilinnaa? Tuntematon… |
616 |
|
|
|
Paasilinnan käyttämä lausahdus on muunnelma sota-aikaisesta sutkauksesta "Älä vapise isänmaa, ei poikaskaan vapise", jonka rintamalehti Pohjan Poika kirjasi muistiin vuonna 1944. Se on yksi pääasiassa eri rintamalehdistä kerätyistä yli 15 000 sota-aikaisesta kaskusta, joista 60-luvun alussa koottiin kaksi kirjaa otsikolla Nauru sodalle : sotiemme huumoria. Ennen Jäniksen vuotta sanonta löytyy kutakuinkin Paasilinnan käyttämässä muodossa ainakin Kai Heinosen vuonna 1973 julkaistusta Nyky-Suomen sananparsikirjasta: "Älä vapise isänmaa, vaikka poikas horjuu." |
| Luontoradiossa puhuttiin kuurankukasta käännöksenä englannin Windows flowerille. Lapsuudessani puhuttiin jääkukista. Siitä tuli mieleeni, että kun olimme… |
241 |
|
|
|
Laulun nimi on "Sammuva hiillos". Se alkaa: "Tuijotan hiileen himmenevään". A. Aimo, joka äänitti kappaleen Dallapé-orkesterin kanssa vuonna 1935, laulaa vain toisen säkeistön, joka alkaa: "Ruuduissa kasvaa kukkia jään". Laulun säveltäjäksi ja sanoittajaksi on merkitty M. Maja, joka on eri henkilöiden yhteinen pseudonyymi. Yksi näistä henkilöistä on Martti Jäppilä.
Laulun ovat levyttäneet myös Aikamiehet (1967) ja Arttu Suuntala (1971).
A. Aimo: Sammuva hiillos YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=NpMel_A9P3k
Arttu Suuntala: Sammuva hiillos YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=Vl9Wa6Q_7Do
Maja, M. Kanto - kansalliset toimijatiedot -palvelussa:
https://finto.fi/finaf/fi/page/000183771
Fenno : suomalaiset... |
| Juice Leskinen runoili näin: "Mihin joutui murmeli, jonka valta turmeli?" Mistä löytyisi koko runo/laulu/loru? |
749 |
|
|
|
Juicen kirjaan Räkä ja roiskis sisältyvä Murmelipäällikkö-runo sisältyy kokonaisuudessaan jo kysymykseen – tämän enempää säkeitä siinä ei ole. |
| Kuka esittää kappaleen "Miljoonan markan pakarat"? Tarkoitan nyt siis laulajaa. |
2362 |
|
|
|
Laulaja Pedro's Heavy Gentlemenin kappaleessa Miljoonan markan pakarat on Marjo Leinonen.
Pedro's Heavy Gentlemen – Eucalypso (1991, Vinyl) - Discogs |
| Mikä on ALKKAKUNINGAS-niminen eläin(kala?), joka kuulemma asuu Jäämeressä? Nähtävästi tämä nimi on aika vanha, haluaisin tietää, millä nimellä se tunnetaan… |
253 |
|
|
|
Alkka on etenkin Lapissa ja Petsamossa käytetty vanha ruokin (Alca torda) nimitys (Kaisa Häkkinen, Linnun nimi). Swanin alkkakuningas on todennäköisesti ruokkien heimoon kuulunut siivetönruokki (alun perin Alca impennis, nykyisin Pinguinus impennis), pohjoisten merialueiden rannoilla elänyt suurikokoinen (75–90 cm) lentokyvytön merilintu. Tämän sukupuuttoon kuolleen lajin viimeiset yksilöt tavattiin 1800-luvun puolivälin paikkeilla.
siivetönruokki - Pinguinus impennis | Yleiskuvaus | Suomen Lajitietokeskus |
| Mistä löytyisi "Juokse sinä humma" -laulun varhaisemmat sanat? Tuli hiljattain vastaan sekin tieto, että Tapio Rautavaaran kappale "Juokse sinä humma" perustuu… |
3104 |
|
|
|
Lasse Erolan mukaan sanoituksen pohjana on ollut rekilaulu, joka sisältyy Erkki Ala-Könnin kokoamaan ”Härmän laulukirjaan”. Laulu on laulukirjassa nimellä ”Eihän se oo kumma : Kujanpään Kaappoo-kräätärin laulu”. Laulu alkaa: ”Eihän se oo kumma, kun poika on tumma”. Erolan mukaan Rautavaara muokkasi sanoitusta pitkään. Alkuperäisestä sanoituksesta on jäljellä hieman muunneltuna säe: ”Juokse sä humma, kun taivas on niin tumma, ja kotia on pitkänlainen matka.” Myös Pekka Nissilän mukaan Rautavaara ”keräsi ja muokkasi kansanperinnetekstiä pitkään”.
Nuotissa ”Karjalaisia kansanlauluja Rautjärveltä” on laulu ”Elon polun taittaja”, joka alkaa: ”Juokse sinä humma, kun taival on niin tumma ja varjot ne vierellä kulkee”. Laulun kertosäkeessä... |
| Matti Ahteen omaelämäkerran nimi on "Matti Ahde - sähkömies". Hänhän on työskennellyt sähköasentajana, mutta voidaanko nimen myös ajatella olevan jonkinlainen… |
211 |
|
|
|
Muistelmiensa ilmestymisen aikoihin Ahde oli esittelemässä kirjaansa Työväenliikkeen kirjaston kirjakahvilassa, ja tilaisuudessa häntä haastatellut professori Seppo Hentilä kommentoi kirjan nimeä näin: "-- sähköä tässä miehessä ja sähinää on ikävuosien karttumisesta huolimatta vielä aivan yllin kyllin, että sähkömies sopii noin symboliseksi titteliksi hänelle vieläkin". (Hentilän Sähkömies-otsikkoa koskevat pohdiskelut kokonaisuudessaan oheisen nauhoituksen kohdassa 4:52–5:42).
Nauhoite: Matti Ahde – Sähkömies – Työväenliikkeen kirjasto (tyovaenperinne.fi) |
| Kun aina sanotaan, että Kaari Utrion uran alkuvaiheessa joku kirjallisuuskriitikko jossain lehdessä nimitti hänen teoksiaan rouvaspornoksi, niin tarkemmin kuka… |
316 |
|
|
|
Utrion kaksi Sunneva-romaania yksiin kansiin kokoavan Sunnevan (Tammi, 2012) jälkisanoissa kirjailija osoittaa rouvasporno-nimityksestä syyttävällä sormella Sunneva Jaarlintyttären aikanaan Suomen sosialidemokraattiin arvostellutta Heikki Peltosta: "Historioitsijana olen kerännyt kattavan arkiston teosteni vastaanotosta. Siinä riittää arvioita Eila Pennasen kiitoksista Heikki Peltosen sivallukseen rouvaspornosta." Verkkosivuillaan (kaariutrio.fi) Utrio niin ikään nimeää Peltosen nimityksen alullepanijaksi: "Muistaakseni vuonna 1973 Heikki Peltonen Demarissa keksi ilmaisun 'rouvasporno'."
Demarin Utrio-arvosteluissa "rouvasporno" mainitaan ainakin vuonna 1973 ilmestyneen Viipurin kaunotar -kirjan yhteydessä (Suomen sosialidemokraatti... |
| Löytyykö sellaista fraktaaligeneraattoria joka generoisi 5 000px * 5000px tai yli kuvia? |
153 |
|
|
|
Ainakin täältä näyttäisi löytyvän kysymäsi mahdollisuus: https://www.ultrafractal.com/.
Muita vaihtoehtoja esitellään tässä Fix the Photo -sivuston artikkelissa: https://fixthephoto.com/best-fractal-generator.html. |
| Mikä on elokuvan "Tarkoituksena tappaa" alkuperäinen nimi? |
206 |
|
|
|
Suomessa Tarkoituksena tappaa -nimisenä esitetyn Roger Spottiswooden elokuvan alkuperäinen nimi oli Shoot to kill.
Shoot to Kill | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi) |
| Mikä on sanan "romahtaa" alkuperä? Tuli mieleen voisiko juontua oikeasti Rooman romahtamisesta. |
287 |
|
|
|
Etymologiset sanakirjamme palauttavat romahtamisen verbiin "romista" ('rytistä, rämistä'): "romahtaa" on 'kaatua t. sortua rysähtäen'. Samaan yhteyteen kuuluu myös sana "romu". (Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 3, R–Ö) |
| Miten selittää "todellisuuspohjainen teos"? Se ei kait ole elämäkerta? |
316 |
|
|
|
Toki elämäkerratkin ovat todellisuuspohjaisia – tai ainakin niiden olisi tarkoitus olla. Tavallisemmin todellisuuspohjaisuudesta kaiketi kuitenkin puhutaan sepitteellisen ilmaisun yhteydessä: sanotaan esimerkiksi, että romaani (novelli, runo, elokuva, televisiosarja) on todellisuuspohjainen. Todellisuuspohjainen teos perustuu todellisiin tapahtumiin ja usein se hyödyntää myös todellisia henkilöitä. Hyvä esimerkki todellisuuspohjaisesta romaanista on ilmestymisensä aikoihin paljon keskustelua herättänyt Helena Sinervon Runoilijan talossa, Finlandia-palkittu elämäkertaromaani Eeva-Liisa Mannerista (ks. Maija Alftan, Mikä on totta ja kuka saa sen kertoa. – Helsingin Sanomat, 22.4.2005). |
| Etsin nuotteja Kaija Koo Illan Tullen kappaleeseen. Osaisiko joku auttaa minua? |
239 |
|
|
|
Markku Impiön säveltämään ja sanoittamaan "Illan tullen" -kappaleeseen ei löydy julkaistua nuottia. Laulu alkaa: "Illan tullen tahtoisin sut viedä oopperaan".
Tietoa kotimaisista nuoteista voi etsiä Violasta, joka on Suomen kansallisdiskografia ja nuottien kansallisbibliografia. Violan viitteet löytyvät Kansalliskirjaston hakupalvelusta.
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna.fi
Tietoa Violasta:
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/viola-suomen-kansallisdisk…
|
| Kenen runoilijan runo alkaa sanoilla: Hei sanat! Missä olette? Tulkaa! Tarvitse teitä. Jotain pyrkii ulos. Jotain lämmintä ja väkevää. Tahtoisin antaa sen… |
174 |
|
|
|
Runoilija on Neuvosto-Karjalan suomenkielisiin lyyrikoihin kuulunut oululaissyntyinen Ahti Liedes. Hei, sanat! -runo ilmestyi ensimmäisen kerran Punalippu-lehden numerossa 7/1971 Liedeksen Neuvostoliitossa käyttämällä pseudonyymillä Ahvo Lies. Se sisältyy myös Kustannusosakeyhtiö Pohjoisen vuonna 1982 julkaisemaan Liedeksen runoista koottuun valikoimaan Teille, ihmiset. |
| Muistaako kukaan mikä kirja kyseessä? Kirjassa monta pientä tarinaa lemmikkieläimistä. Jokaisen tarinan lopussa lemmikki kuolee. Kirja kirjoitettu lemmikin… |
239 |
|
|
|
Pieniä tarinoita lemmikkien viimeisistä hetkistä niiden omin sanoin kerrottuna sisältää Heikki Salon kirja Kynsilehto. Tarinaa lehmän ampuvasta hirviporukasta tässä ei kuitenkaan ole, eikä kansikuvakaan täsmää kysymyksessä kuvaillun kanssa. Olisivatkohan nämä kulkeutuneet jostakin toisesta kirjasta muistikuvia sekoittamaan?
Kynsilehto | Kirjasampo |
| Helsinkiläinen kirjailija Kjell Westö vieraili pikkupoikana usein isoäitinsä luona Tampereella, jossa mummo asui työpaikallaan, johtamansa vanhainkodin talossa… |
366 |
|
|
|
Vuosina 1966–73, jolloin Brita Hedberg oli Tampereella De Gamlas Hemin johtajana, nopeinta mahdollista vuoroa käyttäen matka Helsingistä Tampereelle kesti 2 tuntia 10 minuuttia (1966)/1 tunti 59 minuuttia (1973). Keskimääräisempi matka-aika pikajunalla oli 2.30–2.50 (1966)/2.20–2.40 (1973).
Lähde:
Suomen kulkuneuvot : turisti |
| Ystäväni on lapsuudessa lausunut runon, jossa teksti Kiukunharmaat pilviveikot, mikä teitä vaivaa? Eikö tuuli, paha tuuli, kuljetakaan laivaa, ettekö te pääse… |
248 |
|
|
|
Eila Kivikk'ahon runo "Satua" alkaa: "Kiukunharmaat pilvimöykyt, mikä teitä vaivaa?" Runo sisältyy Kivikk'ahon kokoelmaan "Viuhkalaulu" (WSOY, 1945) ja myös hänen "Kootut runot" -teokseensa, josta on useita painoksia, sekä Marjatta Kurenniemen ja Hellin Tynellin toimittamaan kirjaan "Lasten runotar : valikoima lastenjuhlien lausujille ja nuorille runon ystäville" (Valistus, 1962). |
| Onko tietoa mitä liiketoimintaa kauppias Eino Parkkonen harjoitti Tampereella 50-luvulla? |
324 |
|
|
|
Parkkonen Oy toimi sekä kaupan että teollisuuden alalla. Eino Parkkosen johtama yritys oli "matka- ja nahkatavarain tukku- ja vähittäisliike", minkä lisäksi sillä oli vuodevaatetehdas. Parkkosella oli myymälät Hämeenkadulla (Hämeenkatu 12) ja Hämeenpuistossa (Hämeenpuisto 31); tehdas sijaitsi Kangasalla. |
Kysy kirjastonhoitajalta