Kun aina sanotaan, että Kaari Utrion uran alkuvaiheessa joku kirjallisuuskriitikko jossain lehdessä nimitti hänen teoksiaan rouvaspornoksi, niin tarkemmin kuka…

Utrion kaksi Sunneva-romaania yksiin kansiin kokoavan Sunnevan (Tammi, 2012) jälkisanoissa kirjailija osoittaa rouvasporno-nimityksestä syyttävällä sormella Sunneva Jaarlintyttären aikanaan Suomen sosialidemokraattiin arvostellutta Heikki Peltosta: "Historioitsijana olen kerännyt kattavan arkiston teosteni vastaanotosta. Siinä riittää arvioita Eila Pennasen kiitoksista Heikki Peltosen sivallukseen rouvaspornosta." Verkkosivuillaan (kaariutrio.fi) Utrio niin ikään nimeää Peltosen nimityksen alullepanijaksi: "Muistaakseni vuonna 1973 Heikki Peltonen Demarissa keksi ilmaisun 'rouvasporno'."

Demarin Utrio-arvosteluissa "rouvasporno" mainitaan ainakin vuonna 1973 ilmestyneen Viipurin kaunotar -kirjan yhteydessä (Suomen sosialidemokraatti 9.1.1974). Tunteen temppelit ja historiallinen viihde -otsikon alla neljä romaania (Utrion Viipurin kaunotar, Laila Hietamienen Unohduksen lumet, Ursula Pohjolan-Pirhosen Viaporin kaunis Helena ja Tuula Saarron Punaisten kukkien maa) esittelevää tekstiä ei kuitenkaan ole kirjoittanut Heikki Peltonen, vaan Matti Hyttinen: " -- ei kai voida väittää, että sukupuolisuhteiden kuvaaminen jää viihdekirjallisuudessa ensisuudelmaan. – Utrio on oikein ruvennut operoimaan kalukukkarollakin. No siitä nyt ainakin hauskaa syntyy: rouvasporno on tosiasia."

Jo Hyttistä aiemmin Utrioon liittyvässä kirja-arvostelussa rouvaspornosta puhui Kirsti Manninen. Viipurin kaunottaren ohella koko joukon naistenviihteeksi laskettavia uutuuskirjoja Constance Heavenista Laila Hietamieheen ja Catherine Gaskinista Annikki Sankariin esitelleessä kirjoituksessaan Skottilaisesta haamulinnasta venäläiseen metsästysmajaan : kartanoviihdettä kulutuskäyttöön (HS 2.12.1973) Manninen kirjoittaa: "Ruotsalainen Bertil Palmqvist on terävästi analysoinut uutta 'rouvaspornoa': sankarittaren tulee luonnollisesti olla kaunis ja niin kiihottava, että kaikki miehet haluavat välittömästi hänen kanssaan sänkyyn. -- Sankarittaren mukana lukijatar sitten kokee nautinnollisia tuokioita ihanien väkivaltaisten supermiesten syleilyssä. Lemmenkohtaukset on kuitenkin syytä verhota historiallisella ajankuvauksella tai runollisilla sanankäänteillä, sillä rouvaspornon ehdoton vaatimus on, etteivät kuvaukset saa olla liian suoria tai raakoja."

Jos "rouvasporno"-nimitys on peräisin Heikki Peltoselta, se on esiintynyt jossakin muussa yhteydessä kuin Utrion kirja-arvostelussa – ehkä Suomen sosialidemokraatissa vuonna 1973, niin kuin kirjailija itse muistelee. Kirja-arvosteluissa sanaa vaikuttaisivat kuitenkin ensimmäisinä käyttäneen Kirsti Manninen ja Matti Hyttinen.