| Loviisan Koskenkylässä on asuinalue nimeltä Israelinmetsä. Onko nimi vanha? Miten alue on saanut nimensä? |
56 |
|
|
|
Koskenkylässä on tosiaan Israelinmetsä-niminen asuinalue. Ryhmä poliitikoita ovat tehneet valtuustoaloitteen nimen muuttamisesta. Poliitikot kokevat, että nimellä on tällä hetkellä niin kielteinen kaiku Lähi-idän tilanteen takia, että se pahimmassa tapauksessa vaikeuttaa uusien asukkaiden houkuttelemista alueelle.
Ennen asemakaavaa alue oli asumatonta metsäaluetta. Asemakaavan selityksessä sanotaan, että asuntoalueen nimi otettiin suoraan peruskartasta ja että Pernajan kunta oli koko metsäalueen omistaja.
Israelinmetsä mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1984 peruskartassa.
Kuulopuheisiin perustuen Askolinin suku olisi aikoinaan omistanut metsäalueen ja suvun edustaja olisi uskonnollisen vakaumuksen takia antanut alueelle nimen... |
| Haluaisin lukea perinteisistä vaatteista maailmalta ja esittävissä taiteissa käytetyistä vaatteista, naamioista, meikeistä sun muusta. Mistä voisin löytää… |
35 |
|
|
|
Toivottavasti tältä listalta löytyy sinua kiinnostavia teoksia. Osassa on kuvia puvuista, joita on käytetty tietyissä esityksissä, osa käsittelee näyttämöpukuja yleisemmällä tasolla.
Sari Salmela. Näyttämöpukuja. 2004Valinen, Pirjo. Puvut, Pirjo Valinen / [toimittaja: Reija Hirvikoski]. 2009Gradova, K.V. Teatteripuku 1 : naisen puku. 1987Jackson, Sheila. Costumes for the stage : a complete handbook for every kind of play. 1992Jackson, Sheila. More costumes for the stage / Sheila Jackson. 1993.Pykälä, Terttu. Historiallinen teatteripuku : oppikirja teatteripukujen toteutuksesta. 2006Baldwin, Michelle. Burleskin paluu. 2010Liisi Tandefelt : monessa roolissa / Pia Houni (toim.) 2006Swinfield, Rosemarie. Stage make-up - step-by-step.... |
| Voitteko kertoa minulle sukunimestä himanen, Ristiina alueen sukujuuria. |
47 |
|
|
|
Suomalaiset sukunimet (Pirjo Mikkanen & Sirkka Paikkala, Otava 1993) -kirjassa sanotaan seuraavaa:
Himanen-sukunimi on todennäköisimmin germaanista perua ja lähtöisin nimiryhmästä Hima, Himma, Himme, Himo. Himanen-sukunimen lisäksi samaa kantaa ovat suomalaisista sukunimistä myös Himonen, Himmanen ja Himanka.
Hima- ja himo-paikannimiä löytyy Suomen vanhimmilta asutetuilta seuduilta, mm. Etelä-Savosta. Savon alueella onkin historiallisesti asunut paljon Himasia. 1500-luvulla Himaset ovat asuneet etenkin Pellosniemellä. Myöhemmin Juva ja Ristiina ovat olleet Himasien aluetta. 1890-luvulla on laskelmien mukaan elänyt 200-500 Himanen-nimistä henkilöä. Sukunimi ei ollut siis yleisimpiä Savossa, mutta jokseenkin yleinen ja keskittynyt... |
| Mikä suomalainen kirja ja kenen kirjoittama? Kertoo tositarinan naisesta joka kokee kovia, päihteitä, raiskataan kahdesti ja päätyy liivijengiin, jossa kokee… |
67 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä Tara Koivukosken Rikottu enkeli: nainen bikereiden maailmassa (2020)? Kirja vastaa aika tarkasti kuvailuasi.
Helle-verkkokirjastossa: https://helle.finna.fi/Record/helle.1538843?sid=4559335896
|
| Mikä mummo ankka oli ammatiltaan ennen kuin tuli maatilalle |
232 |
|
|
|
Don Rosan mukaan Mummo-Ankka syntyi noin vuonna 1855. Oikealta nimeltään hän on Kaino-Vieno (engl. Elvira). Taliaferron ja Karpin sarjakuvissa Mummo-Ankka saapuu uudisasukkaana Pohjois-Amerikkaan. Hänen sanotaan ottaneen osaa intiaanisotiin (ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Intiaanisodat). Mummo-Ankka avioitui Hepsu Ankan kanssa ja sai kolme lasta, Aaronin, Doran ja Unton. Aku Ankka, Hannu Hanhi, Sisuvius Ankka ja Touho Ankka ovat hänen lapsenlapsiaan.
Mainintaa Mummo-Ankan ammatista ennen maatilan perustamista en valitettavasti löytänyt. Tuona aikana naisten työssäkäynti oli harvinaista, joten kenties Mummo-Ankallakaan ei varsinaista ammattia ollut.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mummo_Ankka
https://www.hs.fi/lastenuutiset/... |
| "Kaikkea muuta, kunhan ei vaan nukkuvaa, puolikuollutta elämää" on kai sitaatti Minna Canthin kirjeestä Kaarlo Brofeldtille. Onko kirje käännetty ruotsiksi?… |
115 |
|
|
|
Kysymyksen sitaatti on tosiaan Minna Canthin kirjeestä Kaarlo Brofeldtille. Päiväämätön kirje on kirjoitettu todennäköisesti elokuussa 1884 ja se sisältyy SKS:n vuonna 1973 julkaisemaan kirjaan Minna Canthin kirjeet. En löydä mitään tietoa siitä, että kirjettä olisi käännetty ruotsiksi. SKS:n omasta käännöstietokannasta sitä ei myöskään löydy.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (finlit.fi)HAKU - Suomen kirjallisuuden käännökset - SKS (finlit.fi) |
| Miksi bensatankin korkki on jossain autoissa vasemmalla ja jossain oikealla? |
172 |
|
|
|
Bensatankin korkin sijainti tosiaankin vaihtelee. Minkäänlaista vedenpitävää sääntöä sille, miksi osassa autoista se on oikealla ja osassa vasemmalla, ei ole.
Tankin korkin paikkaa määrittää se, miten auto on suunniteltu ja missä kohtaa autoa itse bensatankki sijaitsee. Osa auton valmistajista sijoittaa korkin aina samalle puolelle autoa mallista riippumatta, osa valmistajista vaihtelee korkin paikkaa.
Lähteissä, joita tutkin, oli hieman vaihtelevia ja ristiriitaisiakin arvioita siitä, vaikuttaako tankin paikkaan se, minkäpuoleinen liikenne auton valmistusmaassa on. Esimerkiksi Tekniikan maailmassa sanotaan, että "korkin paikan voi myös päätellä valmistusmaan liikenteen puoleisuuden mukaan: esimerkiksi saksalaisissa autoissa täyttöaukko... |
| Singer poljettava ompelukone sarjanumero SA592586, missä valmistettu ja milloin? |
55 |
|
|
|
Ilmeisesti ompelukone on valmistettu Bonniéresissa, Ranskassa, sillä sarjanumeron SA-alku viittaa Bonniéresiin. (https://www.singersewinginfo.co.uk/bonnieres). Tehdas oli käynnissä v. 1935-1986.
Singerin Serial number databasesta ei kuitenkaan löydy SA-sarjaa, joten en saanut määritettyä koneen tarkempaa ikää. Voi olla, että tietoja ei ole saatu Singeriltä.
Kannattaa tutkia ISMACS:n (International Sewing Machine Collectors' Society) sivuja: https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/home.html Sieltä löytyy lisää vinkkejä iän määrittämiseen. |
| Tiedustelisin, onko Gustaf Frödingin runoa Tiga och tala suomennettu? |
78 |
|
|
|
Tietojeni mukaan ei ole suomennettu.
Tarkistin kokoelmat Värmlannin lauluja - valikoima runosuomennoksia (1952), Runoilija Wennerbom ja muita runoja (1986) ja Valikoima runoja (1915). Kokoelmista ei löytynyt suomennosta, joka olisi vastannut alkuperäistä runoa.
Wikisitaatteihin (https://fi.wikisource.org/wiki/Gustaf_Fr%C3%B6ding) on koottu Frödingin runojen suomennoksia. Myöskään siellä ei näyttäisi olevan runoa, joka vastaisi alkukielistä Tiga och tala -runoa.
Harmi, että juuri tällä hetkellä Runotietokanta on poissa käytöstä, sillä sitä siirretään parhaillaan Kirjasampo-verkkopalvelun alle. Runotietokannassa on paljon juuri runokäännöksiin liittyvää tietoa. |
| Mielessäni on runon katkelma, tosi lyhyt katkelma. En ole koko runoa löytänyt ja alan epäillä, että muistan vallan väärin. Katkelma kuuluu: "ilo toisistamme… |
110 |
|
|
|
Valitettavasti näillä tiedoilla ei löytynyt mitään. Pohdin, voisiko etsimäsi runo olla esimerkiksi Tommy Tabermannin? Hän oli tunnettu ja paljon siteerattu, ja kirjoitti rakkausrunoja. Hän käsitteli tuotannossaan erityisesti rakkautta ja erotiikkaa naisen ja miehen välisessä suhteessa. Tabermann julkaisi paljon, mutta esimerkiksi Niitylle minä sinut veisin ja Tähtiä kämmenellä -kokoelmat sisältävät hänen rakkausrunojaan.
Niitylle minä sinut veisin Helle-verkkokirjastossa: https://helle.finna.fi/Record/helle.715768?sid=3305530092
Tähtiä kämmenellä: https://helle.finna.fi/Record/helle.450908?sid=3305533203 |
| Mistä kirjasta löytyy suomeksi koko Tolstoin kertomus ”Pappa Panovin erikoinen vieras”? Vielä jos ehdotat kirjaa joka löytyy Helle-kirjastoista, olisi huippua! |
107 |
|
|
|
Kertomus löytyy Robert Van de Weyerin kertomuskokoelmasta Lasten jouluaarre (1998). Kertomus on siinä nimellä Pappa Panovin vieraat. Helle-verkkokirjastossa: https://helle.finna.fi/Record/helle.242257?sid=3237477453
Kertomus on suomennettu myös nimellä Suutari Martti: https://helle.finna.fi/Record/helle.64502?sid=3237428556
Tarina ei alkujaan ollut Tolstoin oma, vaan hän muokkasi sen ranskalaisesta kansansadusta.
|
| Löytyisikö seuraavalle runolle tekijää: Kuulas on ilma, hyvä on olla pilvien valkeilla vainioilla, kerrankin kepeällä astunnalla vaellat vapaana taivaan alla,… |
42 |
|
|
|
Valitettavasti en löytänyt kirjoittamallesi runolle tekijää. Osaisiko joku palstan lukijoista auttaa?
|
| Onko olemassa joku kirjastojen tietokirjojen hankinnasta vastaavien henkilöiden sähköpostiosoitelista tai sivusto? Olen julkaissut kolme tietokirjaa… |
149 |
|
|
|
Tällaista koottua sähköpostilistaa ei ole olemassa. Varmin tapa tavoittaa kirjastojen hankintaa hoitavia on tarjota kirjat Kirjastopalvelun ja/tai Kirjavälityksen kautta. Näiden toimijoiden kautta suurin osa kirjastoista hankkivat kirjansa. |
| Mitä tarkoittaa sana hervakkuus? |
194 |
|
|
|
Suomen murteiden sanakirjasta löytyy määritelmä sanalle hervakka, josta hervakkuus on johdettu. Hervakka tarkoittaa samaa kuin hervoton, eli jotakin voimatonta, tunnotonta, velttoa tai heikkoa.
Lähde: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&sms_id=SMS_aae26ff5fc1ae48d497141…
|
| Olen yrittänyt etsiä lasten kuvakirjaa Jonista, joka lähtee maalle isoisänsä luokse. Joni ei kuitenkaan saa unta maatilalla, koska siellä on niin hiljaista… |
59 |
|
|
|
Kyseessä on Catherine & Laurence Anholtin kuvakirja nimeltään Kaikkein paras paikka (2000). Verkkokirjastossa: https://helle.finna.fi/Record/helle.262705?sid=3123933201
Kirja kertoo Jonista, joka rakastaa kaupunkia. Jonin pappa asuu maaseudulla meren lähellä. Joni matkustaa pappansa luokse maalle. Illalla hän ei saa unta. "Siellä oli rauhallista. Siellä oli erilaista. Maalla oli niin pimeää, ettei hän pystynyt nukkumaan". |
| Entäs tämä Humppilan "tarjotin" tai mikä se nyt on...? Ei löytynyt netistä moista. |
90 |
|
|
|
Kyseessä lienee Pertti Santalahden vuonna 1982 suunnittelemaan Isäntärenki-sarjaan kuuluva tarjoilulautanen / tarjotin. Sarja on ruutukuvioinen ja siihen kuuluu peräti kolmekymmentä erilaista talousesinettä.
Lähde: Humppila : lasitehdas tien varrella (2002), s. 95. |
| Luin hiljattain lehdestä kuolinilmoituksesta runon tai värssyn, jossa ihasteltiin "Millainen elämä!" ja keskityttiin muistamaan ihaillen sitä mitä vainajan… |
158 |
|
|
|
Helsingin Sanomien arkistohaku sanoilla "Millainen elämä" tai "Mikä elämä" ei valitettavasti antanut hakutuloksessa yhtään kuolinilmoitusta tai värssyä. Selailin läpi viikonloppunumerot ajalta 4.9.2021-29.1.2023 enkä löytänyt tällaista ilmaisua. E-press verkkopalvelussa voi selata vanhoja sanomalehtiä paikan päällä kirjastossa mm Porvoossa ja Pornaisissa.
Esimerkiksi näissä runoissa ei korosteta surua vaan elettyä elämää:
Parra, Violeta. Elämälle kiitos/Miten voin kyllin kiittää.
Kilpi, Eeva. Älä ajattele että elämä on lyhyt
Viita, Lauri. Oi kuinka ihana
Vala, Katri. Mikä siitä, että kuolema tulee!
Pohjanpää-Siimes, Elina. Mikäpä minun on lähtiessä
Juvonen, Helvi. Jäkälä nosti pikarinsa
Vainio, Juha. En päivääkään vaihtaisi pois
Rydman,... |
| Kenen teksti? Käy enkeli vierelläs taivaan rantaa, on kulkusi kevyttä jalkasi kantaa. Et kipua tunne taivaan tiellä, on monet rakkaat vastassa siellä… |
278 |
|
|
|
Muutaman muistovärssysivuston mukaan tämä kyseinen teksti olisi Immo Rantalan, mutta hieman eri muodossa:
"Käyt enkeli vierelläs taivaan rantaan,
on kulkusi kevyttä, jalkasi kantaa.
Et suruja tunne taivaan tiellä,
on monet rakkaat vastassa siellä.
Sinä elät myöskin keskellämme,
koska säilyt aina sydämessämme." |
| Minä vuonna koulut siirtyivät kuusi päivää viikossa (ma-la) viisipäiväisiksi (ma-pe)? |
2197 |
|
|
|
Vuonna 1968 siirryttiin kouluissa osittaiseen viisipäiväiseen työviikkoon. Tuolloin syys- ja toukokuun lauantait määrättiin vapaiksi. Täydelliseen viisipäiväiseen työviikkoon siirryttiin vuonna 1971, eli lukuvuonna 71/72.
Lähteet mm:Pihanen, Pentti. Koulun työaikojen järjestämisestä viisipäiväiseen kouluviikkoon siirryttäessä, 1968.Karisto, A. (toim.) Suuret ikäluokat, 2005. Turun kaupungin kansakoulut. Vuosikertomus 1973https://valtioneuvosto.fi/sv/-/1410845/koulujen-tyo-ja-loma-ajat-lukuvu…
|
| Haluaisin löytää Till Elenspiegelin legenda suomenkielisellä teksteillä. Elokuva on venäläinen ja muistaakseni 4 osainen. |
155 |
|
|
|
Valitettavasti tätä Mosfilmin vuonna 1976 tekemää yli viisituntista elokuvaa, alkuperäisnimeltään Legenda o Tile, joka televisioesitystä varten leikattiin neljään osaan, ei ole julkaistu Suomessa dvd-muodossa. Voit esittää Ylelle uusintapyynnön tästä hienosta teoksesta osoitteessa https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp. |
Kysy kirjastonhoitajalta
