Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto

Aihealue
maanpuolustus
sotahistoria
turvallisuuspolitiikka

Maanpuolustus yleensä sekä sotatieteelliset alat: sotahistoria, turvallisuuspolitiikka, operaatiotaito ja taktiikka, sotilasjohtaminen, sotilaspedagogiikka, sotatekniikka, sotatalous, sotilassosiologia.

Viimeisimmät vastaukset

512 osumaa haulle. Näytetään tulokset 21–40.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mistä voisin löytää suojelukoulun kunniamarssin sanat? 65 Suojelukoulun kunniamarssin / Kaasusuojelumiesten marssin sanat ja nuotit löytyvät ainakin seuraavasta teoksesta:Kuosa, M. (1963). Suojelukoulutuksen kolme vuosikymmentä: 1933-1962 : Kaasusuojelukoulu 1933-1952 : Suojelukoulu 1958-1962. Suojelukoulu.
Missä vaiheessa 1902 syntyneet miehet joutuivat talvisotaan 97 Alusta lähtien. Talvisodan alkaessa palvelukseen kutsuttiin 19 ikäluokkaa, mikä sisälsi kaikki 18 reserviläisikäluokkaa (ml. 1902 syntyneet) sekä palveluksessa olleen varusmiesikäluokan. Joulukuun lopussa 1939 palvelukseen kutsuttiin nostoväen I luokan vuosien 1898-1899 ikäluokat. Helmi-maaliskuun vaihteessa 1940 palvelukseen piti astua vielä vuosien 1895, 1896 ja 1897 ikäluokat, mutta he eivät ehtineet palvelukseen sodan aikana.Yksittäisen henkilön kohdalla palvelukseenastumistiedot selviävät kantakortista, jonka voi tilata Kansallisarkistosta: https://kansallisarkisto.fi/tilaa-kantakorttiLisätietoja: Saikkonen, T. (2007). Henkilötappioiden täydentäminen talvi- ja jatkosodassa. Pro gradu: Maanpuolustuskorkeakoulu.  
Muistelen joko yläkoulu- tai lukioaikanani nähneeni kuvan historian oppikirjassa (vuosilta n. 2008-14), jossa kuvattuna olisi joku ulkomainen henkilö… 78 Kirjastoista löytyy melko hyvin vanhempia lukion ja yläasteen oppikirjoja, ja jos oikeaa ei löydy omasta lähikirjastosta, ne ovat kyllä saatavilla muista kirjastoista oman kirjaston kaukopalvelun kautta. Oppikirjojen saatavuutta eri kirjastoissa voi tarkastella Finna.fi -palvelussa. Olisiko kyseessä esimerkiksi jokin Linkki- tai Forum -sarjan oppikirja?Aunesluoma, J., Putus-Hilasvuori, T., Ukkonen, J., & Vuorela, L. (2013). Linkki: Lukion historia. 4, Suomen historian käännekohtia (1.-2. p.). Sanoma Pro.Kohi, A., Palo, H., Päivärinta, K., & Vihervä, V. (2012). Forum: IV, Suomen historian käännekohtia (Uud. laitoksen 1. p.). Otava.Jos kyseessä on esimerkiksi 1920-30 -luvuilla tapahtunut vierailu, siitä voi etsiä mainintoja...
Isän veli on ollut talvisodassa KTR23:ssa, ensimm. patteristossa, tarkempaa sijoitusta ei ollut kantakortissa. Netissä on vähän tietoa tuosta yksiköstä, missä… 60 KTR23:n ensimmäinen patteristo perustettiin Jyväskylässä, josta se siirrettiin helmikuussa 1940 Länsi-Kannakselle.Patteriston liikkeitä ja arkea voi seurata Kansallisarkiston digitoimista alkuperäisistä sotapäiväkirjoista:SPK 2073 Kenttätykistörykmentti 23. I patteristo, 15.1.1940 - 31.3.1940(1940-1940)SPK 2074 Kenttätykistörykmentti 23. I patteristo(1940-1940)SPK 2075 Kenttätykistörykmentti 23. I patteristo. Esikuntapatteri, 15.1.1940 - 13.3.1940(1940-1940)Erityisesti 14.2.1940 alkava jakso kuvaa patteriston siirtoa ja taistelutoimintaa Kannaksella. Sotapäiväkirjassa mainittu Häyryn kartano viittaisi siihen, että patteristo päätti sotansa Tammisuon lähistöllä Viipurin koillispuolella.
Joissakin lähteissä mainitaan, että Virolahden Ravijoen varuskunnassa toimi Jatkosodan aikana Jalkaväen Koulutuskeskus. Jos siellä oli Jalkaväen koulutuskeskus… 77 Erinomaisen hyödyllisen Jatkosodan historia -teossarjan kuudennessa osassa todetaan alueen koulutuskeskuksista seuraavaa:"Uusista koulutuskeskuksista Jv.Koul.K. 23 siirrettiin syyskuussa [1943] linnoitusjoukoilta vapautuneisiin armeijan parakkeihin Raviojan, Miehikkälän, Ihakselan ja Taavetin alueille, jonne siirtyivät myös Jv.Koul.K:t 22 ja 26 lokakuun [1943] loppuun mennessä."Eli olisikohan kyseessä Jv.Koul.K. 23, 22 tai 26? Kansallisarkiston Astia-palvelussa näyttäisi olevan kirjoitushetkellä huoltokatko, joten en pysty tarkistamaan asiaa.
Kuinka paljon oli sotamiehen perheelle maksettu sotakuukausipalkka jatkosodassa markkoina? Siis sotilaalle maksetun päivärahan lisäksi? 135 Sota-ajan päivärahoista ja kuukausipalkoista on kirjoittanut Marko Palokangas Kylkirauta-lehden 3/2018 Perinnetietoutta -palstalla . Miehistö oli talviosodan alussa alussa päivärahan varassa, mutta helmikuussa 1940 annetulla asetuksella he saivat kuukausipalkan. Mahdolliset työkyvyttömät vanhemmat ja sisarukset huomioitiin ylimääräisellä huoltorahalla. Kuukausipalkka riippui sotilasarvosta, perheenjäsenten lukumäärästä ja alueellisesta luokituksesta, ja se saattoi sii siis vaihdella paljonkin. Palokankaan artikkelin taulukosta käy ilmi, että sota-ajan peruskuukausipalkka kesäkuusta 1941 alkaen oli sotamiehelle 600 markkaa. Toisesta perheenjäsenestä sai tuolloin 200 markkaa, ja kustakin seuraavasta 150 markkaa lisäpalkkaa.Lähde ja...
Mitä nämä merkit ovat? 104 Ylempi merkki muistuttaa yhdysvaltalaista 1942 käyttöön otettua Service Pilot Badgea:https://airandspace.si.edu/collection-objects/badge-service-pilot-united-states-army-air-forces/nasm_A19711259000https://www.amcmuseum.org/collections/service-pilot-aviation-badge/Siitä on vanhan foorumikeskustelun perusteella ollut useita variantteja, ja joitakin merkkejä on saatettu myöhemmin muokatakin:https://www.usmilitariaforum.com/forums/index.php?/topic/174875-senior-service-pilot-wing-patterns-and-makers/Aivan vastaavaa en löytänyt. Kuvan merkki on ilmeisesti tarkoitettu kravattiin kiinnitettäväksi, mikä ei vastaa alkuperäisiä merkkejä. Löytyisiköhän siivistä valmistajan leima, jonka avulla saattaisi löytyä lisätietoja?Alempi merkki ei muistuta...
MItä tarkoittavat ja missä sijaitsivat sodan aikana seuraavat yksiköt, joissa isäni Hannu Hirvelä palveli: PIM tarkastustoimisto (1940) 2. Pr, pikakiväärimies … 53 PlM tarkastustoimisto: Puolustusministeriön tarkastustoimisto. Puolustusministeriö toimi talvisodan aikana pääosin Helsingin alueella.2. Pr, pikakiväärimies (18.2.1040): 2. Prikaati, toimi keväällä 1940 Kannaksella. KSS-koulu:  Kaasusuojelukoulu, toimi alkuvuonna 1941 Santahaminassa. Muutti nimensä Kaasusuojelukoulutuskeskukseksi 17.6.1941.KSS materiaalitoimisto: Viittaisi kaasusuojelumateriaalitoimistoon, mutta tästä ei voi päätellä olisiko kyseessä esimerkiksi jokin kaasusuojelukoulun tai kaasuojelukoulutuskeskuksen osastoista vai esimerkiksi Päämajan kaasusuojelukomentajan alainen toimisto. Myöhempi kss-mat.tsto viittaa kuitenkin selvästi Päämajan sotatalousesikunnan alaiseen toimistoon. Sotatalousesikunta toimi kevääseen 1944 asti...
-Miten löydän merivoimien esikunnan (MeVe) arkistossa säilytettävät kotiuttamiskirjelmät vuoden 1941 joulukuun lopulta. Enoni kotiutettiin silloin Hangon… 47 Sota-aikaisia puolustushallinnon asiakirjoja säilytetään nykyään Kansallisarkistossa. Kansallisarkiston aineistoista voi tehdä  hakuja Astia-palvelussa:https://astia.narc.fi/uusiastia/Koska oikeiden asiakirjakokonaisuuksien paikantaminen ei ole harjaantumattomalle aina helppoa eikä nopeaa, kannattaa harkita tietopyynnön tekemistä Kansallisarkistolle:https://kansallisarkisto.fi/tee-tietopyynto  
Minulle on kerrottu lapsuudessa, että äitini ( synt. 1925) äidin eli isoäitini serkun lapsi, on kuollut Lahden Hennalassa 15 - 16 vuotiaana v. 1918. Onko… 90 Esimerkiksi seuraava teos voisi olla hyvä lähtökohta:Liukkonen, M. (2018). Hennalan naismurhat 1918. Vastapaino.Kannattaa myös tarkistaa Kansallisarkiston Sotasurmasampo 1914-1922 -palvelu. Henkilön nimi ja lisätietoja saattaa löytyä sieltä.
Kuinka pitkät olivat jalkaväen lomat talvisodan aikana 68 Sotilasprofessori Marko Palokangas kirjoittaa, että talvisodan aikana lomia myönnettiin hyvin tiukoin perustein ja lukumääräisesti varsin vähän. Lomaperusteina olivat käytännössä omat häät, oman lapsen ristiäiset, lähisukulaisen hautajaiset, työloma tai erityisistä ansioista myönnetty kuntoisuusloma. Varsinaisia säännöllisiä lomia tuskin saattoi sanoa olevan ennen jatkosotan asemasotavaihetta, jolloin lomakäytäntöjä korjattiin vastaamaan muuttuneita olosuhteita. Kevättalvesta 1942 alkaen jokainen rintamamies sai vuorollaan noin kahden viikon mittaisen vuoroloman kolmen tai neljän kuukauden välein. Lähde:Palokangas, M. (2018). Perinnetietoutta - tiesitkö tätä?: Sotien aikaiset lomakäytännöt. Kylkirauta, 2, 56.
Onko vuonna 1788 ollut venäläisiä sotajoukkoja Liedon, Auran tai Marttilan alueilla? 61 Ei ollut, tuskin edes yksittäisiä harhailijoita. Kustaa III käynnisti hyökkäyssodan Venäjää vastaaan kesäkuussa 1788, jolloin pääosa venäläisten parhaista joukoista oli Turkin rintamalla. Kesän sotaretken taistelut Kymijoella ja Savossa jäivät vaille ruotsalaismenestystä, mutta myöskään harvalukuisista venäläisistä varuskuntapataljoonista ei ollut hyökkäämään, ennen kuin sota keskeytettiin talveksi ja armeijat siirrettiin talvimajoitukseen. Myöhempinäkin sotavuosina kahakointi jäi Savon ja Kymenlaakson alueelle. Sotaa käytiin vuosien 1788-1790 sodan aikana siis sangen kaukana Varsinais-Suomesta.Kustaa III:n sodasta voi lukea enemmän seuraavasta teoksesta:Viinikainen, S., & Mäki, H. (2015). Teatterikuninkaan sota: Kustaa III:n ja...
Mitä tarkoittaa v. 1939 sotilaskantakorttiin kirjoitettu "määrätty A.L 18 ja LTO e1 67 nojalla saapumaan tark. 1940 kutsuntoihin"? 151 Ilmeisesti hampaisiin liittyvien terveysongelmien vuoksi kutsunnoissa 1939 on myönnetty vuosi lykkäystä. Asevelvollisuuslain 1939 (A.L.) 18 § käsittelee eri tilanteita, joissa asevelvolliselle voidaan myöntää vapautusta tai lykkäystä asevelvollisuuden suorittamisesta.Lääkärintarkastusohjesäännön (LTO) 1935 mukaan luokka 67 viittaa hammasvikoihin (Morbi dentium: Caries etc.).E-palveluskelpoisuusluokka puolestaan merkitsee lykkäyksen myöntämistä. E1 ei kuitenkaan luokituksessa esiinny. Olisikohan siinä epäselvästi kirjattu jotain muuta?  
Ensimmäisessä maailmansodassa moni sotilas sai vakavia vammoja kasvoihinsa. Osa joutui elämään erityksissä koko loppuelämänsä tämän takia. Tämä aihe kiinnostaa… 111 Suomalaisista kirjastoista löytyvästä kirjallisuudesta esimerkiksi seuraavat voisivat olla hyvät lähtökohdat:Fitzharris, L. (2022). The facemaker: A surgeon's battle to mend the disfigured soldiers of World War I. Allen Lane.Gehrhardt, M. (2015). The men with broken faces: Gueules cassées of the First World War. Peter Lang.Aiheesta on myös jonkin verran avoimesti verkossa saatavilla olevia tutkimusartikkeleita ja opinnäytteitä:Chatterton, C. S. (2021). Working in a ‘World of Hurt’. Nursing and Medical Care Following Facial Injury During World War One. European Journal for Nursing History and Ethics, 3, 24-43. https://www.enhe.eu/enhe/article/download/19/26Gehrhardt, M. (2018). Losing face, finding love?: The fate of facially disfigured...
Paljonko oli varusmiehen päiväraha vuonna 1988 ? 362 Ruotuväen 14/1988 artikkelissa "Numerotietoja puolustusvoimista" kerrotaan, että varusmiehen päiväraha oli vuoden 1987 lopussa 240 päivää palvelevilla 17 markkaa ja yli 240 päivän palvelusajalta 17,50 markkaa. Ruotuväen numero 17/1988 kertoo artikkelissa "Varusmiehelle markka lisää päivässä" puolestaan ilouutisen: joulukuun 1988 ensimmäisestä päivästä lähtien nykyisten ja tulevien varusmiesten rahat "riittävät paremmin kahvikuppiin ja tupakka-askiin", sillä päiväraha nousee yhdellä markalla 18 ja 18,50 markkaan. Vastaus on siis joko 17, 17,50, 18, tai 18,50 markkaa, riippuen kuukaudesta ja palvelusajan pituudesta.
Henkilö palveli väliaikaisessa toimiupseerin toimessa neljä vuotta. Tämän jälkeen hänet komennettiin MPO:n. MPO:ssa hän palveli kolme kuukautta ja lopetti… 59 Yleinen palvelusohjesääntö 2017 kertoo seuraavaa:"36. Vakinaisesta tai määräaikaisesta palveluksesta eronneen sotilaan sotilas- ja palvelusarvojen jäljessä käytetään lyhennettä evp (eronnut vakinaisesta palveluksesta). Evp-lyhenteen käyttöoikeus edellyttää, että sotilas on ollut nimitettynä vakituiseen tai määräaikaiseen sotilasvirkaan.Sotilaasta, joka ei ole palvellut puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen virassa, käytetään sotilasarvon jäljessä lyhennettä res (reservissä, reservin sotilasarvo). Sopimussotilaasta, joka on eronnut vakinaisesta palveluksesta, käytetään sotilasarvon jäljessä lyhennettä res (reservissä, reservin sotilasarvo)."Tämän perusteella sanoisin siis että kyseessä on evp.  Lyhyt jakso MPO:ssa on myös ollut...
Mikä oli suomalaisten SS-sotilaiden palkka? 278 Mauno Jokipiin teoksessa Panttipataljoona : suomalaisen SS-pataljoonan historia (Gummerus 2000) kerrotaan, että suomalaisten ss-sotilaiden palkkaus vastasi valtakunnan kansalaisille maksettavaa sotakuukausipalkkaa (Wehrsold). Palkat oli porrastettu sotilasarvon mukaan, ja niihin saattoi liittyä erilaisia muitakin lisiä. Suuntaa-antava palkkataulukko löytyy esimerkiksi Lexicon der Wehrmact -sivustolta. 
Mikä oli korkein kunniamerkki natsi-Saksassa? 246 Korkein Saksassa toisen maailmansodan aikana myönnetty kunniamerkki oli rautaristin suurristi (Großkreuz des Eisernen Kreuzes), joka myönnettiin ainoastaan marsalkka Hermann Göringille 19.7.1940.Kirjallisuutta:Brinkmann, J. (1976). Orden und Ehrenzeichen des Dritten Reiches. J. Brinkmann.Littlejohn, D., Dodkins, C. M. (1969). Orders, decorations, medals and badges of the Third Reich: (including the free city of Danzig). R. James Bender Publishing.Sawicki, J. A. (1958). Nazi decorations and medals, 1933-1945. L. L. Babin.Kuva merkistä ja lisätietoja saksankielisessä Wikipediassa:https://de.wikipedia.org/wiki/Gro%C3%9Fkreuz_des_Eisernen_Kreuzes
Mikä oli Perkjärven reservin harjoituspataljoona? Etenkin vuosi 1929 kiinnostaa. 59 Kirjallisuudesta ei löytynyt mainintaa tällaisesta merkistä, mutta reserviharjoituspataljoonatulkinta on luultavasti oikea, mahdollisesti kyseessä voisi olla muistoesineeksi ajateltu merkki. Perkjärvellä toimi tällainen harjoitusorganisaatio ainakin 1929. Samalta vuodelta on jäänyt aikakauden lehtiin laaja jälki, sillä leirillä tapahtuneista laiminlyönneistä valitettiin eduskunnan oikeusasiamiehelle ja asia päätyi sotaylioikeuteen asti. Lehtiä voi selata Kansalliskirjaston digitaaliarkistossa, https://digi.kansalliskirjasto.fi/. Kaukjärven-Perkjärven ampumaleirin toimintaa 1920-30 -luvuilla käsitellään laajemmin Jyri Paulaharjun teoksessa. Oikeusjutusta lienee jäänyt myös arkistoihin laaja asiakirja-aineisto, josta voi saada...
Laukaan historia I -teoksessa (1965) on sivulla 461 mainittu 30-vuotisessa sodassa palvellut esi-isäni ruotumestari Heikki Matinpoika Haapavatian Peuran… 89 Kovin helposti asia ei ole selvitettävissä, jos ollenkaan. Aikakauden rivisotilaista jäänyt asiakirjajälki voi olla vähäinen, ja vasta 1600-luvun lopulla luotu ruotuarmeija alkoi tuottaa suurempia määriä asiakirja-aineistoa. Laukaan historia -teos ei ole käsillä, mutta kannattaa katsoa olisiko maininnalle lähdeviitettä, jonka avulla voisi päästä mahdollisten asiakirjalähteiden jäljille. Olisiko tieto peräisin esimerkiksi pitäjän manttaaliluettelosta tai katselmusrullasta? Samoin jos suvusta on laadittu sukukirja tai vastaava, sieltä voisi löytyä myös tietoa säilyneistä lähteistä. Selvittely saattaa vaatia arkistotutkimusta. Aikakauden sijaissotilas- ja väenottojärjestelmää sekä käytettävissä olevia asiakirjalähteitä avataan esimerkiksi...