Voiko eläinlääkäri työskennellä puolustusvoimilla erikoisupseerina? 85
4.1.2024
Valtioneuvoston asetuksessa puolustusvoimista 20.12.2007/1319 eläinlääkärin virkaa ei ole listattu erikoisupseerien virkojen yhteydessä, joten näyttäisi siltä että nykyinen lainsäädäntö ei tällaista vaihtoehtoa tunne. Myös hallituksen esitys HE 217/1996 vp sekä Ruotuväki 9/97 viittaavat siihen, että kaikki tuolloiset sotilaseläinlääkärin virat oltiin muuttamassa siviiliviroiksi.
Muistan lukeneeni 90-luvulla jatkosodasta kertonutta kirjaa, jonka sivuilla mainittiin isoisäni yhdellä sivulla. Kirjan kirjoittajaa tai nimeä en muista. Se ei… 86
29.12.2023
Oikeaa kirjaa voisi yrittää haarukoida esimerkiksi Kansalliskirjaston Finna-palvelusta. Tällainen esimerkkihaku näyttää välillä 1945-1999 julkaistut kirjat, joiden asiasanana on jatkosota, kielenä suomi ja genrenä tietokirjallisuus. Kirjoja löytyy näillä hakuehdoilla useita satoja. Koska kuvauksen perusteella kyseessä voisi olla jonkin joukko-osaston historiikki, kätevin tapa paikantaa oikea teos olisi tarkistaa isoisän kantakortista missä joukko-osastoissa hän palveli jatkosodan aikana, ja käyttää niiden nimiä hakusanoina.
Löytyisikö artikkeleita koululaiva Matti Kurjen matkasta Välimerelle ja Mustallemerelle kesällä 1963 63
21.12.2023
Finna-tietokannan perusteella Matti Kurjen ensimmäisestä pitkästä koulutuspurjehduksesta 1963 ei näyttäisi julkaistun laajempaa kirjallista kuvausta. Aikalaislehdissä matkasta uutisoitiin valokuvin ja haastatteluin esimerkiksi Uudessa Suomessa, Suomen Sosialidemokraatissa ja Suomen Kuvalehdessä. Digitoidut lehtiaineistot ovat käytettävissä vapaakappalekirjastoissa asiakaspäätteillä.
Matkasta on myös säilynyt puolustusvoimien lyhytelokuva Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmissa:
Puolustusvoimat. (1963). Matti Kurjen matka Välimerelle v. 1963.
Merisotakoulun kirjastossa löytyy pari aiheeseen liittyvää tutkielmaa sekä Matti Kurjen laivalehden vuosikerrat, joista voisi löytyä lisätietoja.
Himanen, H. (1978). Koululaiva Matti...
Aiheena joukko-osastojen lyhenteet ennen sotia. Syy: Isoisäni kantakortissa Määrätty palvelukseen: 16.4.-23 Joukko-osasto johon määrätty: KPR netti ei tunne… 111
14.12.2023
Lyhenne ei tosiaan esiinny Kansallisarkiston lyhenneluettelossa. Sotien välisen ajan organisaatio esitellään seuraavassa teoksessa:
Kronlund, J. (toim.) (1988). Puolustusvoimien rauhan ajan historia: Suomen puolustuslaitos 1918-1939. WSOY.
Teoksessa ei KPR -lyhennettä esiinny. Tarkistin myös ensimmäisen varsinaisen painetun virallisen lyhenneluettelon sekä Sotamiehen taskukirjan vuodelta 1925, ja näissäkään ei ole KPR:ää:
(1929). Joukkoyhtymien, - osastojen, - muodostelmien jne. nimitysten lyhennykset. WSOY.
Tawast, T. (1924). Sotamiehen taskukirja 1925. Arvi A. Karisto.
Eksoottisetkin lyhenteet esiintyvät yleensä aikakauden sanoma- ja aikakauslehdissä, jotka ovat selailtavissa ja haettavissa Kansalliskirjaston digiarkistossa. KPR...
Kuina suuri oli suomalaisten sotilaiden päiväraha sota-aikana? 161
13.12.2023
Sota-ajan päivärahoista on kirjoittanut Marko Palokangas Kylkirauta-lehdessä Perinnetietoutta -palstalla 3/2018. Päiväraha vaihteli sotilasarvon mukaan sekä ajan myötä. Rintamasotilaan päiväraha poikkesi kotijoukkojen vastaavasta. Helmikuusta 1940 alkaen myös kiinteää peruskuukausipalkkaa maksettiin, johon vaikutti perheen koon lisäksi paikkakuntakohtaiset arvoluokitukset. Vaihteluväli siis oli melkoinen. Pienimmillään talvisodan alussa sotamiehen päiväraha oli 5,00 mk.
Lähde ja lisätietoja:
Palokangas, M. (2018). Perinnetietoutta - tiesitkö tätä? Päiväraha ja sota-ajan palkka. Kylkirauta, 3, 34.
Puolustusvoimissa toimii erikoisupseerien viroissa lääkäreitä. 1900-luvulla erikoisupseerin viroissa toimivat myös hammaslääkärit, tai ainakin osa heistä… 106
12.12.2023
Vuoden 1997 eläkeuudistuksen seurauksena osa sotilaslääkäreiden ja hammaslääkäreiden viroista sekä sotilaseläinlääkärin ja sotilastalouden hoitajan virat muutettiin säästösyistä siviiliviroiksi. Siviilivirat kuuluivat yleiseen eläkejärjestelmään, jolloin ammattien eläkeikä nousi viidellä vuodella 60 vuodesta 65 vuoteen. Hallituksen esityksessä HE 217/1996 haluttiin kuitenkin säilyttää mahdollisuus myös hammaslääkärin koulutuksen saaneiden nimittämiseksi erikoisupseerin virkoihin, mikäli sodanajan tehtävät niin edellyttävät. Puolustusvoimien ylihammaslääkäri Pertti Patinen kirjoitti Sotilaslääketieteellisen aikakauslehden artikkelissaan 2018, että parhaimmillaan 1990-luvulla Puolustusvoimien palveluksessa toimi 35 sotilashammaslääkäriä....
Kuinka usein puolustusvoimat tekee inventaarion varaosistaan ja tarvikkeistaan? 50
7.12.2023
Puolustusvoimien materiaalihallintaa on kuvattu julkisella tasolla Kari Takalan AMK-opinnäytetyön luvussa 4.3:
Takala, K. (2022). Raskaan raketinheittimen varaosakomponentit. Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Opinnäytetyön mukaan pääsääntöisesti kaikki varastoissa oleva materiaali lasketaan kerran vuodessa.
Kuinka suuri osa armeijan käyneistä miehistä on määritetty sodanajan sijoituksessa siviiliorganisaatioiden tehtäviin, mikä tuntuu oudolta koska sodan aikana… 147
4.12.2023
Yleisellä tasolla reserviläisen sodan ajan sijoitus määräytyy Puolustusvoimien tarpeen ja kyseisen henkilön sotilaskoulutuksen mukaisesti. Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen vahvuus on 280 000 sotilasta, jota tarvittaessa täydennetään muilla reserviläisillä, joita on lähes miljoona.
Asevelvollisuuslain 89 § nojalla työnantaja voi tietyin edellytyksin varata henkilöstöään käyttöönsä myös sodan ajan tilanteessa. Henkilövarauksista löytyy lisätietoja puolustuvoimien verkkosivuilta.
Sijoituksiin liittyvät tiedot eivät ole julkisia, mutta yksittäinen henkilö voi tiedustella omaa sijoitustaan vierailemalla aluetoimistossa.
Sijoittamattoman reservin roolia ja sodan ajan sijoitusta on pohdittu Ruotuväki-lehden kolumnissa, jossa kerrotaan...
Kolme Ylihärmäläistä Pajulan veljestä (Matti s. 17.1.1896, Juho s. 2.3.1898 ja Antti s. 20.1.1900) liittyivät kaikki 1918 (1917?) Ylihärmän suojeluskuntaan ja… 89
30.11.2023
Kansallisarkiston Arkistojen portti -palvelussa kerrotaan mitä mahdollisia arkistolähteitä sisällissotaan osallistuneista on käytettävissä. Kun tiedossa on henkilöiden osallistuminen suojeluskunnan toimintaan, hyvä lähtökohta voisi olla tarkistaa heidän mahdolliset suojeluskunnan henkilökorttinsa, joista lisätietoja Arkistojen portti -palvelussa. Myös mahdolliset kantakortit kannattaa tarkistaa. Kansalliskirjasto on digitoinut ja asettanut digitaaliarkistossaan käytettäväksi suomalaiset sanoma- ja aikakauslehdet. Alueen lehdistä voi löytyä nimillä hakemalla mainintoja yhteiskunnallisesti aktiivista henkilöistä. Esimerkiksi Lapuan Sanomissa kerrotaan kaupanhoitaja Juho Pajulalle myönnetyn Vapaussodan Rintamamiesten Liiton ansiomitali -...
Mistä löytyisi vanhat v. 1809 Venäjän rajat Etelä-Savon alueella? Joku tarkempi rajalinja vaikka tiloittain tarvittaisiin. Minulla on kesämökki Mäntyharjulla… 123
28.11.2023
Kaarlo Wirilanderin Savon historia kertoo, että vuoden 1743 Turun rauhassa Mäntyharjun seurakunnasta Venäjän puolelle jäi kolmannes. Mäntyharjun Venäjän-puoleinen osa palasi Suomen yhteyteen 1812, jolloin nk. Vanha Suomi liitettiin Suomeen. Maanmittaushallituksen Suomen vanhat kartat -sivulla on ohjeita historiallisten karttojen paikantamiseen. Esimerkiksi lupaavan näköisiä digitoituja Maanmittaushallituksen pitäjänkarttoja vuosilta 1749-1917 löytyy Kansallisarkiston Astia-palvelusta. Rajankulkua Mäntyharjun seudulla voi hahmottaa myös Carl Jean Thunebergin Charta öfver Stor-Furstendömet Finland -kartasta vuodelta 1811.
Isoisäni palveli (taisteli) talvisodassa Kuormastokomppaniassa, KmK. Talvisodan aikaisia palvelupaikkakuntia olivat Lemetti, Syskyjärvi ja Pitkäjärvi. Montako… 100
20.11.2023
Sotasampo-palvelun joukko-osastohaku tunnistaa lähes 50 erilaista kuormastokomppaniaa talvi- ja jatkosodan ajalta. 1. Kuormastokomppanian sotapäiväkirjoja on palvelun mukaan säilynyt talvisodan ajalta useita, mutta linkit sotapäiväkirjoihin vaikuttaisivat olevan tällä hetkellä palvelussa rikki.
Sotapäiväkirjat löytyvät kuitenkin Kansallisarkiston Astia-palvelun kautta, esimerkiksi kirjoittamalla hakuun "1. kuormastokomppania". Sotapäiväkirjoista selviää, että esimerkiksi talvisodan syttyessä 1939 1. Kuormastokomppania oli Kaukilassa silloisessa Äyräpään kunnassa.
Terve, Mistäköhän muistomerkistä ja/tai patsaasta on oheisessa kuvassa kysymys? Kuva on kaiverrettu kuvassa olevan kaapin lasioviin. Savon vaakuna ja… 99
13.11.2023
Kyseessä näyttäisi olevan Lappeenrannan keskuspuistossa sijaitseva Ilmari Wirkkalan suunnittelema ja toteuttama Valkoisten kaatuneiden sankaripatsas. Paaden toisella puolella on Karjalan vaakuna ja toisella Savon.
Mikähän sotaväessä käyty kurssi on kyseessä liitteessä a? Voisiko liitteessä b epäselvästi ilmaistu lopullinen palvelupaikka olla Pohjan Prikaati? Entä liite c… 82
6.11.2023
Tulkitsisin merkinnät seuraavasti:
a) Pioneerikurssi
b) Pohjan rykmentti (Kuopio)
c) Joukko-osasto on 3. Prikaatin III pataljoonan 2. komppania. Jalkaväestä siis kyse.
Mitä tarkoittaa syyskuussa vuonna 1943 kantakorttiin lääkärintarkastuksessa kirjattu koodi 72a (L.T.O. taulukko I)? 151
27.10.2023
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön mukaan koodin merkitys on seuraava:
72a. Nivus-, reisi-, napa-, vatsakohju (hernia inguinalis, femoralis, umbilicalis, epigastrica).
Noin 20 vuotta siten ,vieressäni ikoneita maalannut nainen puhkesi kertomaan Hyrsylän mutkan kyläläisten ankarista kohtaloista evakkkoreissulla Neuvostoliiton… 137
27.10.2023
Pohdimme asiaa kollegan kanssa ja teimme erilaisia Finna-hakuja, mutta emme onnistuneet paikantamaan aivan tuntomerkkeihin soveltuvaa vuoden 2018 jälkeen julkaistua teosta.
Voisiko kyseessä olla esimerkiksi jokin seuraavista vanhemmista tieto- tai muistelmateoksista?
Haasio, Ari, ja Erkki Hujanen. 1990. Tasavallan panttivangit : evakuoimatta jääneiden suojärveläisten vaiheet talvisodan aikana. Jyväskylä: Suo-Säätiö.
Home, Lyyli, ja Marko Home. 2017. Suojärveläisten juhlaa ja arkea : elämää Raja-Karjalassa 1800-luvulta talvisotaan. Helsinki: Homeen suku.
Huttunen, Lea. 2014. Evakkotie : elämäni tarina Suojärveltä Vesannolle. 1. p. Vesanto: [Lea Huttunen].
Hämynen, Tapio (toim.). 2011. Omal mual - vierahal mual. 4 : Suojärven historia....
Minkälaisia tehtäviä oli 7. eli 10. divisioonan esikuntakomppanjassa toimivalla upseerien sotilaslähetillä 1939-1940? Varusmieskoulutuksen henkilö oli saanut… 88
20.10.2023
Tietyn yksittäisen lähetin tehtävistä saattaa joskus löytyä mainintoja digitoiduista sotapäiväkirjoista. Esimerkiksi talvisodan 7. divisioonan ja sen useiden alaosastojen sotapäiväkirjat ovat säilyneet ja vapaasti verkossa luettavissa:
Sotasampo | 7. divisioona (Talvisota)
Yleisellä tasolla taistelulähettien tehtävistä kirjoitettiin 1930-luvun sotilas- ja suojeluskuntalehdissä. Lehdet ovat vuoden 1939 loppuun asti käytettävissä Kansalliskirjaston digitaaliarkistossa. Alla muutama esimerkki. Erityisesti Leo Wikmanin artikkeli siteeraa talvisodan aikanakin käytössä olleessa Jalkaväen ohjesäännössä annettuja ohjeita taistelulähettien koulutuksesta. Palvelusta löytyy taistelulähetti- tai upseerilähetti -haulla monenlaista muutakin tietoa...
Mitähän nuo joukko-osastot mahtavat olla? Liitteessä 1 kohdat 18, 21 ja 22 Liitteessä 2 kohdat f ja g Liitteessä 3 kohta 24 Kuolinilmoitukseen on merkitty… 37
27.9.2023
Liitteessä 1 kohdat...
18: Savon prikaati, III pataljoona.
21: Aseellisena, ilmatorjuntakonekivääri... epäselvää, luultavasti keittäjä.
22: Vuoksen jääkäripataljoona, 3. komppania.
Liitteessä 2 kohdat...
f: Savon prikaati, III pataljoona
g: Vuoksen jääkäripataljoona.
Liitteessä 3 kohta 24: 251. Ilmatorjuntakonekiväärikomppania.
Merkintätavoissa on ollut vaihtelua, mutta II/8/JR 47 viitannee juurikin JR 47:n 8. komppaniaan.
Muistini mukaan olen jostain poliittisesta muistelma- tms kirjasta lukenut seuraavan väitteen: kansaneläkelaki säädettiin, jotta maalaisliitolla olisi tiedot… 62
25.9.2023
Kansaneläkelaki säädettiin tosiaan vuonna 1937 punamultahallituksessa meluisien soraäänien saattelemana, kuten tuon ajan poliittiselle kulttuurille oli ominaista. Valitettavasti en pystynyt paikantamaan muistelmateosta, jossa kyseinen ajatus olisi ilmaistu. Tutkittuani ajan lehtikirjoittelua sekä eduskunnassa käytyjä keskusteluja tulin siihen tulokseen, että lakiesityksen suurin kritiikki koski kansaneläkkeen taloudellista vaikutusta: mikä taho maksaisi kulut ja kuka hyötyisi laista eniten. Lisäksi tulevan Kansaneläkelaitoksen valta-asema ja eläkkeiden keskittäminen herätti epäilyjä poliittisissa piireissä, varsinkin oikeistossa. En törmännyt maalaisliiton taka-ajatukseen Suomen asekuntoisen miesväestön kirjanpidosta, mikä ei tosin...
Onko tutkimusta kuinka moni mies suomessa vältti sota-ajan palvelukseenastumismääräyksen ja millä perusteilla tämä tapahtui? 169
22.9.2023
Jukka Kulomaa on käsitellyt aihetta väitöskirjassaan Käpykaartiin? 1941-1944: Sotilaskarkuruus Suomen armeijassa jatkosodan aikana (1995). Tutkimuksen mukaan sotatuomioistuimissa käsiteltyjä palvelukseen saapumatta jäämisiä oli vuosina 1941-1944 yhteensä 2325, jotka yli puolet vuoden 1941 liikekannallepanon yhteydessä. Tutkimuksessa on tarkasteltu tuomittujen kuulusteluissa kertomia perusteluja, ja 40% perusteli poisjääntiään sodan pelolla tai heikoilla hermoilla. Muita perusteluja olivat esimerkiksi tietämättömyys, heikko terveys, koti- tai muut siviiliasiat ja uskonnollinen tai poliittinen vakaumus.
Erillinen kokonaisuus ovat palveluksesta eri syistä vapautetut. Osviittaa erilaisita vapautusperusteista antavat esimerkiksi...
Mistähän saisi tietoa tammikuussa 1940 varusmiespalvelukseen astuneista, varsinkin Tykistökoulutuskeskus 1 kiinnostaa. Ja mitä heille sodan loputtua tapahtui?… 109
22.9.2023
Talvisodan syttyessä kokonaan aseissa oli vuoden 1917 ikäluokka eli 22-vuotiaat. Tammi- ja helmikuussa 1940 palvelukseen astui nostoväen III luokkaan kuuluneet noin 30 000 vuonna 1919 syntynyttä miestä. Maalis-huhtikuussa 1940 palvelukseen astuivat vuonna 1920 syntyneet miehet, myös noin 30 000. Lisäksi palvelukseen kutsuttiin vanhempia ikäluokkia ja esimerkiksi 1920-30 -luvulla ilman sotilaskoulutusta jääneitä. Kysymys on siis melkoisen suuresta miesjoukosta, josta on vaikea tehdä yleistyksiä. Pääosa nuoremmista ikäluokista palveli jatkosodassa ja kotiutettiin loppuvuodesta 1944.
Tykistökoulutuskeskus 1 (alkuvaiheessa myös nimellä Kenttätykistön koulutuskeskus) perustettiin joulukuussa 1939. Esikunta sijaitsi Hämeenlinnassa, mutta...
