| Katselen tässä Fargo televisiosarjan kakkos kautta. Tapahtumat ovat 70 luvun lopulta 80 luvun alkuun. Paljon 70 luvun tapahtumia ja autoja jne... Kuvallisessa… |
219 |
|
|
|
'Elävän kuvan sanasto' kutsuu tekniikkaa jaetun kuvan tekniikaksi.
Määrittely: (multiple image, split image, split screen). "1960-luvulla yleistynyt tapa yhdistää useita kuvaotoksia samaan kuvaan, kuva-alaa jaotellaan eri kokoisilla, usein vaihtelevilla osakuvilla."
Idea on sama vaikka jaetun kuvan tekniikassa käytetyt välineet vaihtuvat.
Lähde: Juntunen, Max
Elävän kuvan sanasto : elokuva-, televisio- ja videoalan keskeiset termit ja käsitteet
Helsinki : Edita, 1997
|
| Mikä on ranskalaisen (nuoriso)elokuvan nimi, jonka lopussa nuori mies tekee polttoitsemurhan, kun on joutunut leikkauttamaan pitkät hiuksensa päästäkseen… |
528 |
|
|
|
Elokuva on La Coupe à dix francs ohjaus Philippe Condroyer (1975).
Suomeksi Kymmenen frangin tukanleikkuu, Suomessa esitetty tv- 1. 14.02.1978.
Elokuvan juonesta kerrotaan yhtenevästi kirjasssa French National cinema.
Lähteet: elonet.fi
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/197637
French national cinema / Hayward, Susan
London : Routledge, 1993.
ISBN 0-415-05729-9
|
| Onko missään Saima Harmajan ääntä kuultavissa ? Lukiko joskus runojaan radiossa ? Onko hänestä filmimateriaalia ? SH-seurasta ei saa vastauksia, ainakaan… |
278 |
|
|
|
Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa ei ole ääntä tai liikkuvaa kuvaa Saima Harmajasta.
Ylen radioarkistossa ei ole tallella Saima Harmajan ääntä. Ei ole täysin poissuljettua, etteikö hän olisi esiintynyt radiossa, mutta sellaisesta ei ole säilynyt tallellentta.
Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistossa on biografica-aineistoa, kirjeenvaihtoa, käsikirjoituksia sekä valokuvia, muttei Saima Harmajan ääntä.
Arkiston nimi: Saima Harmajan arkisto ; Määrä (hm): 0,51
Tietosisältö: Arkisto sisältää biografica-aineistoa, kirjeenvaihtoa, käsikirjoituksia sekä valokuvia.
Hakemisto: Pääkortisto ja arkistoluettelot.
Käyttöehto: Aineistossa ei ole käyttörajoituksia
Käyttökopiot:... |
| Minkä nimisen jenkan Otto tanssi elokuvassa Simpauttaja, ensin yksin, sitten jatkoi äitinsä kanssa? |
493 |
|
|
|
Jenkka on Georg Malmsténin Pennitön uneksija.
Lähde:
Katsettu video: tanssikohta 01 h 14 sek. https://www.youtube.com/watch?v=xGZo_4N4Ywc
Tunnistettu KAVIn henkilökunnan toimesta.
Lisäksi asia varmistettiin puhelimen Soundhound appillä. |
| Mihin voi lähettää oman lasten näytelmä käsikirjoituksen, että sen sais niin kun telvisioon esitettäväksi? |
802 |
|
|
|
Käsikirjoitukselle kannattaa löytää tuottaja. Elokuvien ja televisio-ohjelmien tuotantoyhtiöistä on luettelo Suomen elokuvasäätiön sivuilla.
Katso: http://ses.fi/elokuva-ala/tuotantoyhtioet/
Käsikirjoitusta voi tarjota myös esimerkiksi Yleisradiolle. Katso ohjeita Yleisradion kotisivulta:
https://yle.fi/aihe/yleisradio/tuotantoyhtioille
Käsikirjoittamisesta on kirjallisuutta:
Aaltonen, Jouko: Käsikirjoittajan työkalut : audiovisuaalisen käsikirjoituksen tekijän opas. -Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2002. - 209 s. : kuv-
ISBN 951-746-383-9
Television runousoppia : Toisenlainen katse tv-ohjelmiin / Are Nikkinen & Anders Vacklin. - Helsinki : Like, 2012. - 387 s.
ISBN 9789520105884
Elokuvan... |
| Joskus 90-luvun alussa oli MTV:llä ohjelma nimeltä Suoraan Suomeen. Ketkä sitä juonsivat ja mikä ohjelman idea oli ja montako jaksoa sitä tehtiin? |
1710 |
|
|
|
Helsingin sanomien jutun mukaan (25.1.1992) juontaja Pekka Karhuvaara kuvaili alkavaa sarjaa makasiiniohjelmaksi ja estradishow'ksi. Mukana oli ainakin musiikkivieraita, Suomen Osto ja Myynti -pienoisnäytelmäsarja, ajankohtaisia keskusteluvieraita ja kilpailuosuus Häränsilmä, johon kuului tikanheittoa ja tietokilpailua. Tämän osuuden juontaja oli Juha-Pekka Jalo. Hesarin jutussa puhutaan neljästätoista jaksosta, mutta ei ole tietoa, jatkettiinko ohjelmaa niiden jälkeen. Ohjelma oli suora lähetys.
Suoraan Suomeen -lähetyksessä oli erikseen musiikkivieraat, Häränsilmän joukkueet, Suomen Osto ja Myynti -pienoisnäytelmäsarjan julkkiskirjoittajat ja vierailevat näyttelijät sekä ajankohtaiset keskusteluvieraat. Viimeksi mainittujen... |
| Onko totta, että Ruusun aika -sarjaa oli alun perin tarkoitus tehdä enemmän kuin tehtiin ja jos on, mikä oli syynä siihen, että ei tehty? |
611 |
|
|
|
Ruusun aika on suomalainen vuosina 1990–1991 tuotettu televisiosarja. Sarjan käsikirjoituksen teki kirjailija Raija Oranen. Ohjauksesta vastasivat Ilkka Vanne ja Pauli Virtanen. MTV-2:n sarja.
Sarjan 24 ensimmäistä jaksoa esitettiin marraskuun 1990 ja huhtikuun 1991 välillä. Suuren suosion johdosta sarjaa tehtiin toinen tuotantokausi, johon valmistui kymmenen uutta jaksoa, jotka esitettiin lokakuun ja joulukuun aikana 1991. Ruusun aika -sarja on julkaistu kokonaisuudessaan kolmen DVD:n sarjana vuonna 2009.
Raija Orasen haastattelun ( v. 1991) mukaan: "Sarjan kaari kattoi 24 ensimmäistä jaksoa. Sen jälkeen Oranen ideoi uuden 24:n jakson sarjan, mutta sitä ei enää ryhdytty tekemään. Ruusun aika päättyy nähtävään kymmeneen jaksoon,... |
| Minä vuonna on tehty lastenelokuvien "Vaahteramäen Eemeli", "Eemelin uudet metkut" ja "Eemeli ja possuressu" suomenkieliset dubbaukset? Entä ketkä ovat… |
1229 |
|
|
|
Vaahteramäen Eemeli -elokuvilla on jälkiäänityksen suhteen monenlaista historiaa Suomessa. Jotakin saimme selville:
1970-luvulla Vaahteramäen Eemeli -elokuvat tekstitettiin suomeksi. Niissä oli huomion arvoista, että kertojan äänenä on Astrid Lindgren.
1988 luvulla Vaahteramäen Eemeli -elokuvia julkaistiin VHS-videoilla. Joissakin on tekstitys, joissakin jälkiäänitys suomeksi. VHS-kasettien alku- ja lopputeksteissä suomenkielistä työryhmää ei ole eritelty.
Vaahteramäen Eemeli (1971, ohjaus Olle Hellbom) : FS-filmin DVD-julkaisussa vuonna 2006 Suomenkieliset äänet olivat seuraavat: Inkeri Wallenius, Jan Lindroos, Tom Pöysti, Maija-Liisa Peuhu, Annituuli Kasurinen, Kari Tamminen, Rinna Paatso, Seela Sella. Äänitys: Markus Degerman,... |
| Mistä löytäisin katsottavaksi Klaus Härön dokumentin Hem över havet (1999)? |
322 |
|
|
|
Klaus Härön elokuva Hem över havet (Meren yli kotiin) (dokumentti, 1999) on 30 min tv-dokumentti.
Sen tuotti firma nimeltä Talking Heads Ab, joka teki silloiselle FST:lle (ruotsinkielinen Yle) paljon asiaohjelmia.
Firmaa ei ole enää olemassa. Dokumenttia voinee kysyä vain nykyiseltä YleFem:alta.
Dokumenttia ei ole Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmissa.
Lähteet: KAVIN tietokannat Tenho ja www.elonet.fi. ; Sähköposti 17.4.2018.
|
| Mihin vuoteen asti Titta Karakorpi oli naimisissa tänään 23.3. kuolleen elokuvaohjaaja ja näyttelijä Jaakko Pakkasvirran kanssa? |
2936 |
|
|
|
Ohjaaja, dramaturgi Titta Karakorven puolio oli vuosina 1969 - 1983 ohjaaja Jaakko Pakkasvirta.
Lähde:
Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993 : yhteisö- ja henkilöhakemisto / Toim. Riitta Seppälä, Ilona Tainio
Helsinki : Suomen teatterijärjestöjen keskusliitto ; Tammi, 1993. - 500 s. : kuv.
ISBN 951-31-0236-X
l |
| Vuonna 1997 tehty elokuva Neitoperho. Elokuvassa on vanha rakennus, jossa elokuvan loppuosan kohtaukset on tehty. Missä talo ja kuvauspaikka sijaitsi? Oli talo… |
1093 |
|
|
|
Lopun studio: kuvateollisuushalli Otto Brandtin tie 1. Helsinki. (Eevi sytyttää kokoelmahuoneen tuleen).
Tässä kaikki kuvauspaikat Suomen kansallisfilmografia osa 12 mukaan:
Kuvausaika:
2.10. - 14.11.1996
- Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan.
Ulkokuvat:
Helsinki: Paragon Oy Mäkelänkatu 84 (Amin työpaikka Kodak Express), Tuusulanväylä / Kehä I:n liittymä (Ami pysäyttää auton), Merihaan paikoitushalli (Amin auto parkkihallissa) ja sen ulko-ovi (Amin asuintalon sisäänkäynti), Sörnäisten rantatie (Eevin matka alkaa), Tuusulanväylä (Amin ja Helenan automatka), Mäkelänkatu 86 (Ami jää Helenan kyydistä) Vantaa: Kehä III (Amin ja Eevin kotimatka) Korpilahti: Punamäentie junaradan kohdalla (Eevi yöpyy... |
Kysy kirjastonhoitajalta