| Voinko Omien Sivujen kautta tilata kaukolainauksena kirjan? |
99 |
|
|
|
Hei!
Kaukolainaa ei voi valitettavasti tilata verkkokirjaston omilta sivuita. Seutuvarauksia, eli siis kimpan sisäisiä (Hattula, Hämeenlinna, Janakkala) varauksia, voi tehdä, mutta kimpan ulkopuolisten kirjastojen aineistoista ei tosiaan voi tehdä varauksia. Kaukolainan tilaaminen onnistuu seuraavilla tavoilla:
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston verkkolomakkeella (https://webkake.kirjastot.fi/wtil/tilaa?pa_ulid=6)
Hattulan kirjaston verkkolomakkeella (https://www.vanamokirjastot.fi/kaukolainatilaus-hattulan-kirjaston-asiakkaille?culture=fi)
Janakkalan kirjastojen verkkolomakkeella (https://www.vanamokirjastot.fi/kaukolainatilaus-hattulan-ja-janakkalan-kirjastojen-asiakkaille?culture=fi)
Sähköpostitse osoitteella: Hämeenlinna -... |
| Missä kokoelmassa julkaistiin ensimmäistä kertaa Elvi Sinervon runot Laitakaupungin lapset ja Punainen nauha? |
104 |
|
|
|
Elvi Sinervon runot Laitakaupungin lapsuus ja Punainen nauha julkaistiin oletettavasti ensimmäistä kertaa vuonna 1939 ilmestyneessä kokoelmassa Vaella nuoruus, johon on koottu oman aikansa nuorten runoilijoiden runoja.
Alunperin runot on julkaistu Työläisnuoriso-lehdessä. Laitakaupungin lapsuus 7.6.1933 ja Punainen nauha 1.2.1933.
|
| Nimi Aila, sen historiaa? |
1821 |
|
|
|
Aila on lappalaisperäinen nimi, joka lienee syntynyt Aili-nimen pohjalta. Aili on alun perin suomalais.saamelainen nimi, ja Aila on sen inarinsaamelainen johdos. Sen alkuperäksi on ehdotettu myös Helgaa, joka on lähtöisin muinaisskandinaavisesta, "pyhää ja varottavaa" merkitsevästä sanasta helagher.
Ensimmäiset Ailat kastettiin 1800-luvun lopussa, ja nimi yleistyi 1900-luvun alussa. Almanakkaan se otettiin vuonna 1929, jonka jälkeen siitä tuli suosittu. Aili-nimen suosion huippu oli 1910-20-luvuilla, ja Aila yleistyi hieman myöhemmin. Suurin osa maamme Ailoista on syntynyt 1930-50-luvuilla, jolloin nimen sai yli 10 000 tyttöä ja se sijoittui 35 suosituimman ensimmäisen etunimen joukkoon. 2000-luvun alussa nimi valittiin vuosittain vain... |
| Kuinka omatoimikirjasto toimii? Voinko hakea varaamani kirjan esim. Jukolan kirjastosta vaikka se on kk kiinni? |
1327 |
|
|
|
Hei!
Kiitos kysymyksestäsi! Omatoimikirjasto toimii siten, että voit asioida kirjastossa itsepalveluaukioloaikoina mihin aikaan tahansa. Esimerkiksi Jukolan kirjastossa itsepalveluaukioloajat ovat jokaisena päivänä maanantaista sunnuntaihin klo. 06-22.
Jukolan kirjasto siirtyy uuden Nummikeskuksen tiloihin (Kylätie 24), ja sen nimi vaihtuu Nummen kirjastoksi. Jukolan kirjasto sulkeutuu muuton vuoksi 30.7. Sitä ennen kirjasto on normaalisti auki torstaihin 21.6. asti. Nummen kirjasto avautuu Nummikeskuksessa maanantaina 13.8. Nummen kirjastossa on asiakaspalvelua ma–to klo 12–19 ja pe klo 10–16. Kirjastoa voi käyttää omatoimikortilla joka päivä klo 6–22. Jukolan kirjastossa käytetyt tavalliset kirjastokortit ja omatoimikortit toimivat... |
| Mitä nimi Pihla tarkoittaa? |
3433 |
|
|
|
Pihla-nimi on ollut käytössä 1940-luvulta asti. Suomalaiseen almanakkaan nimi on otettu mukaan vuonna 2005. Pihla on tyypillinen luontoaiheinen nimi, lyhentymä pihlajasta.
Lähteet: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, 1999 ja Kustaa Vilkuna: Etunimet, 2005
|
| Mitä tarkoittaa nimi Netta? |
5904 |
|
|
|
Netta kuuluu 1900-luvun lopulta lähtien yleistyneisiin nimiin. Almanakkaan se pääsi vasta vuonna 2005 ja sai nimipäiväkseen 21.1. Nimikirjoissa Netta mainitaan yleisesti lyhentymänä nimestä Agneta, joka taas perustuu nimeen Agnes. Agnes-nimen merkitys on 'siveä, puhdas'. Nette voi olla lyhentymä myös nimistä A(n)netta, Antonetta, Janette ja Jeannette. Näiden nimien kantanimiä puolestaan ovat Anna ja Johanna, jotka perustuvat heprean kielen 'armoa' merkitsevään sanaan.
Pentti Lempiäisen mukaan Netan voi halutessaan tulkita myös luontoaiheiseksi nimeksi, sillä punapäänarsku-nimisen linnun tieteellinen nimi on Netta rufina.
Lähteitä:
Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007.
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, 1999.
|
| Haluaisin enemmän tietoa ja kuvia lavahypnisoija Oliver Hawk.sta.varsinkin missä kaupungeissa hän teki näitä esiintymisiä 1980 luvulla ja onko näistä… |
3589 |
|
|
|
Lavahypnotisoija Olliver Hawk eli oikealta nimeltään Olavi Erkki Vilhelmi Hakasalo on kirjoittanut itsestään kirjan: Hakasalo Olavi, Olliver Hawk – mestarihypnotisoija (1967). Lisäksi hänestä on artikkeli Aikamerkki-lehdessä (1985, nro 4, s. 26-27): Mäkelä Matti, ”On vain niin hyvä olla…” – ”viimeinen elossaoleva suuri hypnotisoija” Olliver Hawk eli Olavi Hakasalo. Kirja on ainoastaan Oulun kaupunginkirjaston pääkirjaston varaston kokoelmissa ja Aikamerkki-lehti on Kuopiossa Varastokirjastossa.
Hänestä on kysytty tällä palstalla ennenkin. Tässä osa aiempaa vastausta:
Kuuluisa suomalainen lavahypnotisoija oli Olavi Hakasalo alias Olliver Hawk (1930 -1988). Hän tuli suurelle yleisölle tutuksi 1960-luvulla aloittamillaan esityskiertueilla.... |
| Jatkoa Meskerem kysymykseen liittyen! Oikeinkirjoitus voi olla myös maskaram. Maskaram ja meskerem kumpikin esiintyy ja tarkoittaa etiopian kalenterin… |
1220 |
|
|
|
Etiopiassa käytettävän juliaanisen kalenterin mukaan syksyllä, meskerem-kuukauden aikana, juhlitaan vuodenvaihdetta. Meskerem on juliaanisen kalenterin 13. kuukausi ja vastaa länsimaisessa kalenterissa syyskuuta. (Suomen Pipliaseura) Mesmekerem merkitsee uuden vuoden alkamista. Se on myös vuoden runsaimman satokauden alkamisen kausi Etiopian useimmissa osissa. (lähde: Wikipedia) Meskerem-sana symboloi muutosta, uutta elämää, iloa ja toiveiden uudistumista. Meskerem on etiopialaisessa kalenterissa ensimmäinen kuukausi. Meskerem on niistä suosituin, koska päättää kesäkuusta elokuuhun kestävän sadekauden. Meskeremin sää on aurinkoinen ja miellyttävä, muistuttaa kevättä. Meskerem merkitsee vuotuista juhlaa etenkin Etiopian ortodoksi-... |
| Aivan kuten Etiopian pääkaupunki Addis Abeba tarkoittaa "uutta kukkaa", tarkoittaa sana "Meskerem" jotain. Meskerem on Etiopialainen (tytön) nimi ja minun… |
1734 |
|
|
|
Etiopiassa käytettävän juliaanisen kalenterin mukaan syksyllä, meskerem-kuukauden aikana, juhlitaan vuodenvaihdetta. Meskerem on juliaanisen kalenterin 13. kuukausi ja vastaa länsimaisessa kalenterissa syyskuuta. (Suomen Pipliaseura) Mesmekerem merkitsee uuden vuoden alkamista. Se on myös vuoden runsaimman satokauden alkamisen kausi Etiopian useimmissa osissa. (lähde: Wikipedia) Meskerem-sana symboloi muutosta, uutta elämää, iloa ja toiveiden uudistumista. Meskerem on etiopialaisessa kalenterissa ensimmäinen kuukausi. Meskerem on niistä suosituin, koska päättää kesäkuusta elokuuhun kestävän sadekauden. Meskeremin sää on aurinkoinen ja miellyttävä, muistuttaa kevättä. Meskerem merkitsee vuotuista juhlaa etenkin Etiopian ortodoksi-... |
| Kuka Tuntemattoman sotilaan roolihahmoista kuvasi sotaa siviilielämän jo häämöttäessä -Paska reissu.Mutta tulihan tehtyä?Honkajoki, Viirilä; Rokka, Rahikainen,… |
4467 |
|
|
|
Suomalaisessa fraasisanakirjassa, Otava, 1981, mainitaan kyseinen lause: Paskareisu (tosiaan tässä muodossa), vaan tulipahan tehtyä, suomalaisen sotilaan arvio Syväriltä palattua. Sanonnan esiintymiseen Tuntemattomassa sotilaassa ei viitata.
Selasimme myös Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan viimeisiä kappaleita, mutta kyseistä lausetta ei löytynyt.
Sanonta voi kuitenkin esiintyä muualla teoksessa tai esimerkiksi teoksen elokuvaversioissa.
|
| Minne tai mistä juurtuu nimi Hertta? |
2920 |
|
|
|
Hertta on suomalainen muoto vanhasta muinaissaksalaisesta nimestä Nerthus. Nerthus oli germaanien hedelmällisyyden jumala. Kirjaston nimioppaat kertovat, että nimi esiintyi roomalaisen historioitsijan Tacituksen vaikealukuisessa käsikirjoituksessa, josta se luettiin väärin Herthukseksi, ja tämän Herthuksen naispuoliseksi vastineeksi taas tuli Hertha. Nimi yleistyi Saksassa 1800-luvulla, samoin Ruotsissa muodossa Herta. Suomeen Hertta-nimi on todennäköisesti tullut Ruotsin kautta. Suomen virallisessa almanakassa se on ollut vuodesta 1908.
Lähteet:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet, 2005
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, 1999
|
Kysy kirjastonhoitajalta
