| Miten saa tupakan hajun lähtemään kirjasta pois? |
1652 |
|
|
|
Ilmeisen vaikeaa se taitaa olla. Hyvin toimiviksi koettuja ohjeita ei löytynyt. Tällaisia neuvoja kannattanee kokeilla: kulhollinen etikkaa kirjan lähelle tai tuuletus kirja pystyasennossa sivut levällään.
|
| Haluaisin tietää edesmenneen näyttelijä/teatteriohjaaja Kalervo Nissilän (1913-1997) puolison, Asta Maria Lantzin syntymäajan. Pitäisi löytyä Kuka on Kukin… |
941 |
|
|
|
Kuka kukin on 1966 -kirjassa ei ole Asta Maria Lantzin syntymäaikaa, vain avioliiton solmimisvuosi (1937). Sama tieto on myös Kuka kukin on vuosien 1978, 1964 ja 1960 painoksissa ja kirjassa Suomen teatterit ja teatterintekijät 1983 : yhteisö- ja henkilöhakemisto (toim. Ilona Tainio).
Vuoden 1978 Kuka kukin 1978 on myös verkossa luettavana Project Runeberg -sivuston kautta:
http://runeberg.org/kuka/1978/0642.html
Valitettavasti hänen syntymäaikaansa ei löytynyt muistakaan lähteistä.
|
| Olen erään yhdistyksen puheenjohtaja (jäseniä noin 200). Eräs jäsenemme pyytää nähtäväkseen jäsenluetteloa. Onko jäsenluettelo julkinen asiakirja, ts. pitääkö… |
1040 |
|
|
|
Palvelumme ei anna juridista neuvontaa.
Todettakoon kuitenkin, että yhdistyslain 11 § säätää jäsenluettelosta:
Yhdistyksen jäsenistä on hallituksen pidettävä luetteloa. Luetteloon on merkittävä kunkin jäsenen täydellinen nimi ja kotipaikka. (30.12.1992/1614)
Yhdistyksen jäsenelle on pyydettäessä varattava tilaisuus tutustua 1 momentissa tarkoitettuihin tietoihin. Jäsenluettelossa olevien tietojen luovuttamisesta muutoin säädetään henkilörekisterilaissa (471/87). Luovuttamisesta voi päättää yhdistyksen hallitus.
HenkilörekisteriL 471/1987 on kumottu HenkilötietoL:lla 523/1999.
Yhdistyslaki 11 §
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503#L3P11
Henkilötietolaki
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523
|
| Ostin 80 luvun lopulla levykasetin jossa oli naisen laulamana iskelmä jossa oli lause "sattumalta kohdattiin,sitten muutuit tärkeäksi" mikä mahtoi olla laulu |
629 |
|
|
|
Valitettavasti laulua ei tunnistettu. Kysyin laulua myös kirjastolaisten sähköpostilistalla, mutta vastausta ei sitäkään kautta tullut.
|
| Etsin sydäntä riipaisevia tarinoita sisarussuhteista. Mitä voisitte suositella? |
691 |
|
|
|
Tässä muutama suositus:
Susan Abdalhawa: Jeninin aamut
Elina Hirvonen: Että hän muistaisi saman
Victoria Hislop: Saari
Johanna Holmström: Isänmaa
Siri Hustvedt: Amerikkalainen elegia
Roy Jacobsen: Ihmelapset
Jhumpa Lahiri: Tulvaniitty
Joyce Carol Oates:Sisareni, rakkaani
Sofi Oksanen: Puhdistus
Amos Oz: Sisareni rakkaani
Leena Parkkinen: Sinun jälkeesi
Marilynne Robinson: Kotiin
Anja Snellman: Pääoma : romaani, requiem
nuorten kirjoja:
Astrid Lindgren: Veljeni leijonamieli
Luisa M. Alcott: Pikku naisia
|
| Löytykö kirja aiheena Konfederalismi? |
390 |
|
|
|
Alla linkki Satakirjaston kirjoihin, joissa käsitellään valtioliittoa eli konfederaatiota:
https://www.satakirjastot.fi/web/arena/search?p_p_state=normal&p_p_life…*
Tässä linkki laajempaan luetteloon, joka on peräisin kirjastojen yhteistietokanta Melindasta:
http://finna.fi
|
| Minkä ikäiselle kirja Sinitähden tarina on suunnattu? Mietimme kirjan sopivuutta kohta 10-vuotiaan tyttäremme kanssa. Hän kuvaa kirjaa hyväksi ja jännittäväksi. |
926 |
|
|
|
Nuortenosastolla työskentelevä kollegani arveli, että tuota Soturikissat-sarjaa lainaavat ovat yleensä yläkouluikäisiä. Sarjaa koskevat suositukset vaihtelevat. Jotkut sanovat sen sopivan 12-vuotiaasta ylöspäin, toiset taas 9- tai 10-vuotiaasta alkaen. Kirjassa lienee sen verran väkivaltaa, ettei sitä voi aivan nuorimmille suositella.
Jos 10-vuotias on lukenut jo aika jännittäviä kirjoja eikä ole ihan herkimmästä päästä, eiköhän hän voisi myös tuon kirjan lukea. Ikä ei aina ihan suoraan kerro, kuinka hyvin lapsi pystyy käsittelemään kirjojen jännittäviä tai pelottavia teemoja.
|
| Luin venäjäksi Gorkin Pohjalla. Jossakin kohtaa todetaan majatalon emännästä Vasilisasta, että hän on huzhe tsheremisa eli pahempi kuin tseremissi(=marilainen)… |
558 |
|
|
|
Gorkin teoksen suomennoksessa on tällä vastaushetkellä valitettavasti niin paljon varauksia, etten pysty saamaan sitä käsiini. Siksi en pysty nyt tarkistamaan, miten kyseinen kohta on suomennettu.
Marilaisilla ja venäläisillä on ollut kitkainen historia. Leena Laulajainen kertoo kirjassaan ”Marilaiset : laulun ja uhritulien kansa” (Otava, 1995), että marilaiset taistelivat venäläisiä valloittajia vastaan ja että taistelut olivat pitkiä ja säälimättömiä, arvatenkin puolin ja toisin. 1500-luvulta alkaen marilaisia pakkokäännytettiin kovakouraisesti ja verotettiin ankarasti. I. Manninen kertoo kirjassa ”Suomensukuiset kansat” (WSOY, 1929), että tšeremissit eli marilaiset ryöstelivät matkustajia 1500-luvulla, minkä vuoksi matkustajat välttivät... |
| Minkähän nimisestä kirjasta löytyvät sadut: "Matti, Musti, Mirri ja Teppo" , Pikku Maija (Mari) taikinatiinussa" ja "Koivu ja Tähti" ...? Voi olla kysymyksessä… |
954 |
|
|
|
"Matti, Musti, Mirri ja Teppo" –satu sisältyy vanhaan lukukirjaan Hyvästi aapiskukko (toim. Aarni Penttilä, Gummerus, useita painoksia).
"Pikku-Mari taikinatiinussa" on luettavissa esimerkiksi teoksista Pieni aarreaitta. 1 / koonneet Tuula Korolainen ja Riitta Tulusto (WSOY, 1991) ja Käkikoski, Hilda: Satuja, joita isoäiti rakasti (Otava, 1963, 3.p, Sarjassa Meidän lasten kirjasto).
Myös Zacharias Topeliuksen klassikkosadun "Koivu ja tähti" voi lukea Korolaisen ja Tuluston toimittamasta teoksesta Pieni aarreaitta. 1. "Koivu ja tähti" sisältyy myös lukuisiin muihin antologioihin ja lukukirjoihin. Satu löytyy esimerkiksi teoksista Kansakoulun lukukirja. 1 (toim. K. A. Horma, Hilda Huntuvuori, E. A. Saarimaa, WSOY, useita painoksia),... |
| Ajattelin varata Kuluttajalehden numeron 8/2014, mutta yhden numeron varaaminen ei näyttäisi onnistuvan vaan varatuksi tulisi ehkä koko vuosikerta tai jopa… |
812 |
|
|
|
HelMet-palvelusivustolla neuvotaan lehtien varaamisesta näin:
"Voit valita varattavan lehden numeron vasta, kun olet antanut muut varaustiedot, esimerkiksi näin:
Etsi haluamasi lehden nimeketiedot ja napsauta joko painiketta Varaa tai painiketta Lisää koriin. Syötä omat tietosi, valitse noutokirjasto ja napsauta painiketta Jatka. Nyt näytölle ilmestyy luettelo valitsemasi lehden numeroista. Valitse haluamasi numero ja napsauta painiketta Varaa valittu lehden numero.
Toistaiseksi voit itse varata kerrallaan vain yhden numeron kutakin lehteä. Voit pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään varauksia useammista saman lehden numeroista."
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/k
|
| Pidän kovasti Alpo Noposen runosta "Mahdoton ratkaista". Onko Aaro Hellaakoskella runoa,joka käsittelisi samaa aihepiiriä kuin tämä runo(milloin ihminen on"… |
1737 |
|
|
|
Oulun kaupunginkirjaston Kirjailijat Oulussa -sivuston mukaan runoilija Aaro Hellaakosken runouden teemoja ovat uhma ja yksinäisyys, luonto, rakkaus, uskonto ja kuolema:
http://oulu.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/hellaak/
Ei löytynyt tietoa siitä, että hän olisi Alpo Noposen tapaan käsitellyt runoissaan eri ikäkausia.
|
| Haluaisin kaavat lapsen (koko noin 110 cm) pitkähihaiseen, pitkälahkeiseen ja hupulliseen haalariin college-kankaasta. Mistä lehdestä tai kirjasta kaavat ja… |
1724 |
|
|
|
Alla mainituista lehdistä löytyy lasten haalarin kaavat:
- Suuri käsityölehti: 2013: 4, s. 76-79 (lasten hupullinen vetoketjullinen collegehaalari)
- Suuri käsityölehti: 2014: 1, s. 34, 48 (Joustavasta ja pehmeästä farkkukankaasta ommellut haalarit, joissa nauhakuja vyötäröllä
- Ottobre design: 2014: 6, s. 24, 27-28, 50-51 (Vetoketjullinen vuoritettu fleecehaalari)
Lehdet ovat lainattavissa joistakin Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?formids=target&suite=def&reser…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?formids=target&suite=def&reser…
|
| Olen tekemässä lehtijuttua suomenkielisen veneily- ja merenkulkusanaston herkullisimpien termien historiasta, josta tarvitsisin tietoa. Minulla on Suomalainen… |
765 |
|
|
|
Voisiko ihan tavallisista etymologisista sanakirjoista olla apua? Esimerkiksi ”Suomen sanojen alkuperä” (osat 1–3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992–2000) tuntuu tuntevan ainakin sellaisia purjehdussanoja kuin ”purje” ja ”märssy”. Toinen vastaava lähde on moniosainen ”Suomen kielen etymologinen sanakirja”. Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologinen sanakirja” ei ole yhtä laaja mutta kenties selkeämpi tyyliltään.
Varmaan purjehdussanastossa on myös lainasanoja. Niitä voisi katsoa Kalevi Koukkusen teoksesta ”Atomi ja missi : vierassanojen etymologinen sanakirja” (WSOY, 1990).
Kolmantena vaihtoehtona olisi Etymologinen viitetietokanta osoitteessa http://kaino.kotus.fi/sanat/evita/. Sieltä voi löytyä... |
| Mistä voisi löytää listattuna kaikki tällä hetkellä Suomessa ilmestyvät aikakaus- ja sanomalehdet sekä verkkojulkaisut? |
2986 |
|
|
|
Suomessa ilmestyi viimeisimmän, vuoden 2013, tilaston mukaan 4403 aikakauslehteä (lähde: Kansalliskirjasto):
http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5nIQCfT1d/6T2jCKGtp/Files/C…
Wikipediasta löytyy laaja aikakauslehtien luettelo linkkeineen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaisista_aikakauslehdist%C3%…
Sanomalehtiä ilmestyi Suomessa samaisen tilaston mukaan 320 kappaletta:
http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5nIQCfT1d/6T2jL2lZ7/Files/C…
Linkkikirjasto Makupalat listaa niistä 148. Wikipedia luettelee myös suuren määrän suomalaisia sanomalehtiä.
http://www.makupalat.fi/fi/k/118239/hae?kissa=118259&sort=title&order=a…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaisista_sanomalehdist%C3%A4
Kansalliskirjasto on... |
| Pyytäisin apua löytääkseni luonnosta kirjoittaneita suomalaisia runoilijoita. Eino Leino, V. A. Koskenniemi, Aaro Hellaakoski, ja Risto Rasa ovat tuttuja,… |
626 |
|
|
|
Luulenpa, että olisi melkein helpompaa listata ne suomalaiset runoilijat, jotka eivät ole kirjoittaneet lainkaan luonnosta. Luonto on hyvin yleinen teema suomalaisessa runoudessa. Toisaalta esimerkiksi Eino Leinon runoudessa luonto on vain yksi teema. Vanhoista klassikkorunoilijoista luonnosta ovat kirjoittaneet paljon esimerkiksi J. L. Runeberg ja Aleksis Kivi.
Saattaisi olla melkein kätevämpää katsella kokoelmia, joihin on koottu luontoaiheisia runoja. Niitä ovat esimerkiksi ”Runo puhuu luonnosta” (Kirjapaja, 1985), ”Runon vuodenajat” (Weilin + Göös, 1988) ja ”Luonnonrakkauden ja viisauden kirja” (WSOY, 1997). Jo noista kolmestakin kokoelmasta löytyy melkoinen määrä suomalaisia runoilijoita, joiden tuotannossa on luontoteemoja.
|
| Tiedän, että langaton tiedonsiirtotekniikka Bluetooth on nimetty aikanaan Tanskan ja Norjan kuninkaana toimineen Harald Sinihampaan mukaan. Mutta siitä en ole… |
2051 |
|
|
|
Osoitteesta http://www.bluetooth.com/Pages/Fast-Facts.aspx löytyvässä vastauksessa kerrotaan, että kuningas Harald Sinihammas yhdisti aikanaan sotivat osapuolet yhteiseksi valtakunnaksi. Vastaavasti Bluetooth-teknologian ajatus oli luoda avoin standardi, jonka avulla erilaiset tuotteet voisivat toimia yhdessä.
|
| Aila-tangon sanat? |
2166 |
|
|
|
Tangon ”Aila” sanat löytyvät teoksesta ”Kultainen tangokirja. 1 : Sata suosikkisävelmää”.
|
| Onka tänä vuonna kirjastovirkailijapäiviä ja jos on niin missä? |
777 |
|
|
|
Kysyn asiaa kirjastovirkailijatyöryhmän suunnasta, ja sieltä kerrottiin, että Kirjastovirkailijapäivät järjestään joka toinen vuosi. Koska ne olivat vuonna 2014, seuraavat päivät järjestetään vasta 2016. Paikkaa tai tarkkaa aikaa ei ole vielä päätetty, mutta niitä suunnitellaan parhaillaan.
10.6.2015 pidetään Seinäjoella aamupäivällä kahden tunnin tapaaminen ajankohtaisesta aiheesta ”Virkailijan muuttuva työnkuva – tulevaisuuden tuhattaitoinen moniosaaja?”. Kirjastovirkailijaryhmä on mukana myös Seinäjoen valtakunnallisilla kirjastopäivillä 10.–12.6.2015.
Kirjastovirkailijatyöryhmän sivut löytyvät osoitteesta http://suomenkirjastoseura.fi/tyoryhmat/kirjastovirkailijatyoryhma/.
|
| Löytyisikö vanha 60-luvun lastenkirja seuraavin tiedoin? Kyseessä oli hienosti kuvitettu kertomus pyöreähköstä Poppe tai Moppe -koirasta, joka joutui… |
805 |
|
|
|
Voisiko olla kyseessä Viisi pientä koiranpentua –kirja tai Gunilla Bouvin-Hanssonin Turre ja Tirre, joka nimen perusteella olisi voinut olla oikea. Tuntisiko joku lukijoista tämän kirjan?
|
| Ateneumin näyttelyssä on esillä Sibeliuksen vaalea kesäpuku, jonka perusteella päättelin Sibeliuksen pituudeksi n. 170 cm. Valokuvissa (ja etenkin… |
1629 |
|
|
|
Sibeliuksen säilyneistä passeista löytyy tieto säveltäjän pituudesta. Passeissa mitta vaihteli yleensä välillä 176-177 cm. "Suurimmillaan" Sibelius oli johtaessaan seitsemättä sinfoniaansa Tukholmassa 1924. Säveltäjä matkasi maaliskuussa vain kuukauden voimassa olleella passilla Ruotsiin. Pituudekseen hän oli ilmoittanut komeat 182 cm.
Tieto löytyy Helsingin Suomalaisen Klubin tuottamasta Jean Sibelius -verkkosivustolta:
http://www.sibelius.fi/suomi/erikoisaiheet/dokumentit/dokum_almanakat_p…
|
Kysy kirjastonhoitajalta