| Mistä löytäisin runon/tekstin Kiinalainen ilotulitus, joka muistini mukaan olisi Seppo Ahdin rustaama? Ellei ole Ahdin, kenenköhän muun se voisi olla?… |
1022 |
|
|
|
Kyseessä on Risto Ahdin teos Lintujen planeetta vuodelta 1979. Sitä on saatavilla mm. pääkaupunkiseudun HelMet -kirjastoissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1130421?lang=fin
kuten myös monissa muissa kirjastoissa eri puolilla Suomea.
(Seppo Ahti on pakinoitsija ja käsikirjoittaja.)
|
| Luin juuri G. H. von Wrightin kirjan "Looginen Empirismi" vuodelta 1945 (Otava), joka käsittelee nimensä mukaan loogista empirismiä, sekä sen edeltäjää… |
977 |
|
|
|
HelMet -kirjastoissa on saatavilla mm. seuraavia teoksia loogisesta empirismistä:
-Einstein ja Wittgenstein, kaksi kulmakiveä / Pentti Alanen
Mediapinta 2009
-Wienin piiri / Ilkka Niiniluoto & Heikki J. Koskinen (toim.)
Gaudeamus 2002
-Yleisteos, joka on ollut filosofian pääsykoekirjakin Helsingin yliopistossa: Oiva Ketosen Eurooppalaisen ihmisen maailmankatsomus. Tämä on tosin jo vuodelta 1961 ja uusintapainos on vuodelta 1981.
Ja vielä hieman paksumpi teos nykyfilosofiasta:
-Filosofian köyhyys ja rikkaus : nykyfilosofian kartoitusta / Jaakko Hintikka ; toimittaneet Janne Hiipakka ja Risto Vilkko
Art House 2001
Näistä löytynee myös paljon lähdeviitteitä ja lisää luettavaa. Jos filosofinen keskustelu kiinnostaa, Munkkiniemen... |
| Onko Aaro Hellaakosken runoa "Maalari" käännetty englanniksi? Kokonaisen päivän elin maisemaa... |
1146 |
|
|
|
Runo on julkaistu englanniksi Josef Timarin valokuvateoksessa Whispering Birches, joka sisältää Emily Jeremiahin ja Fleur Jeremiahin käännöksiä eri runoilijoiden tuotannosta.
Kirja kuuluu Pasilan kirjaston kokoelmiin: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb2181963
|
| Mihin Helsingin kirjastoon (Helmet) voi palauttaa kirjan aukioloaikojen ulkopuolella? (missä kirjastossa on olemassa palautuslaatikko). Kiitos! |
5595 |
|
|
|
Helsingin Helmet-kirjastoista Etelä-Haagan, Herttoniemen, Laajasalon, Lauttasaaren, Puistolan, Pukinmäen, Roihuvuoren, Tapanilan, Viikin ja Vuosaaren kirjastoista löytyy palautusluukku, johon aineistoa voi palauttaa kirjaston aukioloaikojen ulkopuolella.
Näiden kirjastojen yhteystiedot sekä tarkempaa opastusta palautusluukun käytöstä, löytyy HelMet-palvelusivuston ylälaidassa olevasta pudotusvalikosta "Kirjastot ja palvelut" kohdasta "palautusluukku". http://www.helmet.fi/fi-FI
|
| Kun opistotasoisesta koulutuksesta siirryttiin ammattikorkeakouluun, mitä tapahtui aikaisemmille tutkintonimityksille? Esimerkiksi muuttuiko teknillisessä… |
1525 |
|
|
|
Asiassa täytynee erottaa koulutuksen perusteella tulevat tutkintonimekkeet ja työpaikoilla käytettävät ammattinimekkeet. Esimerkiksi osoitteessa http://www.papereng.fi/fi/content/yhdistyksen-esittely/tarkoitus-ja-toi… kerrotaan, että Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa annetaan energia- ja ympäristötekniikan koulutusta, jonka suorittaneet ovat insinöörejä (AMK). He voivat työskennellä paperialalla, jolloin heidän nimekkeensä työpaikalla voi olla paperi-insinööri.
Oppilaitoksesta valmistumisen yhteydessä saadussa todistuksessa on aina sen ajan tutkintonimike ja oppilaitos. Jos valmistumisaikana oppilaitoksesi on ollut TKK, sieltä olet kai ainakin arkikielenkäytön mukaan valmistunut. Toki voit asiasta kertoessasi selventää, että kyse on... |
| Mikä on sanan "körssi" etymologia? Mistä tämä sana tulee? |
5091 |
|
|
|
Tutkimistani etymologisista sanakirjoista ei löytynyt selitystä tuon sanan alkuperällä. Heikki Paunisen slangisanakirja ”Tsennaks Stadii, bonjaaks slangii” (WSOY, 2001) merkitsee sanan merkitykseksi ’tupakka, savuke’ ja kertoo sen olevan peräisin 1990-luvulta. Tietoa alkuperästä ei kuitenkaan löytynyt.
Tutkin hiukan sanakirjoja, sillä 1990-luvulla sanoja on lainattu paljon englannista. En kuitenkaan löytänyt sanakirjoista mitään sopivaa tarjokasta, josta tuo slangisana olisi voitu lainata. Ruotsin kielen sanakirjatkaan eivät tuottaneet mitään sopivaa.
Mieleeni tulisi lähinnä, että tuo voisi kenties olla peräisin sanasta ”korsteeni”, jota käytetään tupakoinnista puhuttaessa vertauskuvallisena ja Paunosen mukaan slangissa myös merkitsemään ’... |
| Haluaisin tietää, mistä nimi Taava on peräisin ja miksi se on niin harvinainen. |
3307 |
|
|
|
Kustaa Vilkunan teos ”Etunimet” (Otava, 2005) kertoo, että ”Taava” liittyy etunimiin ”Augusta”, ”Kustaa” ja ”Daavid”. Sitä on annettu sekä miehille että naisille, joskin osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ löytyvä väestöreskisterikeskuksen nimipalvelu kertoo, että harvat miehille annetut nimet on annettu ennen 1920-lukua. Nimen on saanut alle 87 suomalaista, mutta viime vuosikymmenilläkin sitä on annettu jonkin verran lapsille. Kyseessä on kuitenkin melko harvinainen nimi.
Vilkunan mukaan ”Augusta” on peräisin latinan nimestä ”Augustus” (’kunnianarvoisa’). ”Daavid” taas on heprealaista alkuperää ja merkitykseltään ’lemmikki, armas’ tai ’ystävä’. ”Kustaa” on peräisin nimestä ”Gustav”, jossa on taustalla muinaispuolan ’... |
| Olisiko saatavissa tilastotietoa siitä, kuinka usein Toni Morrisonin Sinisimmät silmät (1994) ja sen alkuperäisversio The Bluest Eye (1970 ja siitä eteenpäin)… |
714 |
|
|
|
Järjestelmässämme on tilastotietoja teoksen lainauksesta ainoastaan kuluvalta ja edelliseltä vuodelta sekä teoksen järjestelmässä olon ajalta. Tilastonikkarimme saisivat ne automaattisesti järjestelmästä ulos, mutta hain ne vastausta varten ihan manuaalisesti käymällä teoksen niteet läpi. Jätin pois laitoskirjastojen kappaleet, koska niissä on käytetty lainausjärjestelmää, joka ei tilastoidu nykyiseen järjestelmäämme.
Sinisimmät silmät -teoksen niteet on viety järjestelmään pääasiassa vuonna 2002. Siitä tähän päivään asti 31 niteeseen on kohdistunut 1 520 lainaa, mikä tekee noin 49 lainaa nidettä kohti. Vuonna 2014 lainakertoja on yhteensä 84 ja vuonna 2015 vastauspäivään mennessä 39, mikä antaa noin 2,7 ja 1,3 lainaa nidettä kohti.... |
| Saako putkayön jälkeen aamiaista? Jos saa niin mitä ja huomioidaanko erityisruokavaliot? |
844 |
|
|
|
Savon Sanomissa on julkaistu (14.07.2014) artikkeli "Jos joudut putkaan, näin se tapahtuu". Itä-Suomen poliisi toteaa: "Yö ei maksa mitään, mutta ei meillä ole palvelujakaan: aamiaista ei jaeta." Käytäntö on maan eri polisiilaitoksilla todennäköisesti yhtenevä.
Savon Sanomat: http://www.savonsanomat.fi/savo/jos-joudut-putkaan-nain-se-sujuu/1851645
|
| Mieltäni on pitkään vaivannut runo, jonka muistan vain pätkittäin. Olen yrittänyt etsiä tätä Joseph Brodskyn runoa, mutta en ainakaan kirjastosta ole löytänyt… |
710 |
|
|
|
Runon Jevgenille on suomentanut Jukka Mallinen ja se on julkaistu teoksessa Brodsky, Joseph, Keskustelu taivaan asujaimen kanssa, Tammi, 1995.
Lisäksi runo on julkaistu Hannu Tarmion toimittamassa teoksessa Maailman runosydän, WSOY, 1998.
Linkki maailman runouteen -tietokanta:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
|
| Etsin suomenkielistä nimeä Pablo Picasson teokselle Le Pigeon Aux Petits Pois vuodelta 1911. Osaatteko auttaa? |
513 |
|
|
|
Teoksen suomenkielinen nimi on Kyyhkynen ja herneet.
Lähde: Taiteen maailmanhistoria. 19 : Kubismi (Ex Libris, 1973)
|
| Haluan kuolemani jälkeen tuhkani ripoteltavaksi Atlantiin - Miten tämä prosessi etenee? Mitä lupia tarvitaan, jotta tuhkani voi viedä luvallisesti Suomesta… |
1020 |
|
|
|
Kysyin asiaa Helsingin hautauspalvelusta, joka järjestää merituhkauksia Helsingissä. Atlantti on laaja, ja jokaisella maalla on omat lakinsa ja byrokratiansa, mutta ei välttämättä hautaustoimilakia ja mereen tuhkausta, kuten Suomella. Esimerkiksi Espanjalla ei ole vastaavaa mereen tuhkausta kuten Suomessa. Suomi on siis edelläkävijä hautaustoimilakiin liittyvissä asioissa. Helsingin hautauspalvelu kehotti ottamaan yhteyttä kyseisen maan konsulaattiin, josta saa tarkemmat ohjeet ja tiedot tarvittavista papereista, uurnan sinetöinnistä jne.
Suomen kansalaisten hautausta (Suomessa) säätelee hautaustoimilaki,johon voi tutustua Finlexissä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030457?search%5Btype%5D=pi…
|
| Mistä löytyy tietoja, että kuka on omistanut vanhoja maatiloja (sukututkimusta varten)? Löytyykö tällaita tietoa kirjastoista vai jostain muualta? |
4655 |
|
|
|
Arkistolaitoksen nettisivuilla (ja maakunta-arkistoissa) on runsaasti sukututkijalle sopivaa materiaalia. Esimerkiksi Digitaaliarkistosta ja Suomen asutuksen yleisluettelosta löytyy mm. maakirjoja. Vanhoja asiakirjoja on jo digitoitu runsaasti. Arkistolaitoksen sivuilla on runsaasti sukututkijalle hyödyllistä materiaalia ja linkkejä. Yleiset kirjastot eivät säilytä tämäntyyppistä aineistoa.
Kansalliskirjastossa on myös digitoitua aineistoa:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/digitaalisetkokoelm…
Arkistolaitoksen sivuille:
http://www.arkisto.fi/palvelut/sukututkijoille
|
| Talvella lainasin kirjan koulun kanssa, lainasin sen oikeastaan kaverini puolesta koska hänellä ei ollut kirjastokorttia juuri silloin. Hän tarvitsi kirjan… |
596 |
|
|
|
Olen uusinut kirjasi ja siitä ei tule myöhästymismaksua. 60 päivän myöhästymisen jälkeen myös lasten aineisto menee perintään, eli siitä tulee jonkin verran lisäkuluja. Kirjastokortti on tarkoitettu henkilökohtaiseen käyttöön, eli kavereille ei saa lainata kirjoja, koska kortin haltija (tai lapsen huoltaja) on vastuussa kortilla tehdyistä lainoista ja siten niiden mahdollisesta katoamisesta tai myöhästymisestä. Omasta lähikirjastosta (esimerkiksi Arabianrannan kirjastosta) voi aina kysyä, jos kirjat ovat myöhässä tai on muita epäselviä asioita.
Ikävää, että kaverisi ei vastannut yhteydenottoosi!
|
| Tarvitsisin lehtijuttua varten tiedon, onko seuraavaa runoa suomennettu ja jos on niin missä: Philip Larkin "Water" (1954), ilmeisesti teoksessa The Whitsun… |
526 |
|
|
|
Nyt näyttää valitettavasti siltä, että tuota runoa ei ole suomennettu. Larkinia ei ole suomennettu kovin paljon; jonkin verran hänen runojaan on Maailman runosydän -teoksessa.
|
| Olen aloittanut sarjakuvien kustannustoiminnan tänä vuonna ja ensimmäinen julkaisuni on valmis. Yritykseni on Krieger Comics ja keskityn julkaisemaan… |
492 |
|
|
|
Kirjastot hankkivat suurimman osan kirjoista välittäjien kautta. Kannattaa siis tarjota sarjakuvia välittäjien kautta, niin ne saattavat päätyä kaikkialle Suomeen samalla vaivalla.
Välittäjiä ovat Kirjavälitys (http://www.kirjavalitys.fi), BTJ (http://www.btj.fi) ja esimerkiksi pääkaupunkiseudun kirjastoille aineistoa toimittava Booky.fi (https://www.booky.fi).
|
| Etsin Yö-yhtyeen kappaleesta Pettävällä jäällä nuotteja, mutta Suvi Teräsniskan versiona. Alkuperäiset nuotit kyllä putkahtavat esiin, mutta löytyykö mistään… |
1709 |
|
|
|
Olen kysynyt asiaa musiikkiasiantuntijoiltamme: valitettavasti Suvi Teräsniskan version nuotteja ei ole saatavana julkisesti netissä, koska niissä on tarkat käyttöluvat. Pitäisi olla tiedossa sovittaja tai teettää sovitus.
|
| Kuinka montaa kieltä suomalainen kielitieteilijä G. J. Ramstedt puhui? Pappisseminaarissa hän opiskeli latinaa, kreikkaa ja hepreaa. Eräässä lähteessä hänen… |
1639 |
|
|
|
Yrjö Karilaksen mukaan (s. 205) Ramstedt "hallitsi tai ymmärsi" noin kahtakymmentäneljää kieltä. Tuskin missään on luetteloa siitä, kuinka täydellistä ja monipuolista tämä osaaminen on ollut eikä varmaan ole ollut sellaista henkilöäkään, joka olisi asiaa kyennyt arvioimaan.
Suullinen valmius on varmaankin ollut 'tavallisissa' länsieurooppalaisissa kielissä, Aasian-matkoilla venäjä on lisäksi ollut välttämätön työväline.
Ramstedt oleili pitkiä aikoja mongolikielisillä alueilla ja suuntasi täällä tutkimuksensa nimenomaan puhekieleen vanhakantaisen kirjamongolin asemesta, joten voi olettaa hänen todella osanneen ainakin joitakin mongolikieliä tai -murteita. Kalmukki kuuluu tähän ryhmään ja sitä yhdistää - Jaakko Anhavan mukaan s. 145 -... |
| Mitä englanninkielistä lyhennystä käytetään valtiotieteiden maisterista? Esimerkiksi, kauppatieteiden maisteri on M.Sc. |
16685 |
|
|
|
Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan sivuilla ( http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/tietoa/tutkinnot.html ) annetaan tiedekunnan tutkinnoille seuraavat määritelmät ja englanninkieliset käännökset:
Tiedekunnan tutkinnot (asetus 245/1994)
Valtiotieteiden kandidaatin tutkinto
(lyhenteet: valtiot. kand. tai VTK)
- alempi korkeakoulututkinto
Valtiotieteiden maisterin tutkinto
- ylempi korkeakoulututkinto
Valtiotieteiden lisensiaatin tutkinto
- jatkotutkinto
Valtiotieteiden tohtorin tutkinto
- jatkotutkinto
Tutkintojen nimet englanniksi:
Bachelor of Social Sciences (B.Soc.Sc.)
Master of Social Sciences (M.Soc.Sc.)
Licentiate of Social Sciences (Lic.Soc.Sc.)
Doctor of Social Sciences (D.Soc.Sc.)
Vastaus kysymykseesi... |
| Turussa kirjoitetaan dekkareita ja Turkuun sijoittuvia dekkareita on paljon. Reijo Mäen Vares on tuttu, samoin Pirkko Arhipan kirjat ja Eppu Nuotion Pii Marin… |
3937 |
|
|
|
Onhan toki muitakin Turkuun sijoittuvia dekkareita. Ainakin osittain Turusta kirjoittavia dekkarikirjailijoita ja Turkuun sijoittuvia dekkareita ovat ainakin seuraavat:
Maritta Flykt: Martta Jokinen ja vanhusmurhat : dekkaritarina Turusta
Kari Hanhisuanto (useita Turkuun sijoittuvia kirjoja)
Aarre Haunia: Päällikkökomisario ja kuristaja
Jyrki Heino (1700-luvun lopun Turkua)
Esa-Pekka Kanniainen: Pimeä korpi
Totti Karpela (useita Turkuun sijoittuvia kirjoja)
Heimo Lampi: Hylätty miljoona
Max Manner (useita Turkuun sijoittuvia kirjoja)
Hannes Markkula: Myrkytetty kaupunki
Tapani Maskula (useita Turkuun sijoittuvia kirjoja)
Mikael X. Messi: Lausteen himokämppä
Juha Numminen: Täydessä ymmärryksessä
Stefan Nyman: Anna online (... |