| Ilahduin, kun kuulin, että kirjastossa voi lainata ompelukoneita. Mutta ilo jäi lyhyeen, kun alkoi näyttää siltä, että on tultava paikanpäälle ompelemaan… |
1421 |
|
|
|
Näyttää valitettavasti siltä, ettei missään pääkaupunkiseudun kirjastossa ole kotiin asti lainattavaa ompelukonetta. Porakoneesiin, urheiluvälineisiin tai muihin lainattaviin esineisiin verrattuna ompelukone on aika herkkä vaurioitumaan, ja sen kuljettaminenkin saattaa olla vaativampaa. Todennäköisesti noista syistä ompelukoneita ei ole katsottu sopiviksi antaa kotilainaan.
Jos tarvitset ompelukonetta lainaksi, yksi vaihtoehto voisi olla Kuinoma-palvelu osoitteessa http://www.kuinoma.fi. Sen kautta voi vuokrata monenlaisia laitteita, ja valikoimissa näyttää olevan monta ompelukonettakin. SIeltä lainaaminen on tosin maksullista muttei ehkä kohtuuttoman kallista.
|
| Mikä on tämän kirjan nimi? ISBN 978-951-0-42164-2 Onko nimi pelkkä Calendar girl vai Calendar girl Tammikuu Helmikuu Maaliskuu? Verkkokirjasto Anders sanoo… |
802 |
|
|
|
Kansalliskirjaston Fennica-tietokanta osoitteessa https://finna.fi kertoo, että ”Calendar girl” on kirjan pääotsikko ja ”tammikuu, helmikuu, maaliskuu” puolestaan alaotsikko. Kirjojen merkitsemistavat saattavat hiukan vaihdella kirjastoittain.
Kirjastojen merkitsemistavoista löytyy tietoa esimerkiksi Kansalliskirjaston Kirjastoaineistojen kuvailusäännöt -sivustolta osoitteesta https://wiki.helsinki.fi/pages/viewpage.action?pageId=86353913. Säännöissä on kerrottu, mistä kohti ensisijaisesti esimerkiksi kirjojen tiedot otetaan, mutta kirjastot saattavat toki poiketa ohjeista, jos katsovat itse jonkin muun ratkaisun paremmaksi.
|
| Osaatteko neuvoa hyviä kirjoja, joita äitini voisi lukea, kun hän suree isämme kuolemaa. Sellaisia, missä on käsitelty surun vaiheita, voi tehdä testejä ja… |
2062 |
|
|
|
Alla on kirjoja, jotka käsittelevät kuolemaa ja surua. Alinna oleva kirja on leskeksi jääneen muistelmateos. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
- Surutyö / Soili Poijula
- Surun työstäminen : toimintaohjelma kuoleman, eron tai muiden tunneperäisten menetysten työstämiseen / John W. James & Russell
Friedman
- Surun satuttamat : kertomuksia läheisen kuolemasta / Liisa Seppänen
- Suru ja surutyö / Elisabeth Kübler-Ross, David Kessler
- Jäljellä muisto : elämää puolison menettämisen jälkeen / [toimittanut] Tiina Laaninen
- Kun toinen on poissa : yksin jääneen selviytymisen keinot / Maijaliisa Dieckmann
- Meitä oli kaksi / Tuija Wuori-Tabermann
|
| Claes Andersson on kirjoittanut Unkarin kansannousun vihastuttamana Pamfletin/runon. Mistä kokoelmasta löytyy? Voisitko lähettää vastauksessa tekstin. Onko… |
370 |
|
|
|
Psykiatri, kirjailija ja muusikko Claes Andersson kertoo teoksessaan Jokainen sydämeni lyönti - merkintöjä elämästäni (2009) kirjoittaneensa Unkarin kansannousuun liittyen ensimmäisen poliittisen runonsa "Jossakin teloitetaan kaksikymmentäneljä opiskelijaa". Alkukielisessä teoksessa Varje slag mitt hjärta slår - anteckningar från mitt liv runon nimi on "Nånstans arkebuseras tjugofyra studenter".
Sitä, onko runo joskus julkaistu, hän ei kerro. Pikaisella läpisilmäilyllä runo ei ole ainakaan hänen ensimmäisissä runokokoelmissaan, emmekä onnistuneet muidenkaan lähteiden kautta sitä löytämään. Anderssonin ensimmäinen runokokoelma, Ventil, julkaistiin 1962, jolloin kysymäsi runon kirjoittamisesta oli jo kuusi vuotta.
|
| Onko olemassa mitään paikkaa, josta saisi ostettua uuden kehon? |
703 |
|
|
|
Koko kehoa ei ole mahdollista vaihtaa eikä siis uusia osia ostaa, mutta monien ruumiinosien, esim. hampaiden, elinten tai raajojen, korvaaminen uusilla on mahdollista jo nyt.
Kehitys etenee tässä asiassa nopeasti. Maaliskuussa 2106 Yle uutisoi näin: "Lähes koko ihmisen voi jo korjata varaosilla – pään siirtokin ehkä onnistuisi, mutta millaisin tuloksin?" Alla linkki uutiseen:
https://yle.fi/uutiset/3-8711649
Ihmisen varaosia valmistetaan mm. 3D-tulosteina. Aiheesta on tehnyt väitöskirjan Aalto-yliopiston tutkija Mika Salmi. Alla linkki Tek-verkkolehden uutiseen aiheesta:
https://lehti.tek.fi/tekniikka/ihmisen-varaosia-3d-tulosteena
|
| Etsin tietoa, kuka on kirjoittanut tekstin "Olet sellainen kuin sielunpuusi". Haluaisin jakaa sen kuvitettuna vanhus- ja mielenterveystyön tekijöille. Olet… |
589 |
|
|
|
Tampereen luontokoulun sivuilla tekstin tekijäksi mainitaan Astrid Neeme:
http://luontokoulu.blogit.tampere.fi/kissanmaan-veso-2-9-2009/
Neemen ainoassa julkaistussa teoksessa Rytmit sinussa ja luonnossa (1999) tekstiä ei kuitenkaan ole.
Sytyke-lehdessä, jossa teksti on julkaistu, kerrotaan, että teksti on julkaistu Ratke-lehdessä 20.1.1997. Ratke-nimistä lehteä ei lähteidemme mukaan kuitenkaan ole olemassa, vaan kyse lienee ratkaisu- ja voimavarakeskeisen kulttuurin lehdestä nimeltä Ratkes:
http://www.ratkes.fi/lehti
Vuoden 1997 Ratkes-lehtiä on vain joidenkin yliopistokirjastojen kokoelmissa, joten valitettavasti emme voineet tarkistaa, onko tekstin kirjoittaja todella Astrid Neeme.
|
| Mikä on maailman paksuin kirja? Kuka keksi kirjat? Miten kauaa on kirjoittettu\lausuttu, runoja? Missä kirjassa on eniten kirjoitusta? Mikä on maailman… |
3696 |
|
|
|
Paksuimmasta kirjasta on palvelussa kysytty ennenkin. Tässä aiempi vastaus:
"Guinness Wolrd Recordsin mukaan maailman paksuin kirja on vuonna 2009 julkaistu The Complete Miss Marple, johon on koottu kaikki Agatha Christien Miss Marple -romaanit ja -novellit yksien kansien väliin. Kirjassa on 4032 sivua ja se painaa noin 8 kiloa. Siitä otettiin 500 kappaleen painos.
Iowan yliopiston kirjastom sidontaosastolla valmistettiin vuonna 2011 peräti 10000-sivuinen kirja, jonka kirjoitti runoilija Dave Morice satapäiväisen runomaratonin aikana. Kirja on yksittäiskappale."
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=6318ab35-58…
Enten tekstiä voisi olla juuri tässä The Complete Miss Marple -teoksessa.
Ensimmäiset runot ovat... |
| Voisikio saada 1923-1925 Amerikkaan siirtolaisiksi muuttaneiden nimiä. Isojoelta Lähdeluoman sukua ja syntymäaikoja sukututkimuksen tekoa varten. Kiitos! |
448 |
|
|
|
Siirtolaisuusinstituutista pyydettiin ottamaan yhteyttä suoraan heihin. Tietopalvelupäällikkö Jouni Korkiasaaren puh. on 040-627 9816 ja sähköpostiosoite jouni.korkiasaari@utu.fi
http://www.migrationinstitute.fi/fi/tietopalvelut/kirjasto
|
| Etsin sellaista kirjaa, joka on kirjoitettu humoristisesti oman talouden hoidosta. Nimestä en ole yhtään varma, mutta jotenkin tulee mieleen joku hassu sana… |
555 |
|
|
|
Etsimäsi kirja voisi olla Jenni Selosmaan Kukkaron kuningatar : kahdeksan askelta taloudelliseen hyvinvointiin (Atena, 2017). Alla olevasta linkistä voit lukea kirjan kuvauksen. Teosta on Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta siitä on tällä hetkellä varausjono.
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789523003156&q…
http://www.helmet.fi/fi-FI
|
| Mistä löydän tietoa Kuopiossa toimineista kirjakaupoista 1930-1940-luvuilla? |
1227 |
|
|
|
Vuonna 1958 julkaistun Artturi Virtasen Suomen kirjakaupan ja kustannustoiminnan vaiheita -kirjan mukaan Kuopiossa toimi tuolloin seuraavat kirjakaupat:
- P. Ashanin vuonna 1847 perustama kirjakauppa P. Aschan & Co, joka useiden omistajavaihdosten kautta oli libristi Selim Kastegrenin omistuksessa vuoteen 1934 asti, ja seuraavasta vuodesta alkaen siirtyi opettajien yhtymälle Kallan Kirjakauppa Oy:lle.
- Vuonna 1882 perustivat U. V. Telen ja B. Granit kirjakaupan toiminimellä U.V. Telen & Co. Myöhempiä omistajia oli useita. Vuonna 1930 osakkaaksi ja myöhemmin pääosakkaaksi tuli Armas Salla, ja kirjakaupan nimeksi Savolan Kirjakauppa Oy.
- Vuonna 1924 Ida Pelander perusti kirjakaupan toiminimellä Uusi paperi- ja Lähetyskirjakauppa... |
| "Helsingin pitäjä" vuosikiriassa 1976 on Ursula Pohjolan-Pirhonen artikkeli Westerkullan kartanosta yms. Voitko ilmoittaa minulle artikkelin alkamis- ja… |
351 |
|
|
|
Vuosikirjan (toimittaja: Lauri Leppänen,
Helsingin pitäjän kotiseutu- ja museoyhdistys) artikkeli on vuosikirjan sivuilla 28-30. Siinä on myös tällainen maininta: Lyhennelmä Ursula Pohjolan-Pirhosen kirjoituksesta.
|
| Haluaisin lukea Pasilan kirjavarastossa olevaa tietosanakirjaa "Tiedon portaat". Tarvitsen sitä useaksi viikoksi. Pääseekö kirjavarastoon lukemaan sitä, jos… |
480 |
|
|
|
Tiedon portaat -tietosanakirjasarja onkin monesta muusta sarjasta poiketen kotiin lainattava. Jos sinulla on Helmet-kortti, voit tehdä kirjoihin varaukset, ja lainata ne tavalliseen tapaan. Toki kirjoja voi lukea halutessaan myös kirjastossa. Alla linkki sarjan tietoihin Helmetissä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stiedon%20portaat%20hosia__O…
|
| Muistan 70-luvulta sadun, joka alkoi sanoin: 'Tiedehiiri numeroinen mittaa tässä sähköaivoin, maallikkokin tajuaa sen vaivoin'. Löytyisikö tietoa, missä… |
315 |
|
|
|
Valitettavasti satua ei ole tunnistettu. Tunnistaisiko joku lukijoista sen?
|
| Milloin Sortavalan seminaari siirrettiin Raumalle? |
247 |
|
|
|
Moskovan rauhansopimuksen 13.3.1940 mukaisesti Sortavala luovutettiin Neuvostoliitolle. Seminaari ei ehtinyt evakuoimaan kalustoaan, opetusvälineistöään ja kirjastoaan, joten sen toiminta ei yhteen paikkaan siirrettynä olisi enää ollut mahdollinen. Toisaalta mikään muista seminaareista ei olisi voinut ottaa tiloihinsa kaikkia Sortavalan kymmentä luokkaa. Rauman seminaariin sijoitettiin tässä vaiheessa miesosaston kokelaat.
|
| Thomas Mannin teoksessa "Der Zauberberg" puhutaan tuberkuloosipotilaiden käytössä olevasta, mukana kannettavasta taskusylkykupista (Taschenspucknapf), jonka… |
828 |
|
|
|
Kai Kaila suomensi Thomas Mannin romaanin Der Zauberberg, Taikavuori, vuonna 1957. Kailan käännöksessä taskusylkykupin lempinimi "Der blaue Heinrich" on suomeksi yksinkertaisesti "Sininen Heikki".
http://www.cje.ids.czest.pl/biblioteka/Der%20Zauberberg%20Mann.pdf
https://finna.fi
Mann, Thomas: Taikavuori (suom. Kai Kaila, WSOY, 1998)
|
| Osaisiko joku kertoa kenen kirjoittama/säveltämä on laulu "Nii mahottomast muistoi miul tuo Viipur-kulta tuo ja mää ja tiijä vissii siul myös mielikuvvii luo … |
716 |
|
|
|
Laulu on nimeltään Torkkelin muistoja. Sen on säveltänyt George de Godzinsky, ja sanoittajaksi on merkitty Ola Renner.
Muistamasi tekstinpätkä on laulun viidennen säkeistön alusta (joskin oikea muoto on "Torkkel-kulta" eikä "Viipur-kulta"). Kaikkiaan säkeistöjä on kuusi, joten laulun teksti kokonaisuudessaan on varsin pitkä. Löydät sen samoin kuin laulun nuotit esimerkiksi Súuresta toivelaulukirjasta numero 11, jota voit kysyä omasta lähikirjastostasi.
Kauko Käyhkön levytys vuodelta 1957 on kuultavissa Youtubesta: https://www.youtube.com/watch?v=Ggk1qlHpQ9k
|
| Löytyykö painettuna kirjana (tai netistä) norjan (bokmål ja nynorsk), tanskan, pohjoissaamen, islannin, grönlannin ja fäärin frekvenssisanakirjaa? Mistä näitä… |
852 |
|
|
|
Finna.fi:stä löytyvät seuraavat:
tanskan kieli
Dansk frekvensordbog : baseret på danske romaner, ugeblade og aviser 1987-1990( toim. Bergenholtz, Henning)
löytyy Helsingistä Kaisa-talon kirjastosta ja Kansalliskirjastosta (kumpaakaan ei lainata kotilainaan), myös yliopiston kirjastoissa saatavilla: Jyväskylä, Åbo Akademi, Tampereen yliopisto.
islannin kieli
Frequency dictionary Icelandic = Íslensk tíðniorðabók (toimittajat Quasthoff, Uwe; Fiedler, Sabine; Hallsteinsdóttir, Erla) 2012. Kaisa-talon kirjasto.
Grönlannin kielen sanakirjoja löytyy, mutta ei frekvenssisanakirjaa. Samoin on norjan, fäärin ja saamen kanssa, tosin sanakirjat näyttäisivät olevan yleissaamea.
Finna.fi:sta löytyvä tuorein ruotsin kielen frekvenssisanakirja on... |
| Neuvostoliitossa asui ennen toista maailmansotaa suuri puolalaissyntyinen vähemmistö, vuoden 1926 väestölaskennan mukaan lähes 800 000 henkeä. Etsin tietoa… |
809 |
|
|
|
Erikieliset Wikipedia-artikkelit - toisistaan tietysti riippuvaiset - esittävät NKVD:n varsinaisen puolalaisoperaation uhreiksi 139 835 henkeä, joista surmattiin 111 091 ja toimitettiin vankileireihin 28 744 henkeä. Lisäksi yli 100 000 puolalaista pakkosiirrettiin kotiseudultaan Siperiaan, Kazahstaniin ja Ukrainan itäosiin.
Puhdistus aloitettiin Sisäministeriön käskyllä 000485, jonka sisäministeri Nikolai Ježov allekirjoitti 11.8.1937, ja se jatkui seuraavan vuoden 1938 marraskuuhun. Toimenpiteiden kohteet määriteltiin käskyssä 000485 ja sen liitteissä sen verran tulkinnanvaraisesti, että jokainen puolalainen tai puolalaisniminenkin saattoi joutua uhriksi. Surmatut ja leireille lähetetyt olivat enimmäkseen miehiä, pakkosiirretyt naisia ja... |
| Onko Kirkhakki sama kuin Naakka? Mahdollisesti muinoin lounaismurteissa? |
450 |
|
|
|
On, sana on nimenomaan lounaissuomalainen. Koska vanhan suomenkielisen kirjallisuuden julkaisijat olivat voittopuolisesti lounaissuomalaisia, tama nimitys esiintyi usein myös painetuissa lähteissä, usein kyllä muodossa 'hakkinen'.
Häkkinen, Kaisa
Linnun nimi. - Teos, 2004
|
| Tarvitsen Jörn Donnerin v. 1954 (?) Arena-lehteen kirjoittaman Berliiniä koskevan esseen. Mistä löytyy? |
474 |
|
|
|
Christer Kihlmanin, Jörn Donnerin ja Bo Carpelanin toimittaman Arena-lehden vuosikerrat ovat luettavissa Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan toimipisteen lehtiosastolla. Lehti ilmestyi vuosina 1951 - 1953 kahdesta viiteen kertaa vuodessa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
|
Kysy kirjastonhoitajalta