Helsinki

Viimeisimmät vastaukset

26472 osumaa haulle. Näytetään tulokset 11741–11760.

Kysymys	Luettu	Vastattu	Vastaus
Nuorena teininä n. 35 v. sitten laulettiin lauluvihkosta sellaista laulua kuin: "Samaan tuttuun paikkaan, kesäkaupunkiin palaat vielä joskus, niinhän sovittiin…	380	25.7.2017	Etsimäsi laulu on Anneli Saariston laulama Löysin kesän. Laulun sanat ja sävel ovat Ossi Paasosen ja Jukka Alihangan. Laulu löytyy levyltä Nimeni on ilotuska (1979. Äänite on LP-levynä myös Helmet-kirjastossa. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1133606__Sl%C3%B6ysin%20ke… Kaunis laulu, joka on jäänyt myös vastaajan mieleen.
Kissa sanoo miau ja koira hau, mutta mitä sanoo sammakko?	8069	24.7.2017	Lastenkirjojen ja lastenlaulujen mukaan kissa sanoo miau ja koira hau ja sammakko sanoo kvaak, mutta todellisuudessa sammakon ääntely on hieman moniulotteisempaa, aivan kuten kissan ja koirankin: http://www.sammakkolampi.net/sammakkoelaimet/aantely.html http://www.kevatseuranta.fi/sammakko-rana-temporaria/ http://www.is.fi/kotimaa/art-2000000107725.html
Mikä novelli tai katkelma: - lukion äikänkirjassa joskus 1997-1999 - tarinassa pariskunta haaksirikkoutuu johonkin kaukaiselle planeetalle - niillä ei ole…	703	20.7.2017	Lähetimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, mutta sielläkään ei kukaan tuntunut muistavan. Muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseisen novellin?
Onko Ronald Mallett kuinka pitkällä aikakoneen keksimisessä?	501	20.7.2017	Ronald Mallett, joka toimi Connecticutin yliopistossa teoreettisen fysiikan professorina, on tutkinut koko ajan käsitettä ja aikakoneen rakentamista. Hän on kehitellyt Einsteinin suhteellisuusteoriaan nojautuvan kaavaa, jonka mukaan ajassa siirtyminen vaikuttaisi mahdolliselta. Mallett on julkaissut aiheesta kirjan Time Traveler: A Scientist's Personal Mission to Make Time Travel a Reality Paperback – November 9, 2007. Academic Minute -sarjassa on julkaistu haastattelu, josta löytyy Mallettin ajatuksia, https://academicminute.org/2015/02/ron-mallett-uconn-theories-of-time-t… Youtubesta löytyy video, jossa Mallett esittelee ajassa matkaamista ja miten se voitaisiin toteuttaa, https://www.youtube.com/watch?v=EWnoMaSgYPY ja https://www....
Onko sosiologian alalta julkaistu tutkimusta, jossa perehdyttäisiin yritysten keinoihin houkutella asiakkaita erityisesti arkkitehtuurin avulla?	386	19.7.2017	Yliopistokirjastojen tietokannasta ei ainakaan tullut mitään osumia etsimästäsi aiheesta. Melinda: http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_… Helka: https://helka.finna.fi/ Ehkä kannattaa vielä kokeilla hakea netistä Google Scholar -haulla englanniksi, jos edes jotakin läheltä liippaavaa ulkomaista tutkimusta löytyisi aiheesta. Google Scholar: http://scholar.google.fi/
Joskus ensimmäisellä luokalla eli vuosina 1993-1994 luin kirjan, jossa oli jokin perhe, jonka lapsien nimet olivat muistaakseni Jenni ja Markku ja perheen…	397	19.7.2017	Hei, Etsimäsi kirja kuulostaisi ihan Paul Maarin teokselta Lumottu ovi (Kirjapaja, 1987). joka kuului helppolukuiseen Aurinkosarjaan. Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: http://www.helmet.fi/fi-FI Ja lähetä vaan uudet kysymykset palvelumme kysymyslomakkeen kautta muista etsimistäsi kirjoista!
"Nyt on lekeet liian levällään!" Mitähän ne nuo lekeet ovat?	901	19.7.2017	”Suomen murteiden sanakirjan” julkaistut osat eivät valitettavasti vielä yllä L-kirjaimeen asti, mutta Elias Lönnrotin ”Suomalais-ruotsalaisesta sanakirjasta” (3. painos; WSOY, 1958) löytyy hakusana ”leke”. Sen merkitykseksi kerrotaan ’verktyg’ eli ’työkalu, työväline’. Monikoksi mainitaan ”lekkeet”, jonka merkitys on sanakirjan mukaan ’instumenter, effekter, saker, leksaker’, ja Lönnrot antaa suomenkielisiksi synonyymeiksi sellaiset sanat kuin ”värkit”, ”kalut”, ”roskat”, ”tavarat”. Luultavasti kirjoitusmuodot ”lekkeet” ja ”lekeet” ovat vain murrevaihteluita, ja kyseessä on sama sana. Käytöstä esimerkkeinä tarjotaan ”kahvi- ja teelekkeet” ja ”ajolekkeet”, jonka merkitys olisi ’körredskap’ eli ’ajovälineet’ (luonnollisesti hevosella...
Montako tyttöä sain nimen Sofia vuonna 2007?	421	19.7.2017	Vuoden 2009 nimipäiväalmanakasta löytyvät tiedot etunimien yleisyydestä (suomenkieliset, ruotsinkieliset, ensimmäiset nimet, jälkimmäiset nimet) https://almanakka.helsinki.fi/images/nimipaivat/nimiallakat/NimAll2009… Suomenkielisillä Sofia ensimmäisenä etunimenä 311 lapsella (12. yleisin) jälkimmäisenä nimenä 1466 lapsella (3. yleisin) Ruotsinkielisillä Sofia ensimmäisenä etunimenä 24 lapsella (9. yleisin) jälkimmäisenä nimenä 83 lapsella (3. yleisin)
Millaiset työlistymisnäkymät kirjastoalalla tällä hetkellä ovat? Mitkä ovat vastavalmistuneen opiskelijan mahdollisuudet saada jalka ovenväliin yleisissä…	720	19.7.2017	Kirjastoalan työllistymisnäkymät ovat vaihtelevat mutta eivät missään ihan valtavan hyvät. Erityisesti suurissa kaupungeissa, joissa on kirjastoalan koulutusta, saattaa hakijoita yhtä paikkaa kohden olla valtavasti. Myös Helsingissä, jossa ei juuri alan koulutusta ole, hakijoita on runsaasti avoimiin paikkoihin. Toisaalta pienemmille ja suurista kaupungeista käsin syrjäisille paikkakunnille voi olla haastavampaa löytää koulutettuja kirjastomattilaisia. Erikoistaidoista – kuten kirjastoauton ajamiseen tarvittavasta koulutuksesta – voi olla joissakin paikoissa suurta hyötyä. Harjoittelu on tosiaan hyvä väylä päästä työskentelemään kirjastossa, oppimaan käytännön työntekoa ja saamaan kontakteja kirjastoon. On varmasti plussa, jos...
Koska oli ensimmäisen kerran mahdollisuus/oikeus saada valtion takaamana opintolainaa.	476	18.7.2017	Laki korkeakoulussa opiskelevien ja niissä loppututkinnon suorittaneiden henkilöiden opintolainojen valtiontakauksesta (Suomen asetuskokoelma 1959, numero 13) vahvistettiin 16.1.1959 ja tuli voimaan 1.7.1959. Täsmällisempiä ohjeita asiasta annettiin vastaavassa asetuksessa (Suomen asetuskokoelma 1959,numero 217) 8.5.1959. Valtioneuvosto oli 20.9.1956 asettanut komitean valmistelemaan asiaa. Komiteanmietintö valmistui 19.6.1957 (Komiteanmietintö nro 11 - 1957). Aikaisemmin valtio oli myöntänyt vähävaraisille korkeakouluopiskelijoille erilaisia stipendejä, komitean työskentelaikana tällaisia stipendejä sai noin joka kahdeksas korkeakouluopiskelija. Ylioppilaan kirja XIII / toimittanut Kari Uusitalo. - Suomen ylioppilaskuntien liitto, 1960
Etsin tietoja Bengtsårin koulukodista	536	18.7.2017	Helsingin kaupunginarkistosta löytyy esimerkiksi seuraavat asiakirjat: https://yksa3.darchive.fi/YKSA3/public/archive/HELKA/Archive.action?res… Liitteissä : BENGTSÅR.PD on varsin lyhyt historia. Lisätietoja voit kysyä esimerkiksi oheisella lomakkeella Kaupunginarkistosta: https://www.hel.fi/tieke/fi/kaupunginarkiston-palvelut/kaupunginarkisto… Selasin myös useita kokoelmissamme olevia koulukoteja käsitteleviä kirjoja, mutta kyseisestä laitoksesta en löytänyt tietoja.
Tietääkö kukaan, onko jossain lastenrunossa tekstiä ..."voisiko sen ommella kiinni havunneulalla" - kiitos, jo etukäteen vastauksesta :-)	427	17.7.2017	Lähetimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, mutta sielläkään ei kukaan tunnistanut kyseistä runoa näillä tiedoilla. Tunnistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Kenen tekemä, minkä niminen ja milloin on valmistunut Helsingin Jätkäsaaren ns. Huutokonttorin Välimerenkadun puoleisessa päädyssä oleva pronssireliefi? Gunnar…	1093	17.7.2017	Tieto tuntuu olevan hyvin piilossa, olemme etsineet HAM:in julkiset veistokset palvelusta Julkiset veistokset https://www.hamhelsinki.fi/veistokset/, Löytöretki muistomerkeille : pääkaupunkiseudun julkiset teokset -oppaasta sekä arkkitehti Taucheria koskevista teoksista. Aalto-yliopistosta tietoa ei löytynyt. Sieltä sain tällaisen vastauksen: Huutokonttorin seinän reliefin tekijä ei valitettavasti ole selvinnyt Aalto-yliopioston kokoelmien avulla. Julkisten taideteosten luettelotkin sivuuttavat täysin tämän reliefin. Kannattaisi varmaan kääntyä Helsingin kaupunginmuseon puoleen. Ehkä pitäisi selvittää, kuka on ollut Huutokonttorin rakennuttaja ja omistaja silloin, kun reliefin seinään sijoittamisesta on tehty päätös. Onko rakennuttaja...
Kenellä on oikeus päästä tutkimaan esim. vanhoja kansakoulujen arkistoja ajalta 1880-1960. Onko mahdollista nähdä niitä?	773	14.7.2017	Arkistojen portti -verkkopalvelun sivuilla kerrotaan, että kansakoulujen arkistoja säilyttää pääsääntöisesti se kunta, joka kansakoulua on pitänyt yllä tai on ollut sen seuraaja. Alla lisää tietoa kansakoulujen arkistoista: http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kansakoulut#Kansakoulujen_arkistot Helsingin kaupunginarkiston säilyttämät kansakouluarkistot löytyvät Sinetti-tietokannasta: https://yksa3.darchive.fi/YKSA3/public/archive/HELKA/ Arkistot yleensäkin ovat vapaasti käytettävissä, mutta osalla aineistosta on käyttörajoituksia. Alla tietoa niistä: http://wiki.narc.fi/portti/index.php/K%C3%A4ytt%C3%B6rajoitus
Metsästän epätoivoisesti nuortenkirjaa, jonka luin noin 30 vuotta sitten. Se jäi mieleeni niin, että mietin kiehtovaa juonta toisinaan yhä. Kirjan päähenkilö…	142	14.7.2017	Kaivattu kirja on norjalaisen Bjørn Rønningenin Kesä Mirabellasaarella (Otava, 1977).
Käyn kirjastossa silloinkin kun henkilökuntaa ei ole eli niinä aikoina kun sisään pääsee kirjastokortilla ja tunnuksilla. Ohjeistus on että samalla oven…	439	14.7.2017	Karkkilan kirjastosta kerrottiin, että vaikka ketään ei saisi ovesta sisään mennessään mukanaan päästääkään, ei sitä aina pysty estämäänkään. Vastuu on sisääntulijalla itsellään, ei sinulla.
Onko minulla kuluttajana oikeus saada tietää ostamani tuotteen alkuperä, eli mistä myyjä on sen ostanut? Myyjällä on toimitusvaikeuksia ja olen pettynyt heidän…	636	13.7.2017	Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin sivuilla kerrotaan, että kuluttajaturvallisuuslain ja tietojenantoasetuksen mukaan kulutustavarasta on aina käytävä ilmi sen kauppatavan mukainen nimi sekä valmistajan, valmistuttajan tai maahantuojan nimi. http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kuluttajaturvallisuus/Tietojen-antamin… Koko ohje kulutustavaroista ja kuluttapalveluista annettavista tiedoista löytyy Tukesin sivuilta: http://www.tukes.fi/fi/Palvelut/Tukes-ohjeet/Kuluttajaturvallisuus/Tuke… Ohjeessa kerrotaan vielä, että "Tietojenantoasetuksessa ei edellytetä tietoa toiminnanharjoittajan asemasta jakeluketjussa eli siitä, onko kyseessä valmistaja, valmistuttaja vai maahantuoja. Kuluttajan tiedonsaannin kannalta ja tietojen...
Mistä voi johtua Sonkajärvellä Kuosma paikannimissä. Iso lampi on Kuosma. Siitä lähtee tietysti Kuosmanpuro ja sen länsipuolella on laaja Kuosmansuo. On vaikea…	471	13.7.2017	Koska sanalle kuosma ei mistään lähdeteoksista tunnu löytyvän mitään muita merkityksiä, täytynee kuitenkin uskoa, että myös mainituissa sonkajärveläisissä paikannimissä sana on samaa perua kuin sukunimessä Kuosmanen. Tämä on ollut Savon yleisimpiä sukunimiä jo 1500-luvulla. Se perustuu pyhimysnimeen Kosmas. Pirjo Mikkosen ja Sirpa Paikkalan teoksessa Sukunimet (Helsinki, 2000) kerrotaan näin: KUOSMANEN Pyhimysnimestä Kosmas on Karjalassa käytetty muotoja Kuisma ja Kuosma < venäjän Ku´zma, Ko´zma. Karjalaisia sukunimiä ovat olleet Kuosma, Kuosmanen, Kuisma, Kuismanen, Kuismin ja Kusmin. Muualla Suomessa nimeä on ristimänimenä ilmeisesti käytetty hyvin vähän, vaikka Kosmas on myös roomalaiskatolisen kirkon pyhimys, sillä nimi Cosmas on...
Onko joku rakentamassa aikakonetta esim. Ulkomailla? Pisimmällä?	533	12.7.2017	Varmasti monikin vähintään suunnittelee aikakoneen rakentamista. Esimerkiksi Tekniikka & Talous -lehti kertoi vuonna 2015 yhdysvaltalaisen eläkkeellä olevan fyysikon suunnitelmista aikakoneen rakentamiseksi: http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/2015-03-30/El%C3%A4k%C3%B6ity… Tähtitieteellisen seuran Ursan sivuille on koottu pääkohdat aikamatkailua käsittelevästä luennosta, jonka piti tähtitieteen dosentti Leena Tähtinen: https://www.ursa.fi/yhd/komeetta/esitelma/aikakone.htm
Kun sukukirja on kirjoitettu henkilökohtaisin kokemuksin ja jossa fiktiivisiä kertomuksia ja omia tarinoita, se ei täytä sukukirjan ominaisuuksia. Miksi…	506	11.7.2017	Fiktiivisissäkin tarinoissa lienee usein sekä fiktiota että faktaa jonkinlaisena sekoituksena. Toisaalta myös faktana kirjoitettu teos sisältää monesti paikkansa pitämätöntä tietoa. Ja fiktiivisestä teoksesta "itsensä" löytänyt saattaa loukkaantua. Rajan vetäminen ei ole ollenkaan aina itsestään selvää. Tästä rajanvedosta on kirjoitettu paljon. Mm. Dorrit Kohnin teoksessa Fiktion mieli on aiheesta artikkeli nimeltä Fiktiiviset ja historialliset elämät: rajoja ja rajatapauksia (s. 29-50). Nettilähteitä ovat vaikkapa alla olevat: http://www.ennenjanyt.net/1-01/i-mu.htm http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:historiallinen… https://kirjakko.wordpress.com/2012/08/17/kirjalappaa-fakta-fiktio-ja-s… http://www.ts.fi/kulttuuri/...