| Olemme koostamssa tietokirjaa. Etsin uusimpia tutkimuksia kehitysvammaisiin ja vammaisiin kohdistuvasta seksuaalisesta väkivallasta, sekä lapsiin kohdistuvasta… |
455 |
|
|
|
Alla joitakin uusimpia opinnäytetöitä tai muita teoksia kysymistäsi aiheista. Voit jatkaa halutessasi hakemista Finna-palvelun kautta. Toimivia hakusanoja ovat ainakin kehitysvammaiset seksuaalinen hyväksikäyttö ja lapset seksuaalinen hyväksikäyttö. Hakua voi myös monin tavoin rajata: https://www.finna.fi/
Kehitysvammaisten kokemus heidän seksuaalisuudestaan ja sen toteuttamisesta : kirjallisuuskatsaus / Rautio Julia, Silen Niina, Metropolia ammattikorkeakoulu , AMK-opinnäytetyö, 2017
- Seksuaalisuuden tabut suljetuissa yhteisöissä / Kiuru Hanna, Stromberg-Jakka Minna, 2017
- Uskalla olla, uskalla puhua : vammainen nainen ja väkivalta / Piispa Minna, 2013
- VAIETTU TODELLISUUS : Kehitysvammaisten... |
| Mikä on sen sadun nimi, jossa kerrotaan tunturiketusta, jonka hännän heilutus saa aikaan revontulet? Mistä voisin löytää ko. sadun? |
1482 |
|
|
|
Kysymykseen on näemmä vastattu jo aiemmin, mutta harmillisesti vastaukseksi tarjottu linkki ei enää toimi.
Löysin toimimattoman linkin takana olleen sadun kopioituna monelle sivustolle, esimerkiksi täältä sen voi käydä lukemassa.
Tuolla sadun nimi on siis Satu revontulien synnystä.
Tulikettu on Itä- ja Pohjois-Suomen kansanperinteessä tunnettu myyttinen eläin, jolla on selitetty myös revontulia. Uskottiin, että revontulet syntyvät, kun tulikettu juostessaan iskee kylkiään puihin ja häntäänsä hankeen. Vastaavia uskomuksia on muillakin kansoilla, esimerkiksi Kanadassa uskottiin revontulten olevan peräisin karibun turkista lentävistä säkenistä.
Lähteitä:
http://www.coloria.net/tarinat/revontulet.htm
http://ilmatieteenlaitos... |
| Millaisia e-kirjavaihtoehtoja olisi tarjolla vanhuksille?Vanha herra on käyttänyt jonkunlaista aikaisemmin, mutta ei osaa tarkemmin selittää millaista… |
376 |
|
|
|
Haminan kirjastolla on äänikirjoja tai varsinaisia nettiselaimessa, tablettilaitteilla, älypuhelimilla sekä kannettavilla tietokoneilla ja pöytäkoneilla luettavia e-kirjoja. Mahdollista on myös saada tunnukset Celia-kirjastoon, jonka kautta voi kuunnella kirjoja. Celiaan voi tunnukset saada henkilö, jonka on vaikea lukea lukivaikeuden, vamman tai sairauden aiheuttaman lukemisesteen vuoksi.
Fyysisiä äänikirjoja voidaan toimittaa kirjaston kotipalvelun kautta.
Otatko yhteyttä, tai voit myös pyytää asiakkaan omaista ottamaan yhteyttä suoraan Haminan kirjastoon: 040-1991 310 tai kirjasto@hamina.fi
https://www.kyyti.fi/kirjastot/haminan-paakirjasto |
| Luettelo uusmaalaisista runoilijoista. |
265 |
|
|
|
Listaa uusmaalaisita runoilijoista ei näytä netistä löytyvän. Kirjasampo-kirjallisuusverkkopalvelun avulla voit etsiä uusmaalaiset runoilijat kirjoittamalla hakulaatikkoon hakusanat "runoilijat Uusimaa". Hakutulos ei valitettavasti ole aakkos- tai aikajärjestyksessä.
http://www.kirjasampo.fi/fi#.WlxbGE32RoI
Kirjasammossa on myös listoja maakunnittain, mutta näissä listoissa ei ole erikseen kirjailijoita genren mukaan.
http://www.kirjasampo.fi/fi/maakunnat#.WlxdLE32RoI
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha%253AInstance_ID1242111013945#.WlxelE32RoI
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha%253AInstance_ID1242314771514#.WlxepE32RoI
|
| Kysyisin kirjastovirkailijan palkkauksesta. Oletetaan, että työskentelisin maakunta/kaupunginkirjastossa ja saisin kvtes:n mukaista kirjastoapulaisen tai muuta… |
5760 |
|
|
|
KVTES:in palkkahinnoitteluliitteen mukaan kirjastovirkailijan peruspalkka tehtävän vaativuudesta ja nimikkeestä riippuen on 2016 - 2116 €/kk. Tämän lisäksi henkilö voi saada erilaisia lisiä työkokemuksen tai henkilökohtaisen osaamisen ja taitojen perusteella.
Jokainen maksaa veroa oman veroprosentin mukaan, jonka verotoimisto on määritellyt vuositulojen perusteella. Palkasta vähennetään työttömyysvakuutusmaksu 1,9 % ja vakuutusmaksuja 6,35-7,8 %. Jos kuuluu ammattiliittoon, palkasta vähennetään myös liiton jäsenmaksu, joka vaihtelee eri liitoilla.
Verotukseen vaikuttaa myös kunkin henkilökohtainen tilanne: onko sellaisia lainoja, joiden korkomenot voisi vähentää, saako työmatkakuluja vähentää jne.
Lopullisen käteen jäävän... |
| Etsin kirjoja, joissa selostetaan tekoälyä kansantajuisesti lasten/nuorten/opiskelijoiden/muuten vain alasta kiinnostuneiden "suuren yleistön" käyttöön iloksi,… |
236 |
|
|
|
Kovin monta kansantajuista kirjaa emme onnistuneet löytämään. Tässä pari, joista ensimmäinen on aikuisille tarkoitettu selkokirja ja toinen lapsille suunnattu:
- Robotti ihmisen apuna / Seija Niinistö-Samela (2017)
- Robottien aikakausi / päätoimittaja: Hanne-Luise Danielsen (2016)
Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunta on julkaissut lehden, jossa kerrotaan kansantajuisesti tekoälystä. Tätä Keski-Suomen ICT-lehteä on jaettu monille kouluille ja yrityksille, ja se on myös verkossa vapaasti luettavissa:
https://www.jyu.fi/it/fi/tutkimus/julkaisut/ict-lehti/keskisuomenictlehti2017.pdf
|
| Mikä on seuraavien Jules Vernen kirjojen oikea lukujärjestys? |
594 |
|
|
|
Jules Vernen kirjoittama kapteeni Grantin etsinnästä kirjoittaman trilogian osien järjestys on seuraava:
Kapteeni Grantin lapset
Kapteeni Grantia etsimässä
Kapteeni Grantin löytyminen
Kyseessä on trilogia ja osia ei siis ole enempää.
Lasten ja nuorten jatko- ja sarjakirjat (toim. Anna-Riitta Hyvärinen ja Tuija Mäki, Avain, 2015)
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=62913&PROFILESET=SNK3&DATABASE=4&DEPARTMENT=0&SORT=1&MAX=50&FMX=&FILETYPE=HTML&PL=0 |
| Mistä lähtöisin on sukunimi Kuhno? Se ei perinnetidon mukaan ole lyhenne Kuhnamo järvestä. |
839 |
|
|
|
Kuhno ei ole kovin yleinen nimi: Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan se on tai on ollut sukunimenä 141 suomalaisella:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Nimeä ei löytynyt kirjaston sukunimioppaista. Suomen murteiden sanakirjan mukaan sanaa kuhno on käytetty hitaasta tai saamattomasta ihmisestä ainakin Lohjan seudulla:
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kuhno&sms_id=SMS_250c8a2e019dff34bdd39d0bdb0d46d9
Tietoa siitä, onko sanalla yhteyttä sukunimeen, ei löytynyt.
|
| Saako vanhemmat viedä/ottaa/takavarikoida 15 vuotiaan nuoren omaisuutta esim. tietokoneen, pädin ja puhelimen, jotka nuori on omilla rahoilla ostanut? |
2873 |
|
|
|
Maistraatti.fi-sivustolla sanotaan näin:
"Holhoustoimilain mukaan alle 18-vuotiaat ovat alaikäisiä ja sen vuoksi vajaavaltaisia.
Vajaavaltaisella ei ole oikeutta itse määrätä omaisuudestaan eikä tehdä tärkeitä
sopimuksia tai muita merkittäviä oikeustoimia. Alaikäinen, joka on täyttänyt 15
vuotta, saa kuitenkin itse määrätä siitä, minkä hän on omalla työllään ansainnut."
Me kirjastolaiset emme ole lakiasioiden asiantuntijoita, joten emme ryhdy tulkitsemaan tekstiä. Kannattaa kuitenkin tutustua sivustoon tarkemmin. Tietoa nuorten oikeuksista löytyy myös vaikkapa nastanetti-sivustolta:
https://www.maistraatti.fi/Documents/Holhoustoimi/Alaikaisen%20lapsen%20omaisuuden%20hoitaminen.pdf?epslanguage=fi
http://www.nastanetti.fi/... |
| OM MOUVVELISSE PAPEETE, UMPEETE LAIT … RUMPPANOO. |
375 |
|
|
|
Emme valitattavasti tunnistaneet lorua. Se voisi olla vanha lasten loru, esimerkiksi sellainen, jota on käytetty jotakin leikkiä aloitettaessa ja jonka sanat eivät välttämättä tarkoita mitään. Loruja on koottu moniin kirjoihin, mm. Mervi Kosken kokoamaan ja toimittamaan kirjaan Västäräkki vääräsääri ja yli 600 muuta suomalaista lastenlorua, kansanrunoa ja hokemaa. |
| Miten löydän listan saksan- ja englanninkielisistä kirjoista? Terveisin Leena |
276 |
|
|
|
Saksalaisesta kirjastosta, Deutsche Bibliothekista, kerrottiin, että kaikki heidän aineistonsa on saksankielistä. Tietokannan kautta voi tehdä hakuja.
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/db/search_deu.htm |
| Onko Mats Strandbergin kirja Hoivakoti tulossa Vaski-kirjastoihin, entä Donna Leonin uusin Nuoruuden lähde? |
434 |
|
|
|
Mats Strandbergin Hoivakoti (Like, 20187) on jo lainattavissa ja varattavissa Vaski-kirjastoissa.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3593891
Donna Leonin uutus Nuoruuden lähde (Otava, 2018) on tilauksessa, mutta teokset eivät vielä ole lainattavissa. Voitte tehdä kirjasta varauksen.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3656740
|
| Mitkä olivat manttaalikomissaarin tehtävät 1600 luvulla? |
734 |
|
|
|
Lähdetietojen mukaan 1620-luvulla Suomessa alettiin kerätä henkilöveroa ja sitä kutsuttiin aluksi myllytullimanttaaliveroksi. Manttaalikomissaarit keräsivät sekä henkilöveroa että pitivät henkikirjoja / henkiluetteloja. Reilut sata vuotta myöhemmin tätä työtä ryhtyivät suorittamaan kihlakunnankirjurit ja sen jälkeen toimi siirtyi henkikirjoittajille.
(Lähde Maankäyttö-lehti 2 / 2013 s. 26), http://www.maankaytto.fi/arkisto/mk213/mk213_1644_kokkonen.pdf
Mikäli haluat luettavaksesi koko artikkelin, ota yhteys Maankäyttölehteen, linkissä yhteystiedot http://www.maankaytto.fi/yhteys.htm
Myös eri kirjalähteissä löytyy tietoa maatullikomissaarin tehtävästä. Edellä mainitun lähteen eli lehtikirjoituksen lopussa näkyvät kirjalähteet.... |
| Te kirjastonhoitajat olette auttaneet minua ennenkin, joten kokeilen taas kepillä jäätä. |
859 |
|
|
|
Tekijänoikeudellinen suoja-aika on 70 vuotta tekijän kuolemasta. Se siis rajoittaa huomattavasti käytettäviä runoja.
Eino Leinon lisäksi sopivia runoja löytyisi varmaankin myös esimerkiksi Saima Harmajalta, Edt Södergranilta, Kaarlo Sarkialta, Katri Valalta, Uuno Kailaalta, Joel Lehtoselta, J. H. Erkolta ja tietenkin Aleksis Kiveltä.
Runoja voisi etsiä esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksen klassikkokorpuksesta, jossa on aineistoa esimerkiksi Edit Södergranilta, Uuno Kailaalta, Kaarlo Kramsulta ja Juhani Siljolta.
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/meta/klassikot_coll_rdf.xml
Runoston sivuilta löytyy mukavasti mm. Runoston sivuilta.
http://runosto.net/
Aleksis Kiven, Kaarlo Kramsun ja Eino Leinon runoja löytyy Internitixin... |
| Olisin kiinnostunut suomeksi käännetystä venäläisestä (nyky)kirjallisuudesta, mutta en oikein ole löytänyt mitään kattavaa listausta kirjailijoista tms… |
299 |
|
|
|
Kannattanee etsiä teoksia suoraan erilaisista tietokannoista. Kokeile esimerkiksi Helmet-hakua http://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin . Valitse etusivulta Tarkennettu haku. Kirjoita hakukenttään sanat venäjänkielinen kirjallisuus. Valitse pudotusvalikosta kieleksi suomi, ja kirjoita vasemmanpuoleiseen vuosi-kenttään esimerkiksi 2000 (tai mikä tahansa vuosi, jonka jällkeen ilmestyneitä teoksia haluat tutkia). Tässä linkki tällä tavoin tehdyn haun tuloslistaan:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28ven%C3%A4j%C3%A4nkielinen%20kirjallisuus%29%20l%3Afin%20y%3A%5B2000-2018%5D__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Tässä listassa on toki muutakin kuin nykykirjallisuutta, koska vuosirajaus tarkoittaa nimenomaan... |
| "Runon äärellä" on kohta 10 vuotta toiminut lukupiiri Helsingin Itäkeskuksen kirjastossa. Kevätkaudella 2018 teemamme on "RUNON JA RUNOKRITIIKIN SUHDE"… |
354 |
|
|
|
Kaikki kritiikit toivottuihin runoteoksiin löytyivät. Viisi ensimmäistä vain paperimuotoisena eli Parnasson ja Kirjallisuusarvostelujen arkistonumeroista 1977-1995. Ne ovat saatavilla Itäkeskuksen kirjastosta.
Mainitsemanne runoteos "Sillä ei ole nimeä" on Jyrki Kiiskisen kirjoittama. Sen sijaan Merja Virolaiselta on ilmestynyt samana vuonna (1990) runoteos "Hellyyttäsi taitat Gardenian".
Molemmista löytyy kritiikit.
Tiedot löydetyistä kritiikeistä ja verkko-osoitteet:
Haavikko: Parnasso, 4 /1977, s. 250-251
Turkka: Parnasso, 2 / 1987, s. 116-118
Kiiskinen: Kirjallisuusarvosteluja / kauno 2/91, s. 96 (22)
Virolainen: Kirjallisuusarvosteluja / 2/91, s. 112 (38)
Koskelainen: Kirjallisuusarvosteluja / 10/95, s... |
| Mikä ero on Frankilla ja Melindalla? Onko Melindan tarkoitus korvata Frank? |
578 |
|
|
|
Finna korvaa Frankin siinä vaiheessa, kun kaikkien kirjastojen kokoelmat on sinne indeksoitu ellei sitten Frankiin kohdistu sen jälkeenkin kysyntää. Melinda on metatietovaranto, jonka julkisena hakuliittymänä pitäisi Finnan jatkossa toimia. Frankissä ei ole mitään omaa indeksiä, kuten Finnassa ja Melindassa.
Finna.fi:ssä on jo useiden yleisten kirjastojen aineistot, tällä hetkellä (9.1.2018) Vaski-kirjastojen (Varsinais-Suomi), Sotkamon kirjaston, Someron kaupunginkirjasto, Rutakko-kirjastojen (Ylä-Savo), Lukki-kirjastojen (Lohja-Karkkila-Vihti), Piki-kirjastojen (Pirkanmaa), Kuopion kaupunginkirjasto, Keski-kirjastot (keskisuomalaiset kirjastot), Heili-kirjastot (Etelä-Karjala) ja Helmet-kirjastot ja Eepos-kirjastot (... |
| Nyt vuodenvaihteessa monet entiset maakuntakirjastot ovat alkaneet periä maksuja lähettämistään kaukolainoista. Onko olemassa mitään paikkaa mistä saisi tiedon… |
370 |
|
|
|
Valtakunnallista ja alueellista kehittämistehtävää hoitavien kirjastojen välittämät kaukolainat säilyvät maksuttomia, Lain yleisistä kirjastoista 29.12.2016/1492 mukaan (pykälä 12) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161492
Alueellista kehittämistehtävää hoitavat kirjastot ovat vuoden alusta seuraavat:
1) Joensuun kaupunginkirjasto, toimialueena Pohjois-Karjalan kunnat;
2) Kuopion kaupunginkirjasto, toimialueena Etelä-Savon ja Pohjois-Savon kunnat;
3) Lahden kaupunginkirjasto, toimialueena Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymen-
laakson ja Etelä-Karjalan kunnat;
4) Oulun kaupunginkirjasto, toimialueena Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kunnat;
5) Porvoon kaupunginkirjasto, toimialueena Uudenmaan kunnat;
6)... |
| Äitini veli Johannes Ihalainen kaatui vapaussodassa 26-3-1918 ja hänet haudattiin Raudun veljeshautaan suurin juhlallisuuksin 17.4.1918. Suomen Kuvalehdessä… |
213 |
|
|
|
Tuon ajan sanoma- ja aiakauslehdet ovat vapaasti luettavissa netissä, aikakauslehdet ositteessa
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/search
Kysymäsi kuva on sivulla
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/877697?page=19 |
| Kirjalla Jerome K. Jerome Kolme miestä veneessä on kolme suomentajaa: viimeisin on Tero Valkonen, hän on tunnettu, mutta keitä ovat ensimmäisen suomennoksen… |
328 |
|
|
|
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan kirja Three Men In A Boat on suomennettu vain kahdesti, vuonna 1949 V. Hannuksela ja Tero Valkonen 2000-luvulla, kysyjän mainitsemasta vielä vanhemmasta käännöksestä en löytänyt tietoa. Fennica ei tiedä mitään tarkempaa V. Hannukselasta. Kun tuon vanhemman käännöksen on julkaissut Pellervo-seuran lehti Pellervo, on kyseessä mitä todennäköisesti lehden toimitukseen kuulunut maisteri Vilho Hannuksela. Hänenkään elämästään ei ainakaan helpolla löytynyt lisätietoja.
Lisäys: Kirjasampo mainitsee vuonna 1906 ilmestyneet käännöksen tekijäksi Uno Brummerin. Jostain kumman syystä Fennica ei tosiaan tunne tuota suomennosta lainkaan. Brummerin suomennos näyttää löytyvän Pasilan varastosta. Ja Uno... |
Kysy kirjastonhoitajalta