| The Doorsin kappaleessa LA Woman lauletaan "if they say I never loved you, you know they are a liar". Voiko tuo yksikkömuoto "liar" mitenkään, missään… |
156 |
|
|
|
Jim Morrison käyttää kyseisessä säkeessä they-pronominia yksikön kolmannen persoonan pronominina. They ei tässä viittaa usean ihmisen joukkoon vaan tarkoittaa ketä tahansa yksittäistä mutta yksilöimätöntä henkilöä, joka kehtaa sanoa näin. 1970-luvun alussa preskriptiiviset kielioppaat eivät pitäneet tällaista käyttöä yleiskielen mukaisena ja akateemiset kirjoitusoppaat kehottivat välttämään sen käyttöä. 2000-luvulla tilanne on toinen, ja useimmat tyylioppaat hyväksyvät theyn käyttöön sukupuolineutraalina pronominina. Lause "they are a liar" esiintyy esimerkiksi Raamatun New International Version -englanninnoksessa.
They-pronominia on kuitenkin käytetty tällä tavoin englannin kielessä jo 1300-luvulta asti. Se esiintyy esimerkiksi... |
| Missä vaiheessa elinkaarta vaahtomuovi rupeaa murenemaan hienojakoiseksi pölyksi esimerkiksi petauspatjoissa? |
1124 |
|
|
|
Vaahtomuovipatjat valmistetaan polyuretaanista. Auringonvalo aiheuttaa polyuretaanissa kellastumista. Kosteus edesauttaa vaahtomuovin hajoamista.
Satu Mäkelän laatimassa opinnäytetyössä kerrotaan mm. polyuretaanin ikääntymisestä ja hajoamisesta. Polyuretaanien ikääntymisominaisuudet ovat erittäin riippuvaisia niiden valmistukseen käytetyistä raaka-aineista, jotka määrittävät muodostuvan polymeerin rakenteen. Pinnoittamattoman polyuretaanisolumuovin odotettavissa oleva elinikä on noin 20–25 vuotta sen paksuudesta riippuen. Polyuretaanilaatuja on erilaisia, eikä edellä mainitusta arviosta voi suoraan määrittää vaahtomuovipatjan murenemisikää. Mureneminen kertoo jo pitkälle edenneestä hajoamisesta.
https://en... |
| Voiko elinsiirron saaneen eliinsiirre luovutta vielä eteenpäin kolmannelle henkilölle? Vai riippuuko tämä että mikä on siirretty elin? Omat elimet toki voi… |
244 |
|
|
|
Elinsiirto on vaativa kirurginen toimenpide, jossa potilaan kehoon siirretään kokonainen tai osittainen elin. Jo kertaalleen siirretyn elimen siirtäminen edelleen uudelle potilaalle kuulostaakin varsin riskialttiilta
Verkkoartikkelien mukaan muutama tällainen operaatio vuosittain kuitenkin suoritetaan. Todennäköisimmin mahdollisuus siihen on tilanteessa, jossa potilas on sairauden myöhäisessä vaiheessa saanut uuden maksan tai munuaisen. Mikäli hän kuitenkin kuolee pian elinsiirron jälkeen ja kuolema ei aiheudu siirretystä elimestä, voi jo kertaalleen siirretyn elimen kierrätys toiselle potilaalle olla mahdollista. Ongelmatonta se ei ole. Kertaalleen siirretty elin on jo saanut kestää edellisen siirto-... |
| Kysyisin seuraavan runo-otteen nimeä, ja jos. mahd. julkaisuvuottakin ja myös sitä, jos se on mahdollista saada kokonaisena. Immi Hellén (1861 - 1937)… |
246 |
|
|
|
Kyseessä on Immi Hellénin kirjoittama runo, joka on otsikoitu Iida Hannikaiselle. Runo on päivätty 12.10.1920.
Voit lukea runon kokonaisuudessaan Kansalliskirjaston digitoimista aineistoista. Runo löytyy julkaisuista Naisten ääni no 30 - 31 /1920 (23.10.1920) ja Valo: kanskouluväen joulukirja 3/1920 (1.12.1920).
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1371248?term=kasvoi…
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/907756?term=Siell%C…
|
| Löytyykö Williams Wordsworthin runo "The Daffodils" kokonaan suomennettuna? Kiitos |
453 |
|
|
|
William Wordsworthin runo Daffodils (1804) tunnetaan myös nimellä I wandered lonely as a cloud (runon ensimmäisen rivin mukaan).
Runon ovat suomentaneet Aale Tynni ja Aila Meriluoto.
Aale Tynnin suomennos sisältyy William Wordsworthin runojen suomennosvalikoimaan Runoja (WSOY, 1949, s. 89 - 90), antologioihin Tuhat laulujen vuotta (WSOY, 1957, s.157 ja 1974 ja 2004, s. 329), Maailman runosydän (WSOY, 1998, s. 786 ja Tämän runon haluaisin kuulla 2 (Tammi, 1987, s. 570 – 571). Runoja-teoksessa suomennos on saanut nimen Mielikuvitus : VII. Muissa teoksissa Tynnin suomennoksen nimi on Vaelsin halki maisemain.
Aila Meriluodon suomennos Keltanarsissit on luettavissa Edith Holdenin teoksesta Luontopäiväkirja 1905 (The nature notes of an... |
| Onko kirjastosta saatavana Länsi-Helsingin musiikkiopistosta kirjoitettuja historiikkeja? |
187 |
|
|
|
Antti Häyrysen toimittama Länsi-Helsingin musiikkiopisto 50 vuotta (Munkkiniemen musiikkiyhdistys, 1995) on ainoa kyseisestä musiikkioppilaitoksesta julkaistu historiikki.
Historiikkia on vain muutamassa Suomen kirjastossa ja joissakin teoksen saa vain lukusalilainaan. Voit tehdä teoksesta kaukopalvelypyynnön oman lähikirjastosi kautta.
Löydät Finna.fi-hakupalvelulla helposti kirjastot, joiden kokoelmiin Länsi-Helsingin musiikkiopisto historiikki kuuluu.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3687628
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22L%C3%A4nsi-Helsingin+musiikkiopisto+50+vuotta%22&type=AllFields#helmet.1283603
https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin |
| Ostin joskus 70 luvulla Harrodsilta tällaisen papyrukselle taiteillun kuvan. Nyttemmin ovat sen värit haalistuneet. Mistä saisin neuvoja sen entisöintiin? |
177 |
|
|
|
Yksi mahdollisuus voisi olla Metropolian konservointilinjan opiskelijat. Metropoliassa opetellaan monenlaisten materiaalien, mm. paperin konservointia. Yhteystiedot löytyvät oppilaitoksen verkkosivuilta.
https://www.metropolia.fi/fi/opiskelu-metropoliassa/amk-tutkinnot/konse…
Maksullisia konservointipalveluja löytyy googlailemalla esim. hakusanalla "paperikonservointi" |
| Millainen on nikotiinipurukumin ympäristöjalanjälki? |
276 |
|
|
|
Nikotiinipurukumille saati tavalliselle purukumille ei näyttäisi löytyvän verkkohauilla valmista ympäristö- tai hiilijalanjälkilaskelmaa.
Ympäristölle ikävää jätettä siitä kuitenkin syntyy. Purukumin perusmassa koostuu mm. luonnon- ja synteettisistä kumeista, pehmittimistä ja hartseista. Maatuminen on hidasta. Käytetyn purukumin voi laittaa sekajätteeseen. Purukumin voi hävittää myös polttamalla, joten sen voi lajitella myös polttokelpoiseen jätteeseen.
https://get-green-now.com/environmental-impact-chewing-gum-infographic/
https://ecofreek.com/biodegradable/is-gum-biodegradable/
https://www.hsy.fi/jatteet-ja-kierratys/jateopas/jatteet/purukumi/ |
| Olen tutkiskellut kilotavu.com sääkarttoja, mutta en osaa tulkita eidän sademäärä ja lumensyvyys tilastoa (liite). Ko sivuilla ei ole yhteystietoja jotta voisi… |
356 |
|
|
|
Kilotavu.com -sivuston säähavaintoarkiston päivätilastoissa on oma sarakkeensa lumensyvyydelle. Sen mukaan Helsingin Kaisaniemen säähavaintoasemalla oli esimerkiksi vielä 3.4.1986 lumensyvyys 2 cm. Toisaalta vaikkapa 20.4.1986 Kaisaniemen asemalla ei lunta enää ollut maassa.
Toukokuu on tavallisesti Helsingissä jo lumeton, eikä kilotavun tilastojen mukaan myöskään vuonna 1986 lunta toukokuussa Kaisaniemessä mitattu.
https://kilotavu.com/fmi-tilastot.php?paiva=01&kuukausi=05&vuosi=1986
Yle areenan vapun uutislähetyksessä 1986 on runsaasti kuvaa lumettoman Helsingin vapunvietosta https://areena.yle.fi/1-3436445 |
| Löytyisikö onko Irja Askolan vai Anja Porin runo ja missä kirjassa on, semmonen mikä kertoo perjantaista kaupan kassalla. Oon lukenut sen ja olisin tarvinnut… |
490 |
|
|
|
Kyseessä on varmaankin Irja Askolan runo, joka alkaa rivillä Vaikeimpia ovat perjantait. Runo sisältyy Irja Askolan ja Anja Porion yhteisteokseen Mikä nainen (1985, useita painoksia, Kirjapaja, s. 104 -105).
https://finna.fi/ |
| Mistä kokoelmasta voi löytää Pentti Saaritsan runo "Aamu", joka alkaa"Sillä kadulla en ollut milloinkaan, sitä katua ei siis ollutkaan."? Olen etsinyt tiedon… |
411 |
|
|
|
Pentti Saaritsan runo Aamu on hänen runokokoelmastaan Yhdeksäs aalto (1977).
Voit lukea runon myös esimerkiksi Saaritsan runojen kokoelmasta Runoja 1965-1982 (1983).
Molemmat teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin.
https://www.helmet.fi/fi-FI |
| Mistä löytyy kulttuurialaan liittyviä ruotsin kielen keskusteluryhmiä /harrasteryhmiä (ei alkeistaso), pääkaupungin tai Turun alueelta. Ne pitäisi olla… |
341 |
|
|
|
Koronarajoitusten takia kielten opiskelua lähiryhmissä keskustellen on ollut hankalaa järjestää. Keskusteluryhmät ovatkin pitkälti siirtyneet verkkoon. Mainitsemiesi tahojen lisäksi ei keskusteluryhmiä juuri tunnu löytyvän. Osaisikohan joku lukijoistamme antaa vinkkejä?
Helsingin ja Turun yliopistojen verkkosivuilta ei löytynyt tietoa kaikille avoimista ruotsin kielen keskusteluryhmistä. Avoimen yliopiston puolellakaan ei näyttäisi tulossa olevan sopivia kursseja https://www.helsinki.fi/fi/hakeminen-ja-opetus/avoin-yliopisto
Helsingfors Arbis https://ilmonet.fi/search?com=4&status=-10000&page=1&limits=16&list_typ…; ja Åbo svenska arbetarinstitut https://blog.edu.turku.fi/arbis/ eivät tarjoa keskusteluryhmiä... |
| Luen kauhulla raiskauksista ja "lievästä" väkivallasta ja miten rangaistuksia ei tule yms. Voiko ns tavallinen ihminen tehdä mitään? Onko se vaan lain muutos… |
207 |
|
|
|
Eduskunta säätää uuden lain tai muuttaa vanhaa lakia hallituksen esityksestä tai kansanedustajan aloitteesta. Eduskunta on myös velvollinen ottamaan käsittelyyn kansalaisten tekemä lainsäädäntöaloite (kansalaisaloite), mikäli vähintään 50 000 kansalaista kannattaa aloitetta.
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/eduskunnan_tehtavat/lak…
Kansalaisaloitteen tekemisestä lisää täällä:
https://www.suomi.fi/kansalaiselle/oikeudet-ja-velvollisuudet/perusoike… |
| Onko Helsingin Helmet-kirjastosta saatavilla englannin kielellä One piece -mangasarjan kirjoja osasta 30 eteenpäin? |
376 |
|
|
|
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa on suomenkielistä One piece -mangasarjakuvaa tällä hetkellä osaan 97 asti. Seuraavat kaksi osaa ovat tilauksessa.
Löydät tiedot näiden sarjakuvien saatavuudesta kirjoittamalla Helmet-hakuun "one piece" manga ja rajoittamalla hakua tulossivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla kielen mukaan suomenkielisiin.
https://www.helmet.fi/fi-FI |
| Valitut Palat julkaisi 2000-luvun alussa suomalaista popmusiikkia 3-Cd-levyn vuosikokoelmina. Niitä en löydä luetteloistanne. Mahtaako niitä olla hankittu? Jos… |
332 |
|
|
|
Valitut Palojen sarjoissa Muistojen 50-luku, 60-luku, 70-luku ja 80-luku julkaisemia CD-kokoelmia ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Muilta kirjastoalueilta niitä näyttää löytyvän. Niitä voi hakea Finna-haun kautta ja tilata omaan kirjastoon tekemällä kaukopalvelupyyntö. Lisäksi osa levytyksistä on kuunneltavissa Kansalliskirjastossa.
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22muistojen+50-luku%22&type=Al…
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22muistojen+60-luku%22&type=Al…
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22muistojen+70-luku%22&type=Al…
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22muistojen+80-luku%22&type=Al…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu |
| Novellissa (Tsehov) mies kirjoittaa (muistaakseni) oikeuden pöytäkirjaa ja hänen kaverinsa odottelevat että päästäisiin lähtemään iltaa istumaan. Syömään siis… |
289 |
|
|
|
Kyseessä on Anton Tšehovin novelli Seireeni (Сирена, 1887).
Juhani Konkan suomennos novellista sisältyy kokoelmiin Valitut novellit 1 (1959) ja Hevosenkaltainen sukunimi ja muita novelleja (1985).
Novelli on suomennettu aiemmin nimellä Oikeudenistunnon jälkeen Keskisuomalainen-lehteen (25.9.1926), mutta tässä yhteydessä kääntäjästä tiedetään vain nimimerkki P. L.
https://finna.fi/Record/arto.017519720
https://www.unz.com/print/AmMercury-1947mar-00354/
https://www.tommisal.fi/tsehovteos.php?id=126
https://ru.wikisource.org/wiki/%D0%A1%D0%B8%D1%80%D0%B5%D0%BD%D0%B0_(%D…
|
| Mitähän mahtaa tarkoittaa suomeksi suomalainen sukunimi Sonck? Ruotsin sanakirja ei tuntenut sanaa |
693 |
|
|
|
Sukunimi Sonck näyttäisi olevan Ruotsissa hyvin harvinainen. Ruotsin Statistikmyndighetenin nimihaku antaa tulokseksi vain kuusi henkilöä tällä sukunimellä.
https://www.scb.se/hitta-statistik/sverige-i-siffror/namnsok/
Suomen vastaava Digi- ja väestötietoviraston sukunimihaku taas kertoo Sonck -sukunimen olevan Suomessa 129 henkilöllä.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L…
Olisiko siis niin, että Suomen puolella sukunimi olisikin muotoutunut jonkin suomenkielisen paikannimen tai sukunimen pohjalta. Ainakin tunnetun arkkitehdin Lars Sonckin suvussa näin näyttäisi käyneen. Sonckin isoisä, Karijoella pastorina toiminut Johan Sonck (1780-1842) sai sukunimensä Raumalla... |
| Onko selvää syytä selluliitin kerääntymisellä reisiin? |
143 |
|
|
|
Selluliitti ilmenee yleensä alueilla missä on enemmän rasvakertymiä kuten pakaroissa, reisissä, kupeissa ja vatsassa. Näiden alueiden rasvasoluissa on runsaasti α-adrenergisia reseptoreita mitkä ovat anti-lipolyyttisiä, eli ne estävät rasvahajoamista.
Näkyvä selluliitti on naisilla yleisempää kuin miehillä. Naisten ihonalaisen rasvakerroksen, hypodermiksen sidekudos on rakentunut eri tavalla kuin miesten. Naisilla sidekudoksen väliseinät ovat järjestäytyneet kohtisuoraan ihonpintaan kun miehillä ne ovat järjestäytyneet ristikkäin ihon pintaan nähden. Naisilla rasva on järjestäytynyt lohkoihin jotka ovat myös yleensä isompia ja suorakulmaisempia kuin miehillä. Löystyvä sidekudos ja toisaalla kiristyvät säikeet työntävät rasvaa kohti ihon... |
| Onko Rabindranath Tagore'n, 1913 runolle 'The Crescent Moon', suomenkielistä nimeä? |
227 |
|
|
|
Rabindranath Tagorelta ei löydy runoa nimeltä The Crescent Moon, mutta tämän niminen runokokelma häneltä julkaistiin vuonna 1913. Kokoelma on suomennettu ja sen suomenkielinen nimi on Kuukeinu (suom. Hannele Pohjanmies, Therapeia-säätiö 2010).
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4129763/Versions
https://www.kirjastot.fi/kysy/milloin-rabindranath-tagore-runo-kuukeinu…
https://www.gutenberg.org/files/6520/6520-h/6520-h.htm |
| Jos haluamaani kirjaa ei löydy Helmetistä, voiko sitä kaukolainata jostakin muusta kirjastosta? |
139 |
|
|
|
Jos etsimääsi teosta ei ole hankittu Helmet-kirjastoon tai pääkaupunkiseudun tieteellisiin kirjastoihin, se voidaan tilata sinulle kaukolainaksi muualta.
Tarja Varjosen teos Rakkauden majatalo (2017) kuuluu Kansalliskirjaston kokoelmiin, mutta teosta ei saa kotilainaan. Muuallta Suomessa teosta on jokunen kappale. Sinun kannattaa siis tehdä kaukopalvelupyyntö joko alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella tai kirjastossa käydessäsi.
Kaukopalvelu on maksullista. Lista maksuista löytyy niin ikään linkistä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu |
Kysy kirjastonhoitajalta