| Onko Kalevalasta tehty oopperaa? |
493 |
|
|
|
Kalevalasta on tehty ooppera, useampikin. Niitä löytyy Suomen Kansallisdiskografiasta. Vanhin Kalevala-aiheinen ooppera Karl Müller-Berghausin Die Kalewainen in Pochjola löytyi arkistoista ja esitettiin Turussa vuonna 2017.
Huomattavasti tunnetumpia ovat Einojuhani Rautavaaran ooppera Sammon ryöstö, myös teokset Marjatta, matala neiti ja Thomas, Aulis Sallisen Kullervo, Oskar Merikannon Pohjan neiti.
Lapsillekin on sävelletty Kalevala-aiheisia ooperoita, Jaakko Kuusiston Koirien Kalevala -ooppera ja Anna Noran Maaginen Kalevala.
Paavo Haavikon ja Tapio Tuomelan Äidit ja tyttäret teksteissä on Kalevalan tekstejä.
Kalevalaseurassa on tallessa lisäksi Martti Wuoren ja tuntemattoman henkilön Aino-aiheiset... |
| Kuka on kirjoittanut runon, jonka alku tai kenties toinen säkeistö kuuluu näin: Mahti-ikäne on sellane,/ko ei tartte enää äiteeltä kysyvä/neuvoa läty paistos… |
1261 |
|
|
|
Runo ei ole Heli Laaksosen, mutta valitettavasti sen alkuperää emme löytäneet. Se on julkaistu mm. Positiivareiden värssypankissa. |
| Onko pääkaupunkiseudun kirjastoissa mahdollista käyttää entisaikojen korppuasemaa ja siirtää niistä tietoja? |
178 |
|
|
|
On se mahdollista. Tarkemmat tiedot löytyvät aiemmasta vastauksesta:
https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-helsingissa-tai-espoossa-jossakin?la… |
| Muistin kansansadun, tarun tai vastaavan, jossa mies kulki kylästä kylään säkki selässään. Hän väitti säkissä olevan ?, jolta kysyä neuvoa. Säkissä oli nahkaa,… |
168 |
|
|
|
Vastaavaa satua en löytänyt ainakaan kirjasta Suomen kansan satuja ja tarinoita (SKS 1982). Lähetin kysymyksen Suomalaisen kirjallisuuden seuraan ja sieltä vastattiin, että "SKS:n kirjastossa ja arkistossa on etsitty kyseistä satua tai tarinaa, mutta emme onnistuneet paikallistamaan sitä kortistoista, eikä Pirkko-Liisa Rausmaan satujulkaisuista, Raul Roineen saduista eikä uskomustarinoiden tyyppiluettelostakaan."
Ehkä joku tämän palvelun lukijoista tunnistaa sadun? |
| Nuoret haluaisivat katsella vanhoja blu-ray/dvd levyjä. Onko kirjastossa lainattavissa kotiin jotain konetta, että he voisivat kotona näitä vanhoja nauhoja… |
218 |
|
|
|
Blu-ray/dvd-soitinta ei näy olevan lainattavissa Helmet-kirjastoista eikä Varaamo.hel.fi-palvelun kautta. Kirjaston koneillakaan ei valitettavasti pysty näillä formaateilla katsomaan elokuvia.
Lähteet:
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI
Varaamo.hel.fi. https://varaamo.hel.fi/ |
| Onko Sinikka Nopolan maanmainiota kesämökkikolumnia (Helsingin Sanomien Kuukausiliite 1992) julkaistu missään hänen kirjoissaan? |
117 |
|
|
|
Ensimmäinen Sinikka Nopolan paikinakokoelma, jossa on Kuukausiliitteessä julkaistuja tekstejä, on Tervehdin teitä kevätsukkahousuilla ja muita kirjoituksia, ja siinä on koottuna HS-kolumneja vuosilta 1997-2001. Joissakin Eila ja Rampe -kirjoissa ollaan myös kesämökillä, mutta ne eivät ole kolumnimuotoisia. |
| Onko pohjoissaamen sana luondu peräisin itämerensuomalaisten sanasta luonto vai toisinpäin? |
306 |
|
|
|
Mitä ilmeisimmin luondu-sana on tullut viron kautta suomen kieleen ja sieltä edelleen saameen. Tiina Södermanin artikkelissa* Viron rantamurteiden suomalaissanat (1996) sanotaan, että "Viron Kolgan luondu on SKES:n mukaan peräisin suomesta, ja suomen luonto on lainautunut myös saameen (SSA)".
*Linkki avautuu PDF:nä
Katso myös SKES eli Suomen kielen etymologinen sanakirja. |
| Miten toimi lehmänkurkkulamppu, jota ennen savupirtissä käytettiin? |
231 |
|
|
|
Kurkkulamput olivat teuraseläimen, yleensä naudan, talista valmistettuja kynttilöitä. Nimitys tulee siitä, että kurkkulamppujen valamiseen käytettiin teuraseläimen omaa kurkkutorvea. Pluseja eli kurkkulamppuja eli lehmänkurkkulamppuja on käytetty ainakin Hämeen, Kymen ja Keski-Suomen alueella. Mainintoja löytyy etenkin joulun viettoon liittyvistä teksteistä.
Kurkkulamppuja poltettiin luultavasti tavanomaisen kynttilän tapaan, mutta ne valmistettiin usein itse, ja sydämenä saattoi olla "puupuikon ympärille kääritty riepu", kerrotaan Ylen artikkelissa vuodelta 2010.
Lähteitä:
Suomen murteiden sanakirja
Yle (2010)
Kotka-Kymin seurakunnan lehti Osviitta
Ilkka (1938) |
| Mistä Kemin Oklaholmankatu on saanut nimensä? Kuulostaa yhtä L-kirjainta lukuun ottamatta eräältä Yhdysvaltain osavaltiolta. |
443 |
|
|
|
Kirjaston kirjoista ja Kielitoimiston verkkoaineistoista ei löytynyt tämän nimen alkuperästä tietoa, löysin vain maininnan sen olemassaolosta Nimisamposta.
Näitä sanoja ei löydy Kielitoimiston sanakirjasta eikä Nykysuomen sanakirjasta. Mitään tuon tyyppistä ei ole Algu-tietokannassakaan, jossa on tietoja saamenkielisten sanojen alkuperästä.
Asiasta kannattaa kysyä Kotuksen nimineuvonnasta. Se palaa kesätauolta 6.8. jälkeen.
Kadunnimien suunnittelu kuuluu kaupungin tehtäviin, joten Kemin kaupunkiin kannattaa ottaa yhteyttä.
Oklaholmankatu esiintyy Oulun yliopistossa julkaistussa Riikka-Tiina Sipilän pro gradu -tutkielmassa Paiseenperältä Laitakaribialle : Kemin epäviralliset paikannimet, mutta siellä on... |
| Rooman valtakunnan aikaan ja keskiajalle sijoittuvia hyvinä, mukaansatempaavia ka kiinnostavia lasten/nuortenromaaneja? Haluaisin opettajana lukea ääneen… |
352 |
|
|
|
Kuulostaa hyvältä! Kirjasammossa on listattu keskiajalle sijoittuvia nuortenromaaneja, ehkä ääneen luettavaksi sopiva löytyisi näistä: Keskiaikaan sijoittuvia nuortenkirjoja | Kirjasampo
Roomasta, Babyloniasta, Persiasta ja Egyptistä sen sijaan löytyy aika niukasti etsimäsi kaltaista aineistoa.
Roomaan sijoittuva ja mahdollisesti myös tarkoitukseesi sopiva on ainakin Simon Scarrowin nuortenromaani Gladiaattori: taistelu vapaudesta (Gummerus, 2011, suomentanut Pekka Tuomisto)
Egyptiin taas sijoittuu Christian Jacqin nuortenromaani Niilin poika (Gummerus, 2004, suomentanut Lotta Toivanen)
Toivottavasti näistä löytyisi jokin sopiva!
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet... |
| Salliiko tekijänoikeuslait laittamaan Veikko Huovisen Kylän koirat -kirjasta otteita erään rotuyhdistyksen lehteen? (Tietysti kirja ja tekijä mainittaisiin.) |
127 |
|
|
|
Tekijällä on luotuun teokseen tekijänoikeus. Tekijanoikeus.fi-sivustoon on koottu olennainen tieto tekijänoikeudesta. Erityisesti kirjallisuuden kannalta tekijänoikeudesta löytyy tietoa Sanastosta.
Tekijällä on oikeus päättää teoksensa käytöstä ja siksi useimpiin kirjallisuuden käyttötilanteisiin tarvitaan lupa tekijältä. Sanastosta löytyy tietoa siitä, missä yhteydessä kirjallisuuden lainaamisessa ja esittämisessä tarvitaan lupa osassa Tarvitsenko luvan?
Tekijänoikeuslaissa määritelty sitaattioikeus antaa mahdollisuuden lainata kirjallista teosta ilman lupaa. Sitaatti on kuitenkin tarkkaan määritelty. Sitaatille tulee olla asiallnen syy ja perustelu sen käyttöön. Sitä voi käyttää esimerkiksi oman esityksensä... |
| Mikä on teoreettinen maksimi äänen voimakkuus? entäs valon kirkkaus ja maksimi lämpötila? kun minimi lämpötila on olemassa mutta entäs noi muut? |
564 |
|
|
|
Näissä tapauksissa maksimi on vaikeampi määritellä kuin minimi. Lämpötilan kohdalla suurimmaksi mahdolliseksi arvoksi arvioidaan 1032 kelviniä. Tämä perustuu fysiikan standardimalliin, ja sitä kutsutaan Planckin lämpötilaksi. Se ei ole välttämättä suurin mahdollinen lämpötila, mutta suuremmasta ei ole mielekäs puhua. Tuossa lämpötilassa kun standardimalliin pohjautuva fysiikka ei enää toimi, vaan käytännössä fotonien energia riittäisi luhistamaan ne mustia aukkoja vastaaviksi singulariteeteiksi. Näin kuumat olosuhteet ovat vallinneet maailmankaikkeudessa 10-43 sekuntia alkuräjähdyksen jälkeen. [1] [2] [3]
Kirkkaus on hankalampi määrittää. Se riippuu havaitsijaan osuvan fotonivirran tiheydestä, etäisyydestä lähteeseen ja... |
| Onko joku Suomalaiskitaristi ollut ABBAN kiertueella. |
303 |
|
|
|
Tiettävästi kukaan Abban kiertueilla soittaneista kitaristeista ei ole ollut suomalainen. Kiertuekokoonpanoon kuului kyllä vuosina 1974 - 77 kitaristi Finn Sjöberg, mutta nimestään huolimatta hän on ruotsalainen.
Monikansallista jazzrockyhtyettä Made In Sweden kuulemma pyydettiin Abban taustayhtyeeksi vuoden 1977 maailmankiertueelle, mutta yhtyeen suomalaiset jäsenet, basisti Pekka Pohjola ja rumpali Vesa Aaltonen, hylkäsivät tarjouksen.
Lähteet:
https://felpin80.tripod.com/ata/id41.html
https://www.themusicofabba.com/abba-musicians/
Huhtamäki, Mikael. Live in Finland: Kansainvälistä keikkahistoriaa Suomessa 1955 - 1979. Gummerus, 2013. S. 272. |
| Voiko kirjastosta lainata painepesuria |
439 |
|
|
|
Helmet kirjastojen lainattaviin esineisiin ei kuulu painepesuria. Todettakoon, että Ähtärin Pääkirjaston Välinelainaamoon kuuluu tekstiilipesuri/ painehuuhtelukone. https://finna.fi/Record/eepos.3010827?sid=3053924134
Helmet kirjastoille voi esittää hankintaehdotuksen sivulla https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
|
| Onko tämä upea Sirkka Turkan runo käännetty ja jos on, mistä kokoelmasta löytyisi? Me kutsumme häntä, mutta hän ei käänny enää. Hän on matkalla lapsuutensa… |
380 |
|
|
|
Suomalaisen kirjallisuuden seuran kokoamasta Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta löytyy listattuna Sirkka Turkan teosten käännöstietoja. Käännöksiä on englanniksi, hepreaksi, hollanniksi, islanniksi, japaniksi, mariksi, puolaksi, ranskaksi, ruotsiksi, saksaksi, slovakiksi, turkiksi, unkariksi, venäjäksi, vietnamiksi ja viroksi.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistossa olevasta vastauksesta (11.3.2022) selviää, että kyseinen runo on alun perin julkaistu suomeksi kokoelmassa Yö aukeaa kuin vilja (Tammi 1978) sekä myöhemmin kokoelmateoksessa Runot 1973-2004 (Tammi 2005) nimellä Jään alla savinen ranta, joilla sanoilla runo myös alkaa.
Valitettavasti tietokannoissa ei useinkaan ole tarkkoja sisältökuvauksia.... |
| Olenko syntynyt Naistenklinikalla vai kätilöopistolla 31.8.1943... |
672 |
|
|
|
Syntymäsairaalan selvittämisestä meiltä on kysytty aikaisemminkin ja siihen on vastattu näin: Mistä löydän tietoa missä henkilö on syntynyt, eli missä sairaalassa ja kuka on ollut lapsen synnyttäjä? Tiedän henkilön syntymäajan ja sen että on syntynyt… | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi) |
| Onko jossakin vapaasti saatavilla tietoa pajun kompostoinnista turvetta ja rahkasammalta korvaavaksi kasvualusta materiaaliksi puutarha ja kasvihuone… |
189 |
|
|
|
Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilla kerrotaan pajun hyvistä ominaisuuksista. Luken mukaan pajun kasvatus osataan jo aika hyvin, mutta kasvattamisen saamisessa kannattavaksi on vielä tekemistä.
https://www.luke.fi/fi/blogit/pajussa-on-potentiaalia
https://www.luke.fi/fi/uutiset/pajusta-pohjolan-bambu-luke-kartoitti-vi…
Pajuhakkeen käyttökohteiksi on ajateltu esim. energiapolttoa, bioreaktori- ja puuhakesuodatinkäyttöä, biohiiltä ja kuivikevalmistusta. Pajubiohiien käyttöä kasvualustana on tutkittu. Biohiiltä voidaan myös käyttää kompostin tukiaineena lisäämään kompostin ravinnearvoa.
https://www.huomisenmetsa.fi/miksi-paju
https://forest.fi/fi/artikkeli/pajusta-tehdaan-ilmastopioneeria-biohiil…
Turvetta korvaavia erilaisia... |
| Onko millään valmistajalla pajusta valmistettua kuiviketta esimerkiksi komposti tai lemmikkieläin käyttöön? |
166 |
|
|
|
Markkinoilla on monenlaisista raaka-aineista koottuja kuiviketuotteita: turve, hamppu, olki, pellava ja eri puulajeista valmistettu puru. Pajuhakkeen tai hierteen käyttöä kuivikkeena on myös tutkittu, mutta verkkohakujen perusteella ainakaan vielä ei pajukuiviketta näyttäisi olevan saatavilla valmiina tuotteena.
|
| Montako kirjaa Cafe Voltaire sarjassa on ilmestynyt? |
218 |
|
|
|
Kustantamo Avain on julkaissut viisi Cafe Voltare-sarjan kirjaa vuosina 2008-2012, muilta kustantajilta en niitä löytänyt. Viimeinen Cafe Voltare-kirja oli Ristiaallokoissa : esseitä unkarilaisesta nykykirjallisuudesta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SCaf%C3%A9%20Voltaire__Ff%3…
https://www.finna.fi/Record/rutakko.254934
|
| Onko signeeraus ML kenen? |
347 |
|
|
|
Taiteilijan nimeä en valitettavasti löytänyt. Bukowskin ja Hagelstamin antiikkiliikkeistä voisi kyseistä signeerausta kysellä. Kuvataiteilijamatrikkelista ja Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkelista voisi myös olla apua.
https://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/fi
https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli https://piki.finna.fi/Record/piki.273708?sid=3052784026 |
Kysy kirjastonhoitajalta