| Mistä tulee sana miljöö? Google ei kertonut |
991 |
|
|
|
Miljöö on hyvin kansainvälinen sana, jota käytetään monissa eri kielissä.
Suomen kielen etymologinen sanakirja kertoo, että ”miljöö sanan lähtökohtana on lähinnä ranskan milieu ’miljöö’ < muinaisranskan miliu ’keskikohta’, jossa mi- ’keski-’ (< latinan medius ’keskimmäinen, keski-’) + lieu ’kohta, paikka’ (< latinan locus ’kohta, paikka’).”
Suomen kielen etymologinen sanakirja |
| Näkyykö kirjastotilastoissa kokonaislainaus -luvussa myös e-aineistojen lainat? |
51 |
|
|
|
Yleisten kirjastojen tilastot ohjeet, https://www.kirjastot.fi/sites/default/files/content/yleisten_kirjastoj… kohdassa kokonaislainaus lukee näin:
Kokonaislainaus Paikallislainat + saadut kaukolainat. Huom. Saatuja kaukolainoja ei enää tilastoida valtakunnallisiin kirjastotilastoihin 2022 alkaen. Annetut kaukolainat muihin kirjastoihin tilastoituvat vastaanottavalle kirjastolle, koska se lainaa aineiston asiakkaalle. E-aineiston käyttökerrat tilastoidaan erikseen. |
| Milloin Veripalvelun päätoimipiste muutti Töölön sairaalasta Kivihakaan? Oli ilmeisesti 1970-luvulla mutta onko tarkempi vuosi tiedossa? |
122 |
|
|
|
Kivihaan Veripalvelukeskus valmistui vuonna 1972. Ennen muuttoa Kivihakaan Veripalvelu toimi kuudessa eri pisteessä Helsingissä.
Lähde:
Leikola, Juhani: Pieni vaiva, hyvä mieli : Suomen Punaisen Ristin veripalvelun ja sen edeltäjien historiikki (Suomen Punainen Risti, Veripalvelu, 2004) |
| Onkohan Pierre Corneillen tragediaa "Horace" suomennettu? Näytelmä kertoo Rooman kolmannen kuninkaan Tullus Hostiliuksen aikana käydystä sodasta roomalaisten… |
153 |
|
|
|
Valitettavasti Pierre Corneillen tradegiasta Horace ei ole suomennosta.
Fennica
Finna
Arsca
Näytelmäkulma
Ilona-esitystietokanta
|
| Löysin aikanaan tietoa kirjasta, joka käsitteli Suomen tuberkuloosiparantoloita ja niiden historiaa. Muistan, että jo silloin aikanaan itse kirjaa oli mahdoton… |
281 |
|
|
|
Parantolaelämää toim. Nenola Aili
Keuhkovammaliitto r.y. 1986
Olisikohan tämä etsimäsi kirja? Kirja on koottu parantolaperinteen keruukilpailun tuloksista. Aineistoa säilytetään Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkistossa.
Muita parantoloita koskevia kirjoja:
Kirjassa Tuberkuloosipiirien liitto 1933-1983 / Sirkka Törrönen on Parantola- ja huoltotoimistoluettelot, jossa aika lailla paljon tietoja parantoloista.
Olli Säynäjäkankaan kirjassa Keuhkosairaaloiden uusi historia on joistain parantoloista muutamien sivujen historiikkejä.
Elämä voittaa: Puoli vuosisataa työtä keuhkovammaisten hyväksi / Reijo Ahtokari. |
| Onko kukaan Suomen presidenteistä tuhkattu, ja vai ovatko kaikki laskettu hautaan arkussa? |
1292 |
|
|
|
Kaikki Suomen presidentit ovat haudatut arkkuhautauksella. Kyösti Kallio on haudattu Nivalaan sukuhautaan, Svinhufvud Luumäelle myös sukuhautaansa. Kaikki muut Suomen edesmenneet presidentit on haudattu Hietaniemen hautausmaalle. Relander ja Ståhlberg lepäävät Hietaniemessä sukuhaudoissa kuin myös Paasikivi. Mannerheim lepää sankarihautojen keskellä, hän esitti toiveen jo talvisodan aikana saavansa viimeisen leposijansa sotilaidensa kanssa samaan paikkaan. Kaikki muut presidentit, Kekkonen, Koivisto, Ryti, Ahtisaari lepäävät Hietaniemen uutta kappelia vastapäätä. Myös kolumbaario sijaitsee presidenttien hautojen vastapäätä. |
| Jos haluaisi aloittaa puisten koriste-esineiden veistämisen, mistä voisi saada tai ostaa tarkoitukseen sopivaa puutavaraa? Tai toki puuta saa metsästä, mutta… |
713 |
|
|
|
Aloitetaan kirjoista, niitä löytyy kyllä kirjastoista. Helmet-haussa toimii hyvin hakusana "puunveisto", tosin se antaa kaikenlaista puunveistoa pikkuesineistä hirrenveistoon.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spuunveisto__Orightresult?l…
Myös hakusanoilla "puutyöt" tai "puuesineet" voi löytää helmet-haulla jotakin sopivaa.
Sopivan puumateriaalin löytäminen etenkin urbaanissa ympäristössä voi vaatia hiukan vaivannäköä. Harvassa kirjassa puututaan tähän vaiheeseen. Eräs veistokirjan kirjoittaja toteaa löytävänsä puuta metsänparannustöistä jääneistä jätepuista. Kuitenkin on muistettava olla yhteydessä maanomistajaan. Hän mainitsee asioineensa myös Helsingin kaupungin puisto- ja metsäosaston kanssa.
Verkosta... |
| Olisiko tätä kirjaa saatavilla englanniksi tai ruotsiksi (suomeksi ilmeisesti ei ole): Dag Solstad: Gymnaslærer Pedersens beretning om den store politiske… |
158 |
|
|
|
Dag Solstadin teosta Gymnaslærer Pedersens beretning om den store politiske vekkelsen som har hjemsøkt vårt land (1982) ei ole käännetty suomeksi, ei myöskään englanniksi.
Teos on ruotsinkieliseltä nimeltään Gymnasielärare Pedersens redogörelse för den stora politiska väckelsen som har hemsökt vårt land (ruots. Hans O. Sjöström, 1985) ja se on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.boksampo.fi/sv/kulsa/saha3%253Audff76244-8d5c-43cd-93b9-28a… |
| Mistä ahtisaari on kotoisin |
93 |
|
|
|
Presidentti Ahtisaari on syntynyt Viipurissa ja asui evakkoon lähdön jälkeen Kuopiossa ja Oulussa, Suomen Presidentit, Martti Ahtisaari. |
| Askarruttaa kuka on kirjoittanut romaanin Virallinen sulhanen? Kaikissa löydettavissä olevissa tiedoissa mainitaan vain suomentaja Helmi Krohn. |
198 |
|
|
|
Tekijä selvisi Pasilan kirjaston henkilökunnan avulla. Kyseessä on Herbert George Jenkinsin vuonna 1918 ilmestynyt teos Patricia Brent, Spinster. |
| Minua kiinnostaa sana omakotitalo. Äkkiä en keksinyt muista osaamistani kielistä suoraa vastaavaa sanaa. Wikipedia osa kertoa omakotitalon historiasta, mutta… |
426 |
|
|
|
Omakotitalo ei ole sanana suomen kielessä kovin vanha. Sana omakotitalo esiintyy vasta 1920-luvulta lähtien, sitä ennen käytettiin vastaavista taloista nimitystä pienasunto, yhdenperheentalo tai pieni asuintalo.
Omakotitaloista ja niiden rakentamisesta säädettiin ensimmäinen laki vuonna 1927, jossa myös määriteltiin omakotitalo ensimmäisen kerran. Omakotitaloksi kutsuttiin yhden- tai kahden perheen taloa, joka oli rakennuttajansa omana asuntona ja johon kuului pieni puutarha. Samalla valtio perusti lakisääteisen omakotitalorahaston (ARAVA-järjestelmä), joka myönsi lainoja korkeintaan 100 neliömetrin kokoiselle asunnolle 30 - 40 % lainaosuudella.
http://www.museo24.fi/?action[]=INavigation::viewArticle(5701)
Myös... |
| Löytyykö teiltä kirja Enkeli hetkiä,kirjoittanut Iiris Axsino? |
124 |
|
|
|
Kirja kuuluu Helmet-kirjaston kokoelmaan, mutta tällä hetkellä kaikki kappaleet ovat lainassa ja kirjasta on myös varauksia. Jos sinulla on kirjastokortti ja pin-koodi, voit tehdä kirjasta varauksen https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2560939?lang=fin. |
| Mistä juontaa juurensa, että monissa helsinkiläisillä liiketiloissa on vakiona ruskeavalkoinen ruutulattia? Onko näitä tehty tietyllä aikakaudella? Miten on… |
129 |
|
|
|
Tällainen ruutulattia on tosiaan ainakin vanhemmissa kantakaupungin kivijalkaliiketiloissa melko tuttu näky. Helmet-kirjastojen rakennusperinnettä ja rakennustekniikkaa koskevien kirjojen tutkiminen ei anna selvyyttä, oliko juuri ruskeavalkoinen ruutulattia erityisen ominainen jollekin aikakaudelle.
Linoleumlattiat yleistyivät Helsingissä 1910-luvulta alkaen. Linoleum-massaa saattoi värjätä eri väriseksi ja linoleumin pystyi asentamaan sekä lauta- että betonilattian päälle. Keraamiset laatat tulivat lattioille 1910-1930 -luvuilla. Porrashuoneissa ja liikehuoneissa käytettiin klinkkerilaattoja. Erilaisia lattiamassoja käytettiin myös liiketiloissa ja 1930-luvulla markkinoille tuli kumimarmori.
Lähdeteoksissa kerrottiin sinänsä hyvin eri... |
| 1970-luvun lopulla radiosta kuului usein kaunis sävelmä, jäähyväislaulu, jonka kertosäkeessä ”..kenen kanssa ensi vuonna juot lasillisen vihreää viiniä” … |
395 |
|
|
|
Kyseessä lienee Kari Rydmanin Jäähyväislaulu äänilevyltä Niin kaunis on maa (1976). Äänitteestä on sittemmin tehty myös CD-levy, jota on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
Laulun sanat ovat 1000-luvulla eläneen kiinalaisen Yeh Ch'ing-ch'enin runo Sävelmään "Tervehdys keisarin hoviin". Runon on suomentanut Pertti Nieminen ja sen voi lukea teoksesta Veden hohde, vuorten värit : Kiinan runoutta (Valikoinut ja suomentanut Pertti Nieminen, 1987), s. 296.
Valitettavasti laulua ei ole missään nuottijulkaisussa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
|
| Romaaneja romaneista? Erityisesti siis kaunokirjallisuutta Suomen romaneista tai romanikirjailijoilta. Suomennetut romaanit käyvät myös, etenkin… |
222 |
|
|
|
Veijo Baltzar on kuvannut romaaneissaan suomalaista romaniyhteisöä sisältä päin :
Käärmeenkäräjäkivi. - Tammi, 1988
Mari - Tammi, 1973
Musta Tango. - Tammi, 1990
Phuro. - Tammi, 2000
Polttava tie. - Tammi, 1968
Sodassa ja rakkaudessa. - Tammi, 2008 - Kuvaa romanien vainoa ja asemaa Saksassa toisen maailmansodan aikana.
Verikihlat. - Tammi, 1969
Kiba Lumberg Memesa-trilogia on ensimmäinen suomalaisen romaninaisen kirjoittama kuvaus romaniyhteisön elämästä :
Musta perhonen (2004)
Repaleiset siivet (2006)
Samettiyö (2008).
Ranskalainen Paola Pigani on kuvannut romaniyhteisöä.
Älä astu sieluuni kengät jalassa - Aviador, 2019
Nokkosia ja ihmisiä, Aviador 2019
Lind, Armas... |
| Miten saisin päiväkotiryhmälle kirjastokortin?? |
185 |
|
|
|
Saat päiväkotiryhmällesi kirjastokortin mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Päiväkotiryhmille tehdään yhteisökortti, joka on aina vuoden kerrallaan voimassa. Kun tulet kirjastoon, ota henkilöllisyystodistus mukaasi. Yhteisökorttiin merkitään aina päiväkotiryhmän vastuuhenkilö takaajaksi. Kortin tiedot ja etenkin takaajan tiedot tarkistetaan aina vuoden välein. Yhteisö korteilla lainatuista kirjoista ei peritä myöhästymismaksuja. |
| Löysin poistohyllyltä Pekka Parkkisen kirjan Simpukka, vuodelta 1967. Mielenkiintoinen. En löydä kirjailijasta minkäänlaisia tietoja. Mahtaako teiltä jotain… |
344 |
|
|
|
Vähänlaisesti löytyy Pekka Parkkisesta tietoja, mutta jotain kuitenkin. Pekka Kustaa Parkkinen (1940 Helsinki - 1992 Helsinki) oli kirjailija-kääntäjä, jonka tuotannon laajuus lukuisine romaaneineen ja runoteoksineen, saa hieman ihmettelemään kirjailijan tuntemattomuutta. Jarkko Tontti mainitsee kirjailijasta seuraavasti:'Kohosen ja Rantalan Suomalaisia kirjailijoita (Otava, 2004) tietää, että hän oli ”kommentoiva yhteiskuntakriitikko, arjen kuvailija ja tuntija.”'
Jarkko Tontti. Unohdettuja runoilijoita I.
Kirjasampo.fi. Parkkinen, Pekka.
Wikipedia.fi. Pekka Parkkinen. |
| Onko missään vaalikoneessa tai faktan tarkistuksessa ollut mahdollista verrata vanhojen kansanedustajaehdokkaiden vastausten osalta verrata heidän vastauksiaan… |
117 |
|
|
|
Vaalikoneissa ehdokas vastaa vaalikoneen laatijan antamiin mielipidekysymyksiin, joskus on myös mahdollista antaa perusteluita. Sen jälkeen vaalikone julkaistaan internetissä ennen vaaleja, ja käyttäjät vastaavat samoihin kysymyksiin kuin ehdokkaat.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaalikone
Vaalikone ei tavallisesti tutki ehdokkaan aikaisempaa toimintaa eduskunnassa, vaan suuntautuu enemmänkin tulevaan vaalitapahtumaan. Tarkoituksena on auttaa äänestäjää löytämään sopiva ehdokas.
Verkossa toimii vuonna 2014 perustettu suomalainen faktantarkistuspalvelu Faktabaari: https://faktabaari.fi/ Sen sisällöistä voi etsiä esimerkiksi vaaleihin liittyvää aineistoa, mutta sekään ei näyttäisi tutkivan... |
| Lainasin useasti erästä lastenkirjaa noin 1966-1972. En muista sen nimeä enkä kirjoittajaa. Se oli Tammen kultaisten kirjojen kokoinen, vähän tekstiä, paljon… |
209 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Astrid Lindgrenin Taina Tomera auttaa mummia (Kajsa Kavat hjälper mormor, 1958 ). Teoksessa on Ilon Wiklandin kuvitus ja se julkaistiin suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1963 Marja Makkosen suomennoksena.
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
Taina Tomera auttaa mummia Kirjasammossa
https://www.helmet.fi/fi-FI |
| Onko nykyisissä litteissä televisioissa jonkinlainen digi-sovellus? Aikaisemmin on ollut käytössä erillinen digilaite. |
177 |
|
|
|
Kysyjä ehkä tarkoittanee erillisellä digilaitteella digiboksia, joita hankittiin Suomen koteihin analogisten lähetysten loppuessa vuonna 2007.
https://nostalgia-tv.fi/digisiirtyma/
Nykyisissä taulutelevisioissa "digiboksi" on sisäänrakennettu, joten erillisiä laitteita lähetyksen vastaanottamiseen ei tarvita.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Digitaalisovitin |
Kysy kirjastonhoitajalta