Saisinko tietoja viihdekirjallisuuden romanttisen rakkauden lajista. Kaikkea mahdollista. (Juoni, miljöö, henkilöt... jne)

Lyhyt ja ytimekäs yhteenveto romanttisesta rakkaudesta löytyy Otavan Suuresta Ensyklopediasta hakusanan viihdekirjallisuus kohdalta. Pääkohdat voisi ehkä tiivistää seuraavasti:

Yleismääritelmänä viihteellisen rakkauden tunnistaa siitä, että se eroaa arkipäivästä, on liioiteltua, loputonta, kaiken voittavaa tunnetta, jonka epätodellisuus on silmiinpistävä. Rakkausviihteen edeltäjiä olivat paimenromaanit, bretonilainen romaani ja trubaduurirunous. Kukoistukseensa se nousi 1800-luvulla taustanaan viktoriaanisen ajan tiukat moraalisäännöt ja edeltäjänään Ridhardsonin tunteellinen romaani. Tämän ajan rakkausviihde on keskiluokan naisen rakkaudenkaipuuta. Rakkaus oli näissä jonkinlainen elämän huippukohta, johon kaikki keskeinen kulminoitui.

Rakkaus liitettiin mystiikkaan, uskontoon ja spiritualismiin. Seksuaalisuutta ei näissä kirjoissa kuvattu, vaan nainen saattoi jopa pelätä intohimoa.
Tämän ajan kirjailijoita olivat mm. Charlotte M. Yonge, Rhoda Broughton ja Mary Elizabeth Braddon ("Kiertävien kirjastojen kuningatar")

Vuosisadan vaihteessa ei suuria rakkausromaaneja ilmestynyt. Seuraava merkittävä alan teos oli 1907 ilmestynyt Elinor Glynin "Three Weeks". Nyt rakkausromaaneihin tuli mukaan myös seksuaalinen aspekti ei kuitenkaan intiimitasolla asti. Uskonnollisuus oli osa tämän ajan rakkausromaaneja, joista voi mainita mm. Florence L. Barclayn "The Rosary" ja Ethel M. Dellin "The Way of an Eagle".

Vuonna 1919 ilmestyi E.M. Hullin "The Sheik", joka yhdistää seksin ja ihanteellisen rakkauden. Saksalaisia rakkausviihteen kuvaajia tuona aikana olivat mm. Hedwig Courths-Mahler ja Vicki Baum ("Menschen im Hotell, 1929).
Kun uskonnollisuus ja avioliiton ja neitsyyden ihannointi vaihtuivat estottomaan seksiin., tulivat rakkausromaanien miljöiksi esim. luonto, eksoottiset maat, sairaalat, sota, jännitys.

Sotien välillä julkaistu rakkausromaani ei tasoltaan yllä edeltäjiinsä (esim. Netta Muskett, Berta Ruck). Tasoltaan parhaita tuon ajan rakkauskuvauksia olivat ne, jotka yhdistivät historian ja rakkauden (vrt. Tuulen viemää).
Toisen maailmansodan jälkeen nimenomaan historiallinen rakkausviihde on yleistynyt (mm. Barbara Cartland, Viktoria Holt).

Nykyajan rakkausromaanin sankaritar tosin saattaa elää ja kokea "rakkaustarinansa" ihan tavallisessa työ- tai arkielämässä. Puitteet vaihtelevat, itse tunteen ja intohimon kuvaus nousee yleensä keskeisimmäksi tekijäksi.

Tässä lyhyt tiivistelmä ko. kirjan artikkelista. Tämän lisäksi joitakin poimintoja alan kirjallisista julkaisuista, joita voi löytää lisää selaamalla internetistä eri kirjastojen aineistotietokantoja niin, että valitsee hakukentäksi kohdan "asiasana" ja kirjoittaa siihen esim. "rakkausromaanit".

-Brott, kärlek och äventyr (1995)
-Belsey, Catherine. Desire : love stories in Western culture (1994)
- Kotimaisia naistenviihteen taitajia : 100 vuotta rakkautta (1999)
- Overton, Bill: The novel of female adultery : love and gender in continental European fiction, 1830-1900
- Soikkeli, Markku: Lemmen leikkikehässä : rakkausdiskurssin sovellutukset 1900-luvun suomalaisissa rakkausromaaneissa

Ks. myös vastaus http://tietopalvelu.kirjastot.fi/asiasanahaku_main.asp?id=983&arkisto=t…