Otsikko
Onko totta että Kekkonen predenttinä lopetti lakot heti alkuunsa, kiroilemalla ja komentamalla ihmiset seuraavana päivänä töihin? Olen kuullut tästä mutta…

Kysytty

Onko totta että Kekkonen predenttinä lopetti lakot heti alkuunsa, kiroilemalla ja komentamalla ihmiset seuraavana päivänä töihin?
Olen kuullut tästä mutta todisteet puuttuvat...

Vastaus

Vastattu

Kaikkia lakkoja Kekkonen ei saanut loppumaan. Päinvastoin hän oli kenties jopa syynä joihinkin lakkoihin. Kekkosen presidenttikausi alkoi suurlakolla 1956. Linkki Elävä Muisti sivustolle

Veturimiesten lakon Kekkonen sai lopetettua 1976. Kekkosen kommenteista kertoo Turun Sanomien Aimo annos -palsta 2004:"

Kysymys oli yksi pätkä tasavallan presidentti Urho Kekkosen radio- ja tv-puheesta, jonka hän piti 10.11.1976 rautatievirkailijoiden lakon johdosta. Pieni avainryhmä, 670 junansuorittajaa, vaati eläkeikänsä alentamista 63 vuodesta 58 vuoteen. Kekkonen paheksui lakkoa ja ilmoitti päättäväisesti: "Tasavallan presidenttinä en tule allekirjoittamaan mitään sellaista lakia tai asetusta, jossa lakossa olevan virkamiesryhmän eläkeikää alennetaan lakon lopettamiseksi. Tähän minulla on valtiosäännön antama valtuutus. Tämän pitäisi olla selvää tekstiä."

Kekkonen perusteli kantaansa sillä, että junansuorittajien vaatimuksen toteuttaminen johtaisi myös monien muiden valtion työntekijäryhmien vastaavaan vaatimukseen, mikä merkitsisi satojen miljoonien markkojen kustannusta veronmaksajille. Presidentin jyrähtely oli niin "selvää tekstiä", että lakko loppui lähes siihen paikkaan ilman eläkeiän alentamista." Linkki palstaan

2 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentit

Tuona aikana eläneenä ja työssäkin käyneenä (toisinaan lakkoilijana itse tai lakkolaisten työtoverina): Kaikkiin lakkoihin ei presidentti edes yrittänyt puuttua, vaikka silloisen lain mukaan sisäpolitiikkakin kuului viran toimialaan laajemmin kuin tällä vuosisadalla.

Veturimiesten lakkoon puuttui, koska oli kyse valtion virkamiehistä. Siihen aikaan valtion virassa oli "pitkä ja kapea leipä", eli tunnetusti yksityistä pienemmät palkat, mutta varma työpaikka. Nykyään valtion virkamiehillä on paremmat palkat kuin monilla yksityisillä, koska ketään ei ole ollut enää ärähtämässä asiasta. (ja siksi valtion kirstu on nyt tyhjä :)

Omat kokemukset ovat toisenlaiset. Olin valtion virkamiehenä 1990-luvulta 2010-luvulle. Virkasuhteeseen tuli nimitys, siis ei työsopimusta kuten muunlaisissa palvelussuhteissa.
Kutakuinkin kaikki työtoverit olivat virkamiehiä hekin, vaikka vain harvat esimiestehtävissä tai edes tiimien "työnjohtajina".
Ensimmäinen valtion palkollisen kokemus tuli 1970-luvulla. Olin toimistotyöntekijä työsopimussuhteessa, mutta pykälää korkeammalla (silti ei esimiesasemassa) kanslisti oli virkamieheksi nimitetty.

Minä olen ollut usean kerran valtiolla töissä, enkä koskaan ole ollut virassa. Ainakin pisimmässä työsuhteessani edes esimieheni ei ollut virassa, vasta hänen esimiehensä oli.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.