Otsikko

Mitä tarkoittaa nimi Haataja?

Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimen ”Haataja” alkuperästä ei ole varmuutta. Maaningalla on kerrottu nimen syntyhistoriaksi, että se olisi saanut alkunsa toimeliaasta miehestä joka olisi kovasti ”huatanna ja ruatanna” eli ”haatanut ja raatanut”. Sana ”haataa” merkitsisi ’puuhata’, joskaan siitä ei ole muita murremainintoja, ja kyseessä saattaakin olla vain äänneasun perusteella motivoitunut sanaparivastine sanalla ”raataa”. ”Suomen murteiden sanakirjakaan” (osa 2; Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1988) ei tunne verbiä ”haataa”.

Mikkosen ja Paikkalan mukaan mahdollista on myös, että ”Haataja” olisi peräisin ortodoksisesta etunimestä ”Hatja” tai ”Hatikka”, jotka ovat puolestaan peräisin venäläisistä nimistä. Se on kuitenkin vain teoria, jolle ei ole olemassa todistusaineistoa. Toisaalta kyseessä voisi olla laina jostakin germaanisesta nimistöstä, kuten sukunimen ”Haatainen” kohdalla on esitetty.

Tekisi mieli yhdistää ”Haataja” verbiin ”haata”, jonka merkitykset ovat ”Suomen murteiden sanakirjan” mukaan ’kiinnittää haalla tms.’, ’harata vastaan’ ja ’aidata haaksi’. Jos tuo verbi olisi nimen pohjana, olisi kuitenkin luontevammin johdettu muoto ”hakaaja”. Nimen alkuperäinen merkitys katoaa siis historian hämärään, eikä ainakaan toistaiseksi sille ole pystytty antamaan kovin vakuuttavaa selitystä.

Vanhimmat kirjalliset merkinnät sukunimestä ”Haataja” ovat Mikkosen ja Paikkalan mukaan Kajaanin Michell Hataia vuodelta 1632 ja Parikkalan Bängt haataja vuodelta 1638; jälkimmäinen on esiintynyt tosin vuonna 1641 muodossa Bengdt hatainen. Osoitteesta http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvän Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Haataja-nimisiä suomalaisia on ollut 4 463. Nykyisenä nimenä se on 2 542 suomalaisella, joista miehiä on 1 255 ja naisia 1 287.