Otsikko

Minkä niminen on Bellmanin juomalaulu, joka menee suunnilleen näin: "Koskaan en tuopistain luopua vois, kapakastain kylläkin"

Kysymyksellä haettaneen Fredmanin epistolaa 35 (Koskeva kaunotarta ja hänen häilyväisyyttään), jossa tämäntapainen ajatus  – käänteisenä tosin –  esiintyy: "Tuopistaan voi joskus luopuakin, / vaan ikinä ei kapakastaan". Liisa Ryömän suomennos löytyy kokoelmasta Lauluja lasin läpi : Carl Michael Bellmanin epistoloita ja lauluja.

Epistolaa 35 ovat Ryömän lisäksi suomeksi riimitelleet ainakin Reino Hirviseppä (Petetyt veikot : hänen ihanuutensa ja häilähteleväisyytensä kunniaksi) sekä Outi Honkasalo ja Esko Hakuni (Fredmanin epistola n:o 35 joka koskee kaunokaistaan ja hänen häilyvyyttään): "Pullon jos hukkaiskin veljemme nuo, / niin krouviin he kulje ei harhaan" (Hirviseppä), "Veljet voi erehtyä lasistaan, / vaan aina he kapakan löytää" (Honkasalo & Hakuni).

Epistola 35 on yksi niistä Fredmanin epistoloista, joka ei sisälly Unto Kupiaisen kääntämään Fredmanin epistoloita -valikoimaan.