| C. M. Bellmanin Fredmanin laulun nro 8 ("Ack, om vi hade, go vänner, en så") on suomentanut Reino Hirviseppä / Palle. Suomennos kulkee mm. nimillä "Unkarin… |
47 |
|
10.4.2024 |
|
Reino Hirvisepän (Palle) toisen ja kolmannen säkeistön sisältävästä Fredmanin 8. laulun suomennoksesta en onnistunut löytämään ennen vuotta 1986 julkaistua painettua versiota. Silloin kolmisäkeistöinen Unkarin viiniä ilmestyi valikoimassa Pallen parhaat : "kulttuurikuplittajan" kuusi vuosikymmentä.
60-luvun lopulla perustettu Bellman-kvartetti levytti kappaleen vuonna 1984 ilmestyneelle levylleen Lähteelle istukaamme, ja kvartetin 20-vuotisjuhlan kunniaksi keväällä 1987 julkaistiin 26 Hirvisepän Bellman-suomennosta sisältävä nuottikokoelma Bellmanilta : Carl Michael Bellmanin lauluja mieskvartetille ja -kuorolle. Kokoelman toimittajan ja kvartetin 2. tenorin Aatu Leinosen esipuheessa kerrotaan kvartetin Bellman-ohjelmistosta seuraavaa... |
| Elokuva Kaunis aamu ( ranskalainen kuva), mikä siinä soiva tuttu kappale on suomeksi? |
684 |
|
31.3.2023 |
|
Tarkoittanet Mia Hansen-Løven elokuvassa Kaunis aamu (Un beau matin, 2022) soivaa Carl Michael Bellmanin laulua Liksom en herdinna (Fredman epistolat, nro 80). Suomeksi laulu on saanut nimen Häämatka. Suomenkieliset sanat on sommitellut P. J. Hannikainen. Laulu alkaa sanoin "On neitonen kaino armainen, mi aamuna sunnuntain...".
https://fi.wikisource.org/wiki/H%C3%A4%C3%A4matka
https://www.imdb.com/title/tt13482828/ |
| Kuoroni esitti viime vappuaattona C.M.Bellmanin "Kevätlaulun" suomenkielisin Olli Vuorisen sanoin (Tuuli hiljaa henkäilee...). Nuottiin painettuna… |
360 |
|
4.10.2022 |
|
Kumpaakin versiota on julkaisuissa käytetty. Sitä, mikä on "oikea" versio, en osaa sanoa. Laulun sanat ovat muuttuneet muiltakin osin. Myös laulun nimi vaihtelee julkaisuissa: "Kevät-laulu", "Kevätlaulu", "Nyt kevät on", "Tuuli hiljaa henkäilee".
Vanhin julkaisu, josta tämän Olli Vuorisen (tai Wuorisen), alkuperäiseltä nimeltään Olof Bergin (1842-1917), sanoittaman laulun löysin, on nuotti "Kaikuja Keski-Suomesta" (Eurén,1874). Nuotti sisältää Erik August Hagforsin säveltämiä ja sovittamia lauluja. Hagfors toimi Jyväskylän seminaarin ensimmäisenä musiikin lehtorina vuosina 1863-1893. Olli Vuorinen oli Hagforsin oppilas ja valmistui Jyväskylän seminaarista opettajaksi vuonna 1872. Tässä nuotissa laulun sanat ovat tällaiset:
Kewät-laulu... |
| Minkä niminen on Bellmanin juomalaulu, joka menee suunnilleen näin: "Koskaan en tuopistain luopua vois, kapakastain kylläkin" |
197 |
|
10.8.2022 |
|
Kysymyksellä haettaneen Fredmanin epistolaa 35 (Koskeva kaunotarta ja hänen häilyväisyyttään), jossa tämäntapainen ajatus – käänteisenä tosin – esiintyy: "Tuopistaan voi joskus luopuakin, / vaan ikinä ei kapakastaan". Liisa Ryömän suomennos löytyy kokoelmasta Lauluja lasin läpi : Carl Michael Bellmanin epistoloita ja lauluja.
Epistolaa 35 ovat Ryömän lisäksi suomeksi riimitelleet ainakin Reino Hirviseppä (Petetyt veikot : hänen ihanuutensa ja häilähteleväisyytensä kunniaksi) sekä Outi Honkasalo ja Esko Hakuni (Fredmanin epistola n:o 35 joka koskee kaunokaistaan ja hänen häilyvyyttään): "Pullon jos hukkaiskin veljemme nuo, / niin krouviin he kulje ei harhaan" (Hirviseppä), "Veljet voi erehtyä lasistaan, / vaan aina he kapakan löytää" (... |
| Mistä on tämä: Niinpä niin veli hyvä, onko hautakuoppasi liian syvä... |
476 |
|
27.7.2020 |
|
Säkeet ovat melko lähellä ruotsalaisen Carl Michael Bellmanin Så lunka vi så småningom -nimisen kappaleen käännöstä. Kyseinen kappale on Fredmanin laulu nro 21, ja laulusta on ainakin kolme suomennosta:
1. Reino Hirviseppä: Juokaamme veikot/Kesteissä (alkusanat "Niin pannaan hölkäks hiljalleen")
2. Liisa Ryömä: Laulu 21 (alkusanat "Näin hummatessa huoletta")
3. Jukka Tabermann: Fredmanin laulu 21 (alkusanat "Niin pikku hiljaa poistumme")
Jukka Tabermannin käännöksessä mainitaan säkeet "onko hautakuoppa liian syvä, niinpä siis ota ryyppy hyvä".
Lähteet:
https://emakbakea.files.wordpress.com/2018/12/Bellman.pdfhttps://fi.wikipedia.org/wiki/Ennen_viimeist%C3%A4_maljaahttp://www.songcoleta.com/lyrics/fredmanin_laulu_numero_21_(vesa-matti_…... |
| Miten, mistä löytyy Merikannon muunnelmat kuunneltavassa muodossa Ukko Nooasta, ja sen orkesterisovitus? |
241 |
|
3.3.2020 |
|
Sovitus löytyy levyltä Järvenpää Kvintetin (kamariyhtye) esittämänä, http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=gubben+noa&culture=fi&ID=021bb9ca-a05d-440f-9f35-091b40f5592a on Helmet-kirjastoissa https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1325557__Sj%C3%A4rvenp%C3%A4%C3%A4-kvintetti__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt
Orkesterisovitus löytyy Yleisradion äänitteistä, http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=noa&tekija=Merikanto&rooliText=Sovittaja&tekijarooli=8964b39d-d9a8-4ce7-9a1b-d9c2cb932a67&culture=fi&ID=830b2014-623c-4bd7-a637-2232aa9074a5 mutta en löydä kirjastosta lainattavaa äänitettä enkä myöskään Youtubesta tai Spotifystä.
Pianosovitus, http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.... |
| Bellmannin originaali teksteissä on kursiivi käsialaa. Minkähän niminen fontti olisi lähellä tuota? |
289 |
|
4.12.2019 |
|
Kursiivi tarkoittaa Kielitoimiston sanakirjan mukaan oikealle kaltevaa kirjainlajia. Kursivoidulla tekstillä tarkoitetaan tekstiä, joka on esitetty muusta tekstistä poikkeavasti (kursiivilla) painettuna. Runoilija ja muusikko Bellmanin käsiala ei ehkä ollut tässä mielessä kursiivia? Lähellä olevan fontin löytämiseksi tarvittaisiin enemmän tietoa Bellmanin käsialasta. |
| Viite: laulu ja sen sanat etsin nuotteja sekä sanoja bellmannin lauluun joka alkaa: ulla mun ullani, saanko sulle tarjota mansikoita, maidossa viinissä. vesa… |
3701 |
|
17.7.2008 |
|
HelMet-verkkokirjastosta ( http://www.helmet.fi/ ) löytyy useita nuotinnoksia kyseisestä Carl Michael Bellmanin Fredmanin epistolasta numero 71: Ulla! min Ulla! säj får jag dig bjuda, FE71.
Haku onnistuu helpoimmin valitsemalla etusivulta linkki "Tarkenna hakua", kirjoittamalla hakukenttään "Bellman Ulla" (ilman lainausmerkkejä!) ja valitsemalla pudotusvalikosta aineistolajiksi Nuotti.
Suomennettuna laulu on ainakin nuottikokoelmassa Lauluja lasin läpi : Carl Michael Bellmanin epistoloita ja lauluja / Suomennokset Liisa Ryömä ; Sovitusten tarkistus Auvo Sarmanto
Ruotsinkielisiä nuottijulkaisuja laulusta löytyy yllä kerrotulla hakutavalla hyvinkin monta. Julkaisujen saatavuuden voitte tarkistaa HelMetistä.
Vesa-Matti Loirin levyttämänä... |
| Etsin Carl Michael Bellmanin kahden runositaatin suomennoksia. Toinen on runosta Bacchi Orden (Bellmanssällskapet, Volym IV Bacchi Orden, Stockholm 1932… |
1757 |
|
22.12.2006 |
|
Fredmans epistel 79 löytyy suomennettuna teoksesta Bellman, Carl Michael, Fredmanin epistoloita. Suomentanut Unto Kupiainen Karisto 1957 , ss.140-143. Teos löytyy Pasilan kirjaston varastosta. Teoksesta löytyy myös uudempia painoksia, joita on saatavana muistakin kirjastoista.
Bacchi orden'ia en löytänyt mistään suomennettuna. Joitakin erilaisia laulukokoelmia löytyy, mutta niistä mistään en valitettavasti löytänyt suomennettuna ko. runoa. Kuoropartituurista "200 kvartettsånger" (: utgivna av Sällskapet M.M. / Under redaktion av K. G. Hedberg. Helsingfors : Sällskapet M.M., 1958) löytyy Bacchi orden, mutta ruotsiksi. Partituuri löytyy Tikkurilan kirjastosta.
|
| Etsin 1960-luvulla kuulemaani joululauluun sanoja. Laulun nimi ei ole tiedossa, vain katkelmia laulun sanoista: "Nyt on meillä, nyt on meillä, hetki herttainen… |
3431 |
|
28.10.2005 |
|
Joululaulu "Pieni joululeikki" (Maijan ja Kallen piirilaulu) löytyy esim. Elsa Kojon kirjasta "Suuri joululaulukirja" sivulta 124. Laulu alkaa sanoilla Nyt on meillä, nyt on meillä hetki herttainen. Laulun sävelmä muistuttaa lauluja "Ukko Nooa" ja "Karhu nukkuu". Laulussa on neljä säkeistöä. Säveltäjä on Bellman, Carl Michael. Tässä tapauksessa kyseisen laulun sovittaja on Joonas Kokkonen.
|
| Uusi testamentti 1548, missä painettu? Bellman käännetty suomeksi minä vuonna, mikä painofirma, millä nimellä suomeksi? |
2445 |
|
26.11.1999 |
|
Vuoden 1548 Uusi Testamentti(Se Wsi Testamenti/ Agricola Michael Olai)painettiin Tukholmassa, tiedot voit itse käydä tarkistamassa Helsingin yliopiston kirjaston Helmi-tietokannasta osoitteesta http://hul.helsinki.fi/memory/helmi.html
Ensimmäisistä Bellman-käännöksiksistä löysin maininnan Fredrik Wilhelm Pippingin bibliografiasta "Luettelo Suomeksi präntätyistä kirjoista" (ilmestyi alunperin v.1856-57, näköispainos Werner Söderström Osakeyhtiön kustantamana v:lta 1967). Siteeraan tässä bibliografian tekstiä, josta käännökset ja painopaikka sekä -vuosi selviävät:
"Muutamia käännöksiä C.M. Bellmannin Lauluista, ynnä Mukailema Ingeborin Walituksesta, ja Yksi Juoma-Laulu. Ruottin kielestä. Turusa, 1837. Painetut J.E.Frendellin ja Pojaan Kirja... |
Kysy kirjastonhoitajalta
