Miksi nuoret ja etenkin syrjäytyneet nuoret miehet lukevat nykyään niin paljon Niccolò Machiavellin Ruhtinasta? Onko siitä apua syrjäytymisen ehkäisemiseen? Ja…

Niccolò Machiavelli (1469-1527) kirjoitti kirjan Ruhtinas vuonna 1513, ja se julkaistiin vasta Machiavellin kuoleman jälkeen vuonna 1532. Kirjassa Machiavelli antoi käytännön neuvoja, miten valtiota hänen näkemyksensä mukaan pitäisi hallita. Kirja näyttää, miten kyynisellä ja häikäilemättömällä toiminnalla voi saavuttaa valtaa, ja miten vallan voi pitää itsellään keinolla millä hyvänsä. (Andrew Taylor: kirjat jotka muuttivat maailmaa, 2010)

Vallankäytön lisäksi Ruhtinaasta on löydetty myös miehuutta käsitteleviä ajatuksia. Esimerkiksi yhdysvaltalainen politiikan teoreetikko Hanna Fenichel Pitkin on tutkinut Machiavellin ajatuksia sukupuolen näkökulmasta. Jiri Nieminen on analysoinut Pitkinin ajatuksia blogitekstissään Machiavelli ja maskulismi. Yksi Machiavellin poliittisen ajattelun keskeinen käsite on miehuus, ja keskeisenä kysymyksenä hänen ajattelussaan on se, mitä on olla mies. Machiavellin ajattelun taustalla oli roomalainen patriarkaatti: autonominen mies, joka sai päättää perheenjäsentensä elämästä ja kuolemasta. Hänen ajattelumaailmassaan miehen piti kyetä itsehallintaan erottautuen näin sekä naisista että lapsista. Keskeisenä käsitteenä, jolla autonomia saavutettiin, oli Machiavellilla tosimiehisyyttä tarkoittava virtù. 

Machiavellin mukaan on nimetty käsite machiavellismi, jonka keskeisiä piirteitä ovat esimerkiksi vallankäyttö, toisten ihmisten kontrollointi ja empatian puute. Tutkimuksissa on todettu, että esimerkiksi ujous, sosiaalinen ahdistuneisuus, sosiaalisesti torjutuksi tuleminen sekä alhainen itsetunto voivat liittyä machiavellistiseen käyttäytymiseen. (Aini Jaari: Itsetunto, elämänhallinta ja arvot, 2004. s. 133, 136)

Olisiko niin, että mainitsemasi nuoret miehet etsivät Ruhtinaasta jonkinlaista vahvan miehen tai vallankäytön mallia? Kirjastonhoitajan psykologiset taidot eivät valitettavasti riitä arvioimaan, voisiko kirjan lukemisesta olla jotain apua syrjäytymisen ehkäisemisessä, mutta epätodennäköiseltä se tuntuu.

Vallankäytön ja vallanhimon teemoja hyvinkin machiavellistisessa muodossa on käsitellyt mm. Robert Greene teoksessaan Valta : Vallankäytön 48 lakia (1998, suom. Lauri Niskanen  2009)

Jos oletamme, että Machiavellin Ruhtinasta luetaan oman miehisyyden ja sen ilmentymisen kannalta, niin näitä teemoja tutkitaan esimerkiksi seuraavissa teoksissa:

• J. J. Bola: Naamiotta (suom. Niko Koski, 2021)
• Juhani Brander: Miehen kuolema : Pohdintoja maskuliinisuudesta (2020)
• bell hooks: Mies tahtoo muuttua : miehet, maskuliinisuus ja rakkaus (suom. Tapani Kilpeläinen, 2020)
• Näkymätön sukupuoli : Mieheyden pitkä historia (2014)

Varsinaiseen epäsosiaaliseen käyttäytymiseen tai sosiaalisten tilanteiden pelkoon liittyvää kirjallisuutta on todella paljon. Alla on muutama esimerkki:

• Joni Martikainen: Rohkaisukirja ujoille (2025)
• David Robson: 13 sosiaalista strategiaa, jotka muuttavat ihmissuhteitasi (suom. Eija Tervonen, 2025)
• Tony Dunderfelt: Vaikeiden tyyppien kohtaaminen (2024)
• Tiia Minaya: Vapaudu sosiaalisesta jännittämisestä : käytä kehosi viisautta (2023)
• Jan-Henry Stenberg: Irti sosiaalisesta jännittämisestä (2016)