Otsikko

Mikä oli varusmiesten lomaoikeus 1963-64?

1960-luvulla oli voimassa asevelvollisuuslaki 452/1950.

16§:

Asevelvolliselle, joka palvelusaikanaan on erityisesti kunnostautunut ja kehittynyt hyväksi sotilaaksi, voidaan, mikäli olosuhteet sen sallivat, antaa rauhan aikana vakinaisesta palvelusajasta lomaa enintään kolmekymmentä päivää.

Pakottavista henkilökohtaisista syistä voidaan asevelvollisille myöntää lomaa tarpeen mukaan. Mikäli asevelvollisen koulutus sellaisen loman johdosta kärsisi tuntuvaa haittaa, voidaan hänen palvelusaikaansa pitentää enintään lomaa vastaavalla, ajalla.

Palvelusaika oli  240 tai 330 päivää riippuen tehtävistä.

Ruotuväessä  nro 7 (1964) nimimerkki P kirjoittaa lomien myöntämiskäytäntöjen ongelmista ja kuvailee käytännön tilannetta:

Lomien myöntäminen on eri varuskunnissa hyvinkin erilaisten hankaluuksien takana. Normaalistihan varusmiehen pitäisi saada ainakin kerran viikossa ns. iltaloma (tosin Miesten koulu -julkaisu puhuu utopistisesti kolmesta), kerran kuussa sunnuntailoma ja pari kertaa koko varusmiesaikanaan koti- tai juhlaloma. Käytössä on myös ns. varuskuntaloma, jolloin saa liikkua varuskunta-alueella iltatoimiin asti. Tästä lomasta ei ole kuitenkaan mitään iloa sellaisissa varuskunnissa, joissa varuskunta-alue on vain normaali kasarmialue. Tällöin loma tietää oikeastaan vain oikeutta käydä sotilaskodissa. Parempi on tilanne kaupunkivaruskunnissa joissa myös varuskuntalomalla ehtii pistäytyä kaupungille, vaikkapa elokuvissa.

Lähteet:

Asevelvollisuuslaki 452/1950 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®

Ruotuväki, 15.04.1964, nro 7, s. 4