Luin lapsilleni lasten kuvakirjaa vajaa 30 vuotta sitten. Jossa olivat seuraavat lorut: Kurpitsaa aina ahmi Tuomas, kunnes kerran huomas, että vaimo karkuteillä kulki. Kurpitsaan kun hänet laittoi, kotiolot vaimollekin maittoi. Toinen oli: Kerro kerro punarinta soma, mis on sulla pesä oma. Tuolla tuolla metsän puussa, sinne lennän illansuussa. Muita en niin muista.
Vastaus
Olemme koettaneet kovasti etsiä hakemaasi teosta. Olemme kysyneet asiaa myös Suomen muista yleisistä kirjastoista, mutta emme ole valitettavasti onnistuneet löytämään juuri kyseistä lorua.
Epäilemme, että kyse on jostain Hanhiemon versiosta, koska esimerkiksi lorut "Kurpitsatalo" (Lasten oma kirjakerho, 2001), "Talo" (Hanhiemon iloinen lipas. WSOY, 1987) ja "Kalle, ahne kurpitsalle" (Hanhiemon runoja, 1977), tulevat mainitsemaasi kurpitsalorua todella lähelle. Turusta ei kuitenkaan löydy tuota Tuomas-versiota.
Punarinta-loru on vielä hankalampi. Sekin vaikuttaa joltain Hanhiemon käännökseltä tai muulta englantilaisen kansansatujen kokoelman versiolta. Kaija Pakkasen Iloinen pillipiipari (Otava, 1993.) -teoksessa on hiukan samaa maailmaa tavoitteleva "Pikku punarinnan tupa" -loru. Se alkaa säkeellä: "Pikku punarinta, missä sulla on tupa". Myös tämä loru on käännös Hanhiemon loruista.
Kommentoi vastausta