Löytyykö jostain tietoa Helsingissä 1900-luvun alussa olleista kasakoista ja santarmeista sekä siitä miten heidän läsnäolo kaupungissa näkyi tavallisille…

Kysytty

Löytyykö jostain tietoa Helsingissä 1900-luvun alussa olleista kasakoista ja santarmeista sekä siitä miten heidän läsnäolo kaupungissa näkyi tavallisille ihmisille? Kiinnostaa myös ylipäätään kuvaukset Venäjän sotaväen läsnäolosta Helsingissä tuona aikana.

Vastaus

Vastattu

Paras yleisesitys Venäjän sotavoimasta autonomian ajan Suomessa on verkossakin saatavilla oleva Pertti Luntisen The imperial Russian army and navy in Finland 1808-1918 (Suomen historiallinen seura 1997). Akateemisempia tutkimuksia santarmilaitoksesta voisivat olla esimerkiksi seuraavat kirjat ja artikkelit:

Lähemmäs tavallisten ihmisten näkökulmaa voisi päästä Kansalliskirjaston digitoimien aikalaislehtien kautta (digi.kansalliskirjasto.fi). Lehdistä löytyy sekä 1920-30 -lukujen muisteluita että aikalaistodistuksia kasakoiden ja santarmien toiminnasta:

Kasakkain uhreja
Vapaita lehtisiä, 30.04.1902, nro 18, s. 6-7
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/963707/articles/817…
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Sortovuosilta : venäläisen santarmilaitoksen toimintaa Suomessa sortovuosina
Suomen Sotilas, 04.04.1931, nro 13-15, s. 25-27
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1108738/articles/81…
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Viitattu:09.02.2026

Finna.fi -palvelusta löytyy lisäksi lukuisia aikalaiskuvia kasakoiden toiminnasta Helsingissä sortovuosina:

Viaporin kapina ja Hakaniemen mellakka: Suojeluskuntalaisten apuun kutsumat kasakkajoukot etsimässä punakaartilaisia Stenbergin konepajalta, Siltasaarenkatu 1. Helsingin kaupunginmuseo, 1906.

 

 

0 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.