Kuinka suuri osa Suomen / Pohjoismaiden kansalaisista on verotuksen "nettosaajia" eli saavat verorahoillaan palveluita suuremmasta arvosta kuin heidän…

Kysytty
14.3.2011

Kuinka suuri osa Suomen / Pohjoismaiden kansalaisista on verotuksen "nettosaajia" eli saavat verorahoillaan palveluita suuremmasta arvosta kuin heidän maksamiensa verojen arvo on?

Vastaus

Vastattu
21.3.2011
Päivitetty
21.3.2011

Alkuun myönnän, että kysymys oli liian vaikea kirjastonhoitajan ratkaistavaksi: suoraan valmiiksi tutkittuna tätä tietoa en löytänyt. Kyselin apuja Eduskunnan kirjastosta ja Tilastokirjastosta sekä Suomen Pankin kirjastosta. Sain aiheeseen liittyvää tutkimusta sekä linkkejä, jotka auttavat arvioimaan asiaa.

1) Tilastokeskuksen julkaisemassa teoksessa Kotitalouksien kulutus 1985-2006 (toimittaneet Kirsti Ahlqvist ja Marko Ylitalo ) on sivuilla 148-158 Markku Lindqvistin artikkeli " Julkiset hyvinvointipalvelut osana kotitalouksien materiaalista hyvinvointia ". Artikkelissa on joiltakin osin käsitelty aihepiiriä.

2) Eläketurvakeskuksen verkkosivulla löytyy tuore raportti nimeltä
" Ikäryhmien välisten resurssien kohdentamisen muuttuneet rakenteet Suomessa " - kirjoittajat: Marja Riihelä, Risto Vaittinen ja Reijo Vanne, http://www.etk.fi/Binary.aspx?Section=42845&Item=65128

3) Valtion taloudellinen tutkimuslaitos VATT http://www.vatt.fi/
on tehnyt mm. verotukia koskevia selvityksiä, joihin kannattaisi
tutustua.
Verotukiselvitys, http://www.vatt.fi/julkaisut/verotukiselvitys/
Talouden rakenteet, http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/j55.pdf

Kaiken kaikkiaan on todettava, että asia on varsin monimutkainen ja monitasoinen. Verotusta koskevia tietoja löytyy ylläolevista taulukoista. Veroja maksetaan ansio- ja pääomatulojen lisäksi myös välillisinä veroina, arvonlisäveroina ja valmisteveroina (haittaverot, ympäristöverot, näihin kuuluvat alkoholi- ja tupakkaverot, energiaverot, autoihin liittyvät verot).

Käytettyjen palveluiden kulut ovat varmaankin melko vaikeasti laskettavissa. Verotuksella kustannetaan suuri määrä palveluita: yksityishyödykkeiden kaltaiset, jotka kustannetaan maksuilla kokonaan tai osittain (esim. vesi-, viemäri-, jätehuolto, julkinen liikenne), julkishyödykkeiden kaltaiset tiestö ja puistot ynnä muut vastaavat kustannetaan julkisin varoin. Palvelut, joilla varmistetaan tulon- tai hyvinvoinnin jakautuminen taataan verovaroin kustannettavilla toimeentulotuilla, terveyspalveluilla, asumispalveluilla. Lisäksi tietenkin koulutoimi sekä päivähoitopalvelut sekä vanhuspalvelut kuuluvat suurimmalta osin verovaroin kustannettaviin palveluihin.

Kirjallisuutta hyvinvointipalveluista ja niiden kustantamisesta löytyy kirjastosta:
Oikeudenmukainen verotus - mistä rahat yhteiseen hyvinvointiin? toim. Alaja, Antti, Gummerus 2009.
Oikeudenmukaisuus hyvinvointivaltiossa, toim. Saari, Juho - Yeung, Anne Birgitta, Helsinki : Gaudeamus, 2007 (Yliopistopaino)
Hyvinvointivaltio : Suomen mallia analysoimassa, Saari, Juho (toim.)
[Helsinki] : Gaudeamus, cop. 2009 (Vantaa : Hansaprint Direct) 3. p. - Lisäp. 2010)

Suosittelisin kääntymään Palkansaajien tutkimuskeskuksen puoleen, heidän tutkimusalueisiinsa kuuluu julkinen sektori (Hyvinvointi, tulonjako ja syrjäytyminen, verojen ja julkisten menojen vaikutukset kotitalouksiin sekä instituutioiden ja julkisen palvelutuotannon markkinarakenteen arviointi). Yhteystiedot ja tietoja laitoksesta löytyy täältä http://www.labour.fi/ptesittely.asp

Myös Terveydyen ja hyvinvoinnin laitos laatii tilastoja ja antaa tietoa terveys- ja hyvinvointipalvleuiden kustannuksista ja käytöstä. Heidän asiakaspalvelunsa yhteystiedot ovat täällä, http://www.stakes.fi/FI/Palvelut/asiakaspalvelu/index.htm .

Veronmaksajien keskusliiton sivuilla on paljon tietoa veronmaksusta, tutkimuksia ja tilastoja, http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutkimuksetjatilastot/ . Heidän ekonomisteiltään voisit ehkä myös kysyä asiasta, yhteystiedot sivun oikeassa laidassa.

Vertailua Ruotsiin löytyy täältä Pylkkänen, Elina Tulonjako elinkaaritarkastelussa (2009), http://www.vm.fi/vm/fi/05_hankkeet/012_veroryhma/06_esitysaineisto/Tulo… sekä pohjoismaihin täältä Kenworthy, Lane Social Spending adn poverty (2010)http://lanekenworthy.net/2010/06/07/social-spending-and-poverty/

Verotulojen kohdentamisesta löytyy meidän arkistostamme vastaus, jossa on lisää linkkejä ja vihjeitä sekä vertausta muihin maihin, ks. http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=c54b576b-de4b-418…

1 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.