Käytetäänkö YKL-luokkia 84.0 ja 84.1 mihinkään? Kieliä erittelevissä alaluokissa 2 viittaa suomeen (tai muihin suomen sukuisiin kieliin), ja muut kielet…

Kysytty

27.2.2026

Käytetäänkö YKL-luokkia 84.0 ja 84.1 mihinkään? Kieliä erittelevissä alaluokissa 2 viittaa suomeen (tai muihin suomen sukuisiin kieliin), ja muut kielet tulevat sen jälkeen, jolloin nuo aiemmat luokat tuntuvat jäävän täysin käyttämättä. Tuntuu hiukan oudolta, että ne on vain ohitettu ja suoraan hypätty 2:een.

Googlen tekoälyvastaus sanoi, että 84.1 olisi käännöskirjallisuus, mutta en löytänyt lähdettä, josta tarkistaa tämä.

Vastattu

4.3.2026

Päivitetty

4.3.2026

84 on kertomakirjallisuuden ylin luokka, https://finto.fi/ykl/fi/page/84
YKL-ohjeista näkee, että siihen ei luokiteta käytännössä oikeastaan mitään kirjallisuutta, sellainenkin aineisto, joka sisältää kertomakirjallisuutta monella kielellä, luokitetaan joko pääkielen mukaan tai useamman kielen mukaan, joten se on käytännössä tuollainen kattoluokka tai otsikkoluokka.

84.1 taas ei ole käytössä.

YKL-luokitus pohjautuu Melvil Deweyn vuonna 1876 patentoimaan kymmenluokitukseen (Dewey Decimal Classification). Ilkka Mäkisen toimittamassa Suomen yleisten kirjastojen historiassa (BTJ Kustannus) kerrotaan, että Deweyn kymmenluokitus tuli Suomeen 1910-luvun taitteessa, kun kirjastoliikkeen ammattilaiset lähtivät hakemaan oppia Yhdysvalloista. Ennen YKL:ää käytössä olivat Luokitusopas vuodelta 1925 sekä Kirjallisuuden luokitusopas vuodelta 1960. YKL uudistettiin perusteellisesti vuosina 1987-90. Luokitusjärjestelmä on siis luotu kauan sitten ja se silloin jo luotiin sillä ajatuksella, että maailma ei ole ikään kuin valmis, vaan sellaisia uusia ilmiöitä tulee syntymään, jotka tarvitsevat tilaa luokituskaaviossa. YKL:ssä on siis muitakin "tyhjiä" luokkia tulevan varalle.

Luokitus elää koko ajan, uusia luokkia kehitetään ja vanhoja poistetaan. Luokitusjärjestelmän elämää voi seurata Kansalliskirjaston Wikissä, https://www.kiwi.fi/spaces/Finto/pages/186484589/YKL+n+muutokset

Katselin tuota Googlen tekoälyvastausta, johon viittasit, ja se on siis jälleen kerran hölynpölyä, ainakin nyky-YKL:n osalta. Sitä en pystynyt tarkistamaan, olisiko tuossa varhaisimmassa 1925 historiallisessa kaavioissa löytynyt tuollainen varaus, en löytänyt sitä verkosta. Mutta koska sitä ei ole verkossa, ei tekoälykään ole sitä analysoinut eli tuo vastaus on siis hallusinaatiota eli keksitty. Tämän ilmiön samainen Googlen tekoäly osaa kuvailla näin: "Tekoälyn keksityt vastaukset, eli hallusinaatiot (engl. hallucination), tarkoittavat tilannetta, jossa tekoäly tuottaa vakuuttavan näköistä, mutta täysin paikkansapitämätöntä tai faktuaalisesti väärää tietoa. Tekoäly ei "tiedä" totuutta, vaan ennustaa todennäköisintä seuraavaa sanaa, mikä voi johtaa keksittyihin faktoihin."

Esimerkiksi suomeksi käännetty kirjallisuus luokitetaan suomenkielisen kertomakirjallisuuden luokkaan eli 84.2 ja sama toistuu muilla kielillä. 84.2-luokka sisältää siis muutakin kuin suomalaisten kirjailijoiden teoksia ja alunperin suomeksi julkaistujen teosten käännökset luokitetaan käännöskielen mukaan. Aleksis Kiven Seitsemän veljestä luokitetaan siis luokkaan 84.2, mutta Sju bröder 84.31.

Muut kuin suomen kielellä ja pohjoismaisilla kielillä julkaistu kaunokirjallisuus luokitellaan näin: