Otsikko

Haluaisin tietoja sanasta kuulas. Kuulin jostakin, että sana olisi äskettäin valittu suomen kielen kolmanneksi kauneimmaksi sanaksi - pitääköhän paikkansa?

Kaisa Häkkisen koostaman Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sana kuulas tarkoittaa kirkasta, selkeää, läpikuultavaa yms. Sillä ei ole vastineita sukukielissä. Kuulas on ilmeisesti johdos ikivanhasta taivaankappaleesta kuu, ja sillä on vanhastaan luonnehdittu kuun himmeää hohdetta. Kuulaan rinnakkaisjohdoksena esiintyy kuulakka. Suomen kielessä kuulas on tullut käyttöön 1800-luvulla; se on mainittu jo ainakin G.E.Eurénin sanakirjassa vuonna 1860. Rinnakkaisjohdokset kuulia ja kuulakka on mainittu jo Kristfrid Gananderin sanakirjassa vuonna 1786. MOT Kielitoimiston sanakirjan mukaan merkityksiä ovat kuultava, kirkas, selkeä, sees.

Suomen Kuvalehden numerossa 47 / 2006 sana kuulas valittiin suomen kielen kolmanneksi kauneimmaksi sanaksi. Raatiin kuuluivat kirjailija, kriitikko Kristina Carlson, vapaa toimittaja, kirjailija, kriitikko Karo Hämäläinen, Suomen Kuvalehden toimittaja Risto Lindstedt, kriitikko, kolumnisti, eläkkeellä oleva äidinkielen opettaja Kaisa Neimala sekä runoilija, kriitikko, toimittaja Joni Pyysalo. Voittajaksi tuli sana aalto; sana hiljaisuus päihitti niukasti sanan kuulas. Seuraavina olivat sanat taival, kehtolaulu, lumi, maailma, lauha, metsäpirtti, aamunkoi, nuttu ja lauantai.

Seuraavassa Suomen Kuvalehden numerossa lehden lukijat saivat valita suomen kielen kauneimman sanan. Yksi oli ylitse muiden: sana äiti oli paras. Seuraavina olivat sanat rakkaus, rakas, lumi, hiljaisuus, suvituuli, anteeksi, aurinko, maailma, halla, hääyö, joulu, kesä, lounatuuli, vauva.