Etsin siis runoa, jossa kerrotaan toisiaan rakastavasta miehestä ja naisesta, molemmat kuolleita ja tuhkattuja. ikävä toisen luo on niin suuri, että tuhkatkin hakeutuivat toistensa luo. Kuka kirjoitti, mistä kirjasta löytyy?
Vastaus
Valitettavasti emme saaneet selville runoa tai sen kirjoittajaa.
Kommentit
Mikäli heitä ei nykymielessä tuhkattu, vaan kyseessä oli lopulta TOMU, ehdottaisin Elvi Sinervon runoa Tarina suuresta rakkaudesta (Pilvet, alkup 1944, myös 1984 Love Kirjat). Pariskunta elää vanhaksi toistaan rakastaen. Viimein vaimo tipahtaa avantoon ja kuolee, mies hirttää suruissaan itsensä ja haudataan kirkkomaan ulkopuolelle. Vaimon hautajaisissa maa järisee ja ristit kaatuvat, mutta nousevat heti ylös. Vaimo on lähtenyt haudastaan ja siirtynyt kirkkomaan viereen miehensä viereen. Tuomiopäivänä heräävät, mutta koska mies on itsemurhaaja, hän ei pääsisi taivaaseen, joten he päättävät jäädä yhdessä hautaansa. "tomua rakastavain voi / ei mikään erottaa"
Sanotaanko siinä mm ”.... hymmyili tomut säteillen ...”
Sanotaanko siinä mm ”.... hymyili tomut säteillen ...”
Hei, kysymyksessä on varmasti Elvi Sinervon Tarina suuresta rakkaudesta, en tiedä onko joku muukin sen säveltänyt, itse olen säveltänyt sen ja esittänyt sitä 70-90 lukujen aikana ystäväni kanssa laulua ja lausuntaa vuorotellen!
Hei, kysymyksessä on varmasti Elvi Sinervon Tarina suuresta rakkaudesta, en tiedä onko joku muukin sen säveltänyt, itse olen säveltänyt sen ja esittänyt sitä 70-90 lukujen aikana ystäväni kanssa laulua ja lausuntaa vuorotellen!
Edellisessä pitäisi olla kirjoittajana Eija-Leena Patanen
Kommentoi vastausta