viivakoodit

10 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–10.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Pitääkö myös omakustanteissa olla EAN-koodit? 82 20.12.2023 Jos omakustanteen haluaa myyntiin esim. kirjakauppaan, on todennäköistä, että myyjä edellyttää EAN-koodia. Niitä ylläpitää ja myöntää Suomessa GS1 Finland, jonka sivuilta löytyy sekä ohjeita että yhteystietoja: https://gs1.fi/fi/viivakoodi. GS1 on voittoa tavoittelematon kansainvälinen järjestö, joka syntyi tammikuussa 2005 kun EAN (European Article Numbering Association) ja UCC (Uniform Commercial Code) yhdistyivät. ISBN-tunnuksia puolestaan hallinnoi Suomen ISBN-keskus. Tunnus ei ole lakisääteinen, mutta suurin osa kustantajista käyttää sitä, koska se tukee julkaisun tunnistamista, käsittelyä ja löytyvyyttä. Tunnuksen hankkimisesta vastaa teoksen kustantaja, joka voi olla esimerkiksi yritys, yhdistys tai yksityishenkilö. Tunnus on...
Milloin QR-koodit on keksitty, ja milloin ne on (Suomessa) laajemmin levinneet? Entäs viivakoodit? 418 25.1.2021 QR-koodin keksi vuonna 1994 japanilainen insinööri Masahiro Hara, joka kehitti nopeammin luettavaa viivakoodia. https://www.denso-wave.com/en/technology/vol1.html Ylen artikkelin QR-koodi on kännykkäkansan villitys mukaan QR-koodit olisivat alkaneet levitä Suomessa 2010-luvun alussa, mikä sopii yhteen muistelusi kanssa. https://yle.fi/uutiset/3-6212483 Yhdysvaltalainen Joe Woodland sai patentin viivakoodi-idealleen 1952, joskaan tuolloin ei ollut vielä kehitetty tarvittavaa teknologiaa sen jokapäiväiselle käytölle. Viivakoodia kokeiltiin ensimmäisen kerran Kroger Kenwood Plaza -ruokakaupassa Cincinnatissa heinäkuussa 1972. Viivakoodin käyttö yhdysvaltalaisissa kaupoissa yleistyi 1980-luvulla. https://www.smithsonianmag.com/innovation/...
Maailman ensimmäinen kaupan kassalla suoritettu viivakoodin luku tapahtui 26.6.1974. Milloin (ja missä) vastaava tapahtuma tehtiin Suomessa? 310 15.12.2020 Tähän kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitaja -palvelussa vuonna 2018 https://www.kirjastot.fi/kysy/millin-suomessa-kaytettiin-ensimmaisen-kerran Vastauksessa viitattiin GS1 Finland -yrityksen nettisivuihin, joilla kerrotaan viivakoodijärjestelmän ottaneen ensiaskeleensa Suomessa vuonna 1975. https://www.gs1.fi/fi/meista/gs1-finland-oy/gs1n-historia
Ottaako kirjastot viivakoodittomia omakustanteita kokoelmiinsa? Kysyn noilla viivakoodeilla on todella kova hinta jos musiikkiin tarvitsee. 200 27.10.2020 Viivakoodittomuus ei estä kokoelmiin ottamista.
Miten Helmetin kirjojen takatarran viivakoodi määräytyy? Arvaan että alku 30091 tarkoittaa Helsingin kirjastoa, mutta entä loput 9 numeroa? Luulin aluksi että… 377 22.6.2020 Kysyin asiaa kirjastoverkon yhteisistä palveluista (KiVePa). Vastaus kuuluu seuraavasti: Helmetin viivakoodit eivät ole EAN-koodeja. Helmetin viivakoodeissa on kaupunkitunnus, juokseva numero sekä tarkistusnumero. Muodosta nähdään, että kyseessä on nide eikä kirjastokortti.
Käyttävätkö kaikki Suomen kaupunginkirjastot A-kirjainta viivakoodissaan? 271 10.4.2019 Turussa on vanhemmissa kirjastokorteissa todellakin 853-alkuinen numero. Tämä numero on kuntakoodi http://www02.oph.fi/asiakkaat/rahoitus/perus01k/forms/kuntalista_help1.html  A tarkoittaa yksinkertaisesti asiakasta. Jotkut muutkin kaupungin/kunnankirjastot käyttävät A-kirjainta, mutta eivät suinkaan kaikki. Vaski-kirjastokimpan uudet kortit ovat VASKI-alkuisia. Alussa oleva kuntakoodi tai kirjastokimpan koodi varmistavat sen, että kahta samanlaista ei pitäisi Suomesta löytyä.    
Olen tehnyt sellaisen havainnon, että monien kauppaketjujen kauppojen kassakoneista kuuluu yleensä aina omanlainen ääni, kun se lukee tuotteiden viivakoodeja… 253 15.2.2019 Kauppaketjuilla on yhtenäinen myymäläkonsepti. Tuttua on ketjujen yhtenäinen visuaalinen ilme, mutta myös kassajärjestelmä on osa sitä. Viivakoodinlukijan ääni osoittaa, että koodin lukeminen on onnistunut oikein, tunnistuksen merkkinä voi eri laitteissa toimia käyttäjän tarpeen mukaan joku muukin, esim. värinä tai merkkivalo. Virhetiloille voi olla erilainen äänimerkki. Viivakoodinlukijan äänen valinnasta kauppaketjuissa kirjastonhoitaja ei ikävä kyllä löytänyt tietoa, mutta tässä vielä blogikirjoitus äänibrändäyksestä ja äänen merkityksestä markkinoinnissa - viivakoodinlukijan äänestä ei tässäkään ole mainintaa. https://www.mkollektiivi.fi/aanibrandays-milta-sinun-yrityksesi-kuulost…
MIllin Suomessa käytettiin ensimmäisen kerran viivakoodia ja missä yhteydessä? 1840 26.5.2018 Internetlähteitä löytyy Googlesta hakutermillä viivakoodi tai kahdella hakusanalla viivakoodi historia. Wikipediassa on aiheesta nettiartikkeli sivulla  https://fi.wikipedia.org/wiki/Viivakoodi Siinä sanotaan mm.: "Viivakoodin keksivät Norman Joseph Woodland ja Bernard Silver Yhdysvalloissa (patentti v. 1952)[" Viivakoodiopas on sivullahttp://www.jltypes.com/fi/viivakoodi/viivakoodiopas Sanomalehti Keskisuomalainen kertoo myös viivakoodin keksijän kuolemasta jutussa "Viivakoodin keksijä kuoli 91-vuotiaana" 15.12.2012. Siinä kerrotaan lyhyesti, miten esikuvana on ollut morsetuksen kaltainen järkestelmä. Suomessa viivakoodien historiaa löytyy GS1 Finland -firman nettisivultahttps://www.gs1.fi/meista/historia Vuosiluku 1975 liittyy Suomeen...
Olen miettinyt, miten kirjaston järjestelmä tietää, kuka kirjan palauttaa? Samassa kirjastossa voi olla tiettyä kirjaa useampi kappale ja kaikki kerralla… 967 26.6.2013 Kyllä, jokaisella kirjalla on oma numeronsa, jolla pystytään yksilöimään saman teoksen eri kappaleet. Numero näkyy kirjassa olevassa viivakooditarrassa. Aiemmin näitä numeroita rakennettiin Seinäjoella isbn-numeron perustella (isbn+niteen järjestysnumero+sijaintia tarkoittava numero, esim. 01=pääkirjasto). Nykyään viivakoodin alussa on kuntatunnus 743, jonka jälkeen tulee kirjain N, erotukseksi kirjastokortin numeroista, jotka alkavat 743A. Kirjaimen jälkeen tulee juokseva numerointi, eikä samaa numeroa voi tulla useammalle eri teokselle.
Miten määräytyy kirjan takana olevan viivakoodin numerot? Eli minkä tunnus on 978? Sitten tulee vissiin ISBN, mutta viimeinen numero on taas erilainen? 2341 7.11.2000 Kyseessä on kirjojen kansainvälinen koodistandardi. EAN-koodi on numeerinen 13 numeroa pitkä koodi. Koodissa on kaksi osaa:numero- ja viivasymboliosa. Kaikki yksittäiset kirjat, jotka sisältävät ISBN-tunnuksen suositellaan yksilöimään EAN-koodilla. 978=ISBN-pohjaisten tuotteiden (kirjojen siis) tunnus 977=ISSN-pohjaisten tuotteiden (sarjajulkaisujen)tunnus Viimeinen numero on tarkastusnumero tämä korvaa ISBN tarkastusnumeron. Kirjan kansainvälinen standardinumero ISBN muodostuu kymmenestä numerosta, jotka on jaettu väliviivoin neljään ryhmään:maantunnus (Suomi 951, 952), kustantajantunnus, kirjantunnus ja tarkistusnumero.