värssyt

15 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–15.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Kysyisin, mitä on ruotsiksi tämä J. L. Runebergin runo: "Onhan selvää se vaan, että me vanhetaan. Sepä hilpeää on, eikä suru suunnaton, iloiten laulellaan."… 51 13.5.2020 On erittäin todennäköistä, ettei kyseinen teksti ole Runebergiä ollenkaan. Kysyin asiasta Svenska litteratursällskapetista eikä heidän Runeberg-asiantuntijansa tunnista kyseistä lainausta.    Miten tämä teksti on Runebergille päätynyt ja kuka on sen alkuperäinen keksijä, jäänee arvoitukseksi.
Mistä löydän runon joka kertoo suuren puun kaatumisesta? Runoa on käytetty kuolemanilmoituksessa muistovärsynä. 726 8.2.2019 Muistovärssyjä on koottu useille internetsivustoille. Löysin pari kappaletta, joissa mainitaan puun kaatuminen: Positiivareiden sivulla on lyhyt "Kun suuri puu kaatuu, metsässä on pitkään aution näköistä". Tälle mietelauseelle ei ole löytynyt tekijää. Positiivareiden värssypankki: https://www.positiivarit.fi/kategoria/varssypankki/osanotto/. Hilja Haahdin runon ensimmäistä säettä on käytetty muistovärssynä. Runo alkaa sanoilla "On kaatunut honka, korkea, tuuhea, ylväs". Se löytyy ainakin Haahdin Valitut runot -teoksesta (v. 1963) sivulta 289 sekä sivulta, jolle on koottu runoja ja muistovärssyjä http://onnitteluruno.blogspot.com/2011/05/muistovarssyja-kirjoittanut-hilja.html.  
Karjala-aiheinen muistoruno,luin jostain n. 1-2 vuotta sitten. 4110 24.10.2017 Katselin karjalaisissa kotiseutulehdissä julkaistuja kuolinilmoituksia, ja yksi usein vastaan tullut muistoruno alkaa sanoilla "Kertokaa Karjalaan liitävät linnut". Runosta on vähän toisistaan poikkeavia versioita. Tekijää tälle runolle en ole nähnyt mainittavan. Muitakin Karjala-aiheisia värssyjä käytetään. Niitä voi löytää esimerkiksi karjalaisten kotiseutulehtien kuolinilmoituksista. Useiden lehtien vanhoja numeroita on luettavissa näköislehtinä netissä. Valtakunnallinen Karjala-lehti on luettavissa pääkirjaston uutisalueella.
Etsin runoa jossa on kohta "on tyyni nyt, ei tuule nyt, kun tuulikin on tyyntynyt" tjs. Mistä tämän alkuperäisen version löytäisin ja kuka sen on kirjoittanut? 5481 5.9.2017 Tämän runon metsästys ei valitettavasti tuottanut kummoistakaan tulosta. Kysymyksessä lainattu pätkä löytyy monestakin yhteydestä, mutta siihen se jää. Toisinaan runo on laitettu Eino Leinon nimiin, mutta en kuitenkaan löytänyt sitä hänen teoksistaan. Rohkenenkin väittää, että Leinon kynästä se ei ole. Sen sijaan löysin muutamia viittauksia runoon, joka kokonaisuudessaan kuuluu: ”On tyyni nyt ei tuule nyt on tuulikin jo tyyntynyt, jos tuulis nyt niin tuuli nyt ei oliskaan tyyntynyt.” Runosta löytyy myös variaatioita, mutta yhteistä niille on leikittely "nyt" ja "tyyntynyt" sanoilla. Kivaniemi blues -blogin kirjoittaja on julkaissut blogissaan vanhoja päiväkirjoja 1970-luvulta. Näiden tekstien joukossa on maininta kyseisestä runosta,...
Tiedustelisin kirjoittajaa seuraavalle värssylle: Sä lapsen uskos säilytä Se sul’on paras ystävä. On maailman aarteet Tomua vaan rinnalla Uskon lapsekkaan. … 887 29.2.2016 Kysymyksen värssy on katkelma Mikael Nybergin laulusta Lapsuutesi usko. Nyberg (1871-1940) oli ensisijaisesti hengellisestä musiikistaan tunnettu säveltäjä, mutta hän myös kirjoitti ja käänsi runsaasti laulutekstejä. Tutkimissani nuottijulkaisuissa Lapsuutesi uskon tekstin yhteydessä mainitaan vain sen olevan suomennos - mitä ilmeisimmin Nybergin omaa käsialaa. Suomalaisia säveltäjiä -kirja (Otava, 1994) kuitenkin tietää kertoa, että tämän vuodelta 1908 peräisin olevan sävellyksen alkuperäinen sanoittaja on C[arl] Boberg, merkittävä ruotsalainen virsirunoilija.
Onko seuraava värssy Hj. Procopen vai Eino Leinon: Hän lähti, mutt' on vielä lähellämme tuhansin sitein meihin liittyen ja kotihin ja liki sydäntämme jäi kaiku… 1922 18.2.2015 Värssy on käännös Hjalmar Procopén runon De bortgångna toisen säkeistön lopusta (teoksessa I sanden : dikter (Helsingfors 1915). ”De hafva gått men stå oss än så nära, är tusen trådar binda oss vid dem, och stegens återljud af våra kära vi höra tydligt än I våra hem.” Eino Leino on kääntänyt joitakin Hjalmar Procopén runoja suomeksi. mutta tämän runon tai runon osan kääntäjästä en löytänyt tietoja. I sanden -kokoelmaa ei ole käännetty suomeksi. Runon alkuperäinen monikkomuoto on tässä käännöksessä muutettu yksiköksi, ilmeisesti jotta se sopisi paremmin muistovärssyksi.
Mistäköhän runosta lienevät seuraavat sanat, jotka muistan jotakuinkin tähän tapaan: On helppo vihata ja kaunaa kantaa, on helppo kostaakin, jos loukannut on… 919 29.8.2013 Runolle ei ikävä kyllä ole löytynyt tekijää. Se on yksi runoista, joita menneinä vuosikymmeninä kirjoitettiin muistoalbumeihin. Runo löytyy ainakin tältä Vihreän Rouvan Muistokirjan värssyjä -sivulta: http://www.vihrearouva.net/muisto.html
Etsin vanhaa värssyä punaisesta tuvasta, joka on kuulemma ollut suosittu muistokirjoissa. En löydä itse värssyä netistä. Osa värssystä: "onnea sulle toivotan… 4148 13.7.2011 Värssy ei itse asiassa taida juuri tuon pidempi olla. Käsillä olleet värssykirjat tarjoavat tällaista muotoa: Onnea, onnea, onnea vaan, punainen tupa ja perunamaa. Lähteet: Joka kodin värssykirja (Notte, 1993) Säkeitä jokaiseen juhlaan (SR-Kustannus, 1994) Harakka huttua keittää ja muita suomalaisia lastenloruja (Satukustannus, 2001)
Etsin isäni uurnan laskutilaisuuteen luettavaksi sopivaa tekstiä. Muistan kerran nähneeni Vanhan intiaanin rukoksen tms. jossa oli jotain tähän tyyliin että… 7412 22.4.2011 Kyseessä voisi olla intiaanirukous, joka alkaa sanoilla "kun olen kuollut, itke minua hiukan, ajattele minua joskus". Runo löytyy kokoelmasta "Maailman runosydän" (http://www.helmet.fi/record=b1067942~S9*fin). Lisää värssyjä ja runoja löytyy esimerkiksi seuraavista kirjoista: Meiju Bonsdorff: Sanat jotka muistetaan surun päivinä (2004) Pia Perkiö: Kun kaikki on toisin: sanoja suruun (2007) Anna-Mari Kaskinen: On toinen maa: sanoja suruun ja ikävään (2010) Jörg Zink: Sinulle surun aikaan: Jörg Zinkin kauneimpia ajatuksia (2010) Tilaisuuteen sopivia runoja löytyy myös sellaisista runo- ja värssykokoelmista, joissa on runoja elämän eri vaiheisiin, juhliin ja tilaisuuksiin. Runokokoelmia voit selailla kirjastossa. Surun käsittelyä ja...
Tahtoisin tietää tekijän nimen runolle, jonka näin joskus kuolinilmoituksessa. Runo menee näin; "Näin vain ajatelkaa: Olen nukahtanut kevääseen. Silti teidän… 2524 11.5.2010 Kysymäsi muistoruno on tuttu ja muunneltu värssy kuolinilmoituksissa. Sen tekijää on kyselty meiltä aikaisemminkin, mutta alkuperäisen värssyn tekijä on jäänyt tuntemattomaksi. Ohessa linkki aikaisempaan vastaukseen: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=67b58e35-a6f…
Etsin äidin kuolinilmoituskeen runoa, jossa on värssy: "Mitä annoit käsin avoimin ja sydämin nuorin ja lämpöisin, mitä ruokit rakkaudellas, mitä kielsit omasta… 4290 6.11.2009 Kyseessä on Lauri Pohjanpään Ihmisen runo. Kokonaisuudessaan runo menee seuraavasti: Ei korkeinta elossa ihmisen ole onni ja kaipaus onnehen, sadun lintu on onni - se luonas on, taas loitolla kuin säde kuutamon, se katoo käsin koskettain, se elää unessa vain. Ei kunnia ole määränpää - pian laakerit aika himmentää, ei valta kohtalo korkein lie - on kyynelin kylvetty vallan tie, min miekka nosti, sen miekka kaas alas huipulta kuiluun taas. On korkeinta elossa ihmisen työ keväimen, työ luomisen: unet kutsua parhaat elämään niille antaen hengen hengestään, se on korkeinta, mitä uutta loit, mitä elohon uutta toit! Mitä annoit käsin avoimin ja sydämin nuorin ja lämpöisin, mitä ruokit rakkaudellas, mitä kielsit omasta onnestas - sen mukaan vuotes...
Missä teoksessa ja kenen kirjoittama on seuraavia säkeitä sisältävä runo: "hyvä on katsella tähtien kaikkeusrataa, hyvä on tuntea: pieni on ihminen, hyvä on … 1586 6.4.2009 Säkeet ovat Eeva-Liisa Mannerin runosta 'Hiljaisuus' teoksesta 'Punaista ja Mustaa'. Runo löytyy kokonaisuudessaan myös teoksesta 'Kirkas, hämärä, kirkas : kootut runot'. Tämä hakemasi viimeinen säkeistö on usein käytetty värssy adresseissa: http://www.huiskula.fi/huiskula.asp?viewID=236&newsID=173&node=3
Kenen kirjoittama runo: Kun kuuntelen tuulen huminaa/on kuin saapuisit kertomaan/Mulla koti on uusi ja kaikki hyvin/ Miksi kuljette silmin kyyneltyvin/ja… 4160 30.1.2008 Valitettavasti emme ole onnistuneet löytämään tekijää kaipaamaasi tekstiin. Teksti tuntuu tutulta, mutta olisiko siinä kuitenkin useammasta värssystä otettuja lauseita. Muistovärssyjä on koottuna esimerkiksi Kirkollisen hautaustoimiston nettisivuilla http://www.hautaustoimisto.info/index.php?p=Muistolauseet . Näissäkään ei kaikissa ole tekijää mainittu. Muistovärssysivuja löytyy Googlesta sanalla muistolauseet tai muistolauseita.
Mistä kirjasta/netistä löytäisin lasten mietelmiä/lausahduksia rakkaudesta tai häistä? 2835 3.1.2007 Lasten mietelmiä rakkaudesta / häistä ei oikein löytynyt. Kirjassa: VANHAT TÄDIT EIVÄT MUNI / MARK LEVENGOOD JA UNNI LINDELL ; SUOMEKSI TOIMITTANEET SEPPO BRUUN JA KIRSTI HAKKOLA SCHILD, 2002, on lasten keksimiä aforismeja, joista voisi löytyä joku sopiva. Raija Maula on tehnyt lukuisia mietekirjoja lapsille, joissa on lapsenomaisia aforismeja, vaikka aikuisen kirjoittamia. Tarkoitukseen sopivia aforismeja, vaikka ei lasten kirjoittamia tai sanomia, löytyy kirjoista: SUURI VÄRSSYKIRJA / TOIMITTANUT VIRVE SAMMALKORPI KARISTO, 1997 SORMUKSIN sinetöity rakkaus : hääkarkkirunoja / toimittanut Nina Ramstadius Karisto, 2004 SYDÄN on löytänyt sydämen : värssyjä rakkauden juhliin / koonnut Nina Ramstadius Gummerus, 2005
Löytyykö netistä hautajaisiin muistovärssyjä? 26589 21.3.2003 Positiivareiden sivustolla on värssypankki, http://www.positiivarit.fi/varssypankki Ainakin joillakin hautaustoimistoilla ja kukkakaupoilla on muistolauseita verkossa: Helsingin hautauspalvelu http://www.merituhkaus.fi/index.php?page=muistolauseet Syväsen kukka http://www.floristi.net/varssytekstit.html Memoria http://www.memoriahautaus.com/muistolauseet.htm Korhosen kukkatalo http://www.korhosenkukkatalo.com/kukkatalo/hautaustoimisto/muistolausee…