värssyt

Tilaa aihepiirin värssyt RSS-syöte
33 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Niin äkkiä päivä sammua voi, ei kohtalon kello edeltä soi. Sydän itkee kaipuuta, ikävää, enää muiston helmet kimmeltää. Onko tämä Hellaakosken runo? Jos on,… 82 Kyseinen runo tai värssy näyttää esiintyvän useilla nettisivuilla, esimerkiksi hautaustoimistojen sivuilla, joihin on kerätty muistovärssyjä. Missään ei mainita tekijää enkä nyt tähän mennessä ole löytänyt vahvistusta sille, onko kyseessä Aaro Hellaakosken (k. 1952) runo.Joka tapauksessa tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen (TTVK) sivuilla kerrotaan, että yksittäisen tekijän tekijänoikeuden suoja-aika on voimassa tekijän koko eliniän sekä 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Suoja-ajan päätyttyä teosta voi käyttää maksutta ja ilman erillistä lupaa.Lähteet:Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus TTVK. https://ttvk.fi/tekijanoikeus  
Haluaisin tietää kuka on kirjoittanut runon, mikä menee näin, "On hiljaisuus ja rajaton suru. Mutta myös loppumaton rakkaus ja kiitollisuus. Vaikka olet nyt… 123 Kyseinen runo tai sen osat on yleinen suruadresseissa. Se löytyy useasta listauksesta, joissa on lueteltu suruvalitteluja ja muistovärssyjä. Tekijätietoja ja alkuperää ei valitettavasti ole saatavilla. Vaikuttaa siltä, että runosta on tullut ns. kansanperinnettä.
Kenen teksti? Käy enkeli vierelläs taivaan rantaa, on kulkusi kevyttä jalkasi kantaa. Et kipua tunne taivaan tiellä, on monet rakkaat vastassa siellä… 353 Muutaman muistovärssysivuston mukaan tämä kyseinen teksti olisi Immo Rantalan, mutta hieman eri muodossa: "Käyt enkeli vierelläs taivaan rantaan, on kulkusi kevyttä, jalkasi kantaa. Et suruja tunne taivaan tiellä, on monet rakkaat vastassa siellä. Sinä elät myöskin keskellämme, koska säilyt aina sydämessämme."
Moikka. Mammani lausui joskus runoa ystävyydestä, josta muistan: Ystäviä ollaan, ystävinä pysytään. Enempää en muista, mutta runossa oli ainakin yksi… 163 Kysy kirjastonhoitajalta palvelun valtakunnalliselta postituslistalta kukaan ei varmuudella tunnistanut runoa, mutta eräs kollega kollega mainitsi säkein "Ystävinä eläkäämme, ystäviksi aina jäämme" alkavan värssyn, joka löytyy oheisen blogikirjoituksen kommenttikentästä: http://inez54321.blogspot.com/2016/08/isanmaallista-uhoa-ja-riemukasta… Toinen kollega mainitsi runon muistuttavan vanhaan kiiltokuvavihkoon kirjoitettua runonpätkää: "Ystäviä aina ollaan ystävinä pysytään.Ystävinä sinne mennäänmissä rauha peritään." Tällaisille ystäväkirjoissa tai vastaavissa kiertäville värssyille ja loruille voi olla mahdotonta löytää alkuperäistä tekijää, ja muotoiluja samankaltaiselle sanomalle voi olla useita. Mikäli joku palstan lukijoista...
Kuka on kirjoittanut tämän muistovärssyn, jota hautaustoimistot tarjoavat: "Hän jätti tuuleen kuiskauksensa, hymynsä auringon lämpöön ja… 387 Tekstille ei löydy kirjoittajaa. Kyseessä on kaiketikin anonyymin kirjoittajan värssy, jota käytetään paljon muistoadresseissa ja seppeleissä.
Kenen runo: Tahtoisin leikkiä tuulen kanssa ja kohota korkealle. Tahtoisin palasen taivasta ja pilviä tyynyn alle. Tahtoisin juosta kuin tuulispää ja löytää… 569 Emme valitettavasti löytäneet tietoja runon tekijästä. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon tekijästä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kenen runo ja onko tästä suomennosta Was bleibt Ein Mensch, der uns verlässt, Ist wie eine Sonne, die versinkt. Aber etwas von ihrem Licht bleibt Immer in… 99 Verkkohakujen perusteella näitä säkeitä käytetään saksankielisillä alueilla usein muistokirjoituksissa ja kuolinilmoituksissa. Tekijää ei mainita, toisinaan taas tekijästä todetaan, kuten tässä: https://www.bestattungen-berner.de/de/trauer/zitate-und-sprueche/ "Unbekannter Verfasser", tuntematon kirjoittaja. Suomenkielistä jokseenkin vastaavaa käännöstä ei näyttäisi löytyvän.
Sinä lähdit, et kertonut minne. Tähdeksikö adetuit vai tuulenako kuiskast puissa? Vai olitko se häikäsevä aalto jonka rannalla näin? Vaan kun kuuntelen tarkoin… 406 Tämän suositun muistovärssyn tekijä ei valitettavasti ole selvinnyt. Kyseessä voi olla jonkun yksityishenkilön tuotos, joka on alkuperäisestä yhteydestään (sanomalehden kuolinilmoitus, muistokirjoitus tms.) vähitellen siirtynyt yhteiseksi omaisuudeksi ja vapaasti muokattavaksi. Verkosta löytyy viimeisten viidentoista vuoden ajalta tästä useita hieman toisistaan poikkeavia versioita, ilman mainintaa tekijästä. Niissä satunnaisissa poikkeustapauksissa, joissa tekijä on kerrottu, tieto ei ole ollut paikkansapitävä.
Kenen sanat tai mistä runosta tai runoista: Silloin kun aurinko kirkkain ois, voi pilvet sen pimentää. Silloin kun elämä kaunein ois, voi kuolema yllättää… 321 "Silloin kun aurinko kirkkain ois..." ja "Tulit tuoni sä armoton..." ovat molemmat 1900-luvun alkupuolella suosittuja sanomalehtien kuolinilmoituksissa käytettyjä värssyjä, joista löytyy useita sanamuodoltaan hieman toisistaan poikkeavia variaatioita. Ensin mainitun alkuperää en valitettavasti pystynyt jäljittämään, mutta jälkimmäisen säkeet ovat alun perin runosta Armaani haudalla, jonka sotkamolaisen Hilja Parraksen aviopuoliso oli Kajaanin Lehdessä 20.6.1906 julkaistun kirjoituksen mukaan tämän hautajaistilaisuudessa luettavaksi sepittänyt. 20.06.1906 Kajaanin Lehti no 49 A - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto 
Mummo vainaa vielä pahasti dementoituneena suolsi vanhaa runoa, jota olen koittanut löytää tuloksettomasti. Pystyttekö selvittämään kenen runo menee näin tai… 703 Täsmälleen samanlaista runoa en löytänyt, mutta hyvin samantapainen kohta sisältyy Iida Ahlbergin runoon ”Elämää”. Runo alkaa: ”Kesäperhona hetkisen leijailet”. Runo on julkaistu ”Hämäläinen”-lehdessä 20.10.1900. Samalta kirjoittajalta on julkaistu muitakin runoja 1900-luvun alun lehdissä. (Kirjoittajaa ei pidä sekoittaa näyttelijä Ida Aalbergiin, jonka sukunimi oli aiemmin Ahlberg.) Myös kuolinilmoituksista löysin säkeitä, jotka muistuttavat etsittyä runoa. Niissä ei mainita runon kirjoittajaa tai mitään lähdettä. Esimerkiksi fraasilla "jos tyyni ois virran pinta" tai "jos tyyntä ois virran pinta" löytyy Kansalliskirjaston Digitaalisista aineistoista kuolinilmoituksia, joissa on muistorunona saman runon toisintoja. Nämä kuolinilmoitukset...
Tietääkö kukaan mistä J.L.Runebergin runosta tai jostakin koosteesta on runo: " Onhan se selvää vaan, että me vanhetaan. Se hilpeää on eikä suru suunnaton,… 486 Lähettämästänne runosta on kysytty palvelussamme ennenkin. Asiaa on selvitelty ja tultu siihen lopputulokseen, ettei kyseessä Runebergin teksti, vaikka netissä monissa yhteyksissä niin mainitaankin. Tekstin alkuperää ei ole pysytty selvittämään. Voitte lukea aiemmat vastaukset alla olevista linkeistä: https://www.kirjastot.fi/kysy/kysyisin-mita-on-ruotsiksi-tama?language_… https://www.kirjastot.fi/kysy/kysyisin-mita-on-ruotsiksi-tama?language_…
Etsin Tommy Tabermannin kirjoittamaa kirjaa jossa on muistovärssyjä. 289 Olisikohan kyseessä 2019 painettu Gummeruksen kirja Tulla lujaksi, pysyä pehmeänä? Gummerus Gummeruksen sivuilta löytyy myös muita Tabermannin kirjoja.  Finna haku löysi myös 1993 julkaistun Oljenkorsia: värssyjä ettei virta veisi. Finna  Kansikuva: Antikvaari
Etsin kaunista runoa kuolleelle äidille. 2846 Otan osaa suruun. Muistorunoa tai muistovärssyä voi etsiä esim. kirjoista. Helmet tarkennettu haku ja hakusanoiksi runot ja suru ja kaipaus. Hakutulos Myös netistä löytyy paljon muistorunoja hakusanalla muistovärssyt. esim. Kotilieden kooste tai Värssyt.fi Itse löysin taannoin Eeva Kilven kauniin runon isoäideistä. Kun mummot kuolevat, heistä tulee kukkaniittyjä ja heinää ja joistakin mummoista tulee puita ja ne humisevat lastenlastensa yllä suojaavat heitä sateelta ja tuulelta ja levittävät talvella oksansa lumimajaksi heidän ylleen. Mutta sitä ennen he ovat eläneet elämänsä. http://netti.nic.fi/~riti11/suruvarssyja.htm   
Mitkä ovat suosituimpia muistopuheita, lainauksia kirjoista tai runoja? 1942 Muistopuheella tarkoitetaan yleensä siunaustilaisuudessa pidettyä puhetta. Tunnettuja ja kuuluisia suomalaisia muistopuheita ei ole juurikaan koottu kirjojen kansiin. Aikaisemmassa vastauksessamme mainitaan eräs englanninkielinen teos, joka sisältää enimmäkseen amerikkalaisten tunnettujen henkilöiden pitämiä puheita, myös merkkihenkilöille pidettyjä muistopuheita. Vastauksessa oli löydetty myös pari verkkosivua joissa on englanninkielisiä hautajais- tai muistopuheita  https://www.kirjastot.fi/kysy/haluaisin-tietaa-tunnetuista-hautajaispuh… Muistopuheita on julkaistu, niitä voi tutkia Finna.fi:ssa, haulla Puheet -- muistopuhe saa esiin useamman puheen, jotka on valokuvattu, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND...
Kenen kirjoittama on värssy, jota näkee käytettävän kuolin-ilmoituksissa; se alkaa näin: Tule unessa luokseni silloin, kun kaipuu on lohduton 636 Emme löytäneet tietoa säkeiden alkuperäisestä tekijästä. Kaikki löytämämme lähteet viittasivat lehdissä julkaistuihin muistovärssyihin. Todennäköistä on, että kyseessä on muistovärssyksi tehty runo, jonka tekijä saattaa olla joku vainajan omaisista.  Jos joku kysymksen lukija tunnistaa säkeet ja niiden kirjoittajan, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Etsin lyriikkaa, joka toistuu hyvin usein kuolinilmoituksissa väitteellä, että teksti on Aki Sirkesalon. Värssy alkaa "Lähdit niin hiljaa, että aamu vain kuuli… 4317 Valitettavasti en onnistunut löytämään mitään luotettavaa lähdettä, joka osoittaisi yhteyden Sirkesaloon. Samasta runosta on kysytty Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi -palvelussa noin 15 vuotta sitten, tällöin runo oli löydetty harrastajarunoilijoiden rakkausrunot.fi-nettipalvelusta. Runoa ei löydy enää palvelusta, eikä alkuperää toki voi anonyymin nettirunon perusteella tietääkään. http://www.kysy.fi/kysymys/kenen-runo-lahdit-niin-hiljaa-etta-aamu-vain-kuuli-sylissaan-matkalle. Samankaltainen muistoruno ”Lähdit niin hiljaa, vain taivas sen kuuli ja matkaan sinut saattoi lempeä tuuli.”  löytyy useista korteista ja adresseista Nina Ramstadiuksen nimellä. Sirkesalo-yhteys on harmillisesti yhä mysteeri, ellei vaikkapa jollain palvelun...
Kysyisin, mitä on ruotsiksi tämä J. L. Runebergin runo: "Onhan selvää se vaan, että me vanhetaan. Sepä hilpeää on, eikä suru suunnaton, iloiten laulellaan."… 1057 On erittäin todennäköistä, ettei kyseinen teksti ole Runebergiä ollenkaan. Kysyin asiasta Svenska litteratursällskapetista eikä heidän Runeberg-asiantuntijansa tunnista kyseistä lainausta.    Miten tämä teksti on Runebergille päätynyt ja kuka on sen alkuperäinen keksijä, jäänee arvoitukseksi.
Mistä löydän runon joka kertoo suuren puun kaatumisesta? Runoa on käytetty kuolemanilmoituksessa muistovärsynä. 2607 Muistovärssyjä on koottu useille internetsivustoille. Löysin pari kappaletta, joissa mainitaan puun kaatuminen: Positiivareiden sivulla on lyhyt "Kun suuri puu kaatuu, metsässä on pitkään aution näköistä". Tälle mietelauseelle ei ole löytynyt tekijää. Positiivareiden värssypankki: https://www.positiivarit.fi/kategoria/varssypankki/osanotto/. Hilja Haahdin runon ensimmäistä säettä on käytetty muistovärssynä. Runo alkaa sanoilla "On kaatunut honka, korkea, tuuhea, ylväs". Se löytyy ainakin Haahdin Valitut runot -teoksesta (v. 1963) sivulta 289 sekä sivulta, jolle on koottu runoja ja muistovärssyjä http://onnitteluruno.blogspot.com/2011/05/muistovarssyja-kirjoittanut-hilja.html.  
Karjala-aiheinen muistoruno,luin jostain n. 1-2 vuotta sitten. 9183 Katselin karjalaisissa kotiseutulehdissä julkaistuja kuolinilmoituksia, ja yksi usein vastaan tullut muistoruno alkaa sanoilla "Kertokaa Karjalaan liitävät linnut". Runosta on vähän toisistaan poikkeavia versioita. Tekijää tälle runolle en ole nähnyt mainittavan. Muitakin Karjala-aiheisia värssyjä käytetään. Niitä voi löytää esimerkiksi karjalaisten kotiseutulehtien kuolinilmoituksista. Useiden lehtien vanhoja numeroita on luettavissa näköislehtinä netissä. Valtakunnallinen Karjala-lehti on luettavissa pääkirjaston uutisalueella.
Etsin runoa jossa on kohta "on tyyni nyt, ei tuule nyt, kun tuulikin on tyyntynyt" tjs. Mistä tämän alkuperäisen version löytäisin ja kuka sen on kirjoittanut? 13032 Tämän runon metsästys ei valitettavasti tuottanut kummoistakaan tulosta. Kysymyksessä lainattu pätkä löytyy monestakin yhteydestä, mutta siihen se jää. Toisinaan runo on laitettu Eino Leinon nimiin, mutta en kuitenkaan löytänyt sitä hänen teoksistaan. Rohkenenkin väittää, että Leinon kynästä se ei ole. Sen sijaan löysin muutamia viittauksia runoon, joka kokonaisuudessaan kuuluu: ”On tyyni nyt ei tuule nyt on tuulikin jo tyyntynyt, jos tuulis nyt niin tuuli nyt ei oliskaan tyyntynyt.” Runosta löytyy myös variaatioita, mutta yhteistä niille on leikittely "nyt" ja "tyyntynyt" sanoilla. Kivaniemi blues -blogin kirjoittaja on julkaissut blogissaan vanhoja päiväkirjoja 1970-luvulta. Näiden tekstien joukossa on maininta kyseisestä runosta,...