| Olen yrittänyt etsiä ompelukirjaa jossa oli kaavat sivusaumattomiin housuihin, kokoja oli vauvasta xxxl:n, taisi olla myös helppoja t-paidan ja gollege… |
803 |
|
|
|
Hei Hämeenlinnan kirjastosta,
Kävin läpi kokoelmamme ompelukirjoja noilta vuosikymmeniltä. En tiedä, löysinkö etsimääsi, mutta ehdotan sinulle seuraavia teoksia:
Käthe Fischer: Ompelukirja (1989). Tässä kirjassa on aikuisten sivusaumattomien housujen ohje ja kaava. Koot ovat S, M ja L. Ohje on sivulla 34. Kirjassa on myös muita ohjeita, mm. hameen, toppien ja puseroiden kaavat sekä osio "Ompelua ilman kaavoja."
Kerstin Lokrantz: Vaatteita vaivatta, osa 1 (1972). Kirjassa on monenlaisten vaatteiden yksinkertaisia ohjeita, mm. s. 145 on "tavalliset housut", jotka voi ommella ilman sivusaumaa. Housut on lastenkokoa 115 cm ja kaava on piirretty millimetripaperille. Sivulla 68 on judohousujen kaava samaa lastenkokoa ja ne ovat myös ilman... |
| Haluaisin tietoa hupputakkien eli hupparien historiasta Suomen kielellä, esimerkiksi koska niitä alettiin valmistamaan ja koska niitä alettiin myymään Suomessa. |
592 |
|
|
|
Hupparia ei löydy Vuokko Lindforsin ja Sirkka-Liisa Paimelan lähes 2500 hakusanaa kattavasta muodin ja pukeutumisen sanakirjasta À la mode (Otava, 2004), eikä tästä vaatteesta muutenkaan näytä järin paljon kirjoitellun.
Vaikka jonkinlaisia hupparityylisiä takkeja on tavattu jo aiemminkin, voinee varsinaisen hupparihistorian kartoittamisen aloittaa 70-luvun alkupuolelta. Tältä ajalta ovat peräisin museoiden kuva-arkistoista löytyvät varhaisimmat nykymuotoiset hupparit.
Aikakauden muotiin vaikuttivat toisaalta vuosikymmenen puolivälin lama, toisaalta vapaa-ajan lisääntyminen. Pukeutuminen muuttui yksinkertaisemmaksi ja vapaa-ajan vaatteiden valikoima lisääntyi - samalla niistä alkoi tulla katukelpoisia. Uusiin tilanteisiin tarvittiin uusia... |
| Minulla on takki jonka niskalenkissä lukee LAHDEN KAPPATEOLLISUUS ja takin sisäpuolelle ommeltu lappu jossa lukee EEVA TUOTE. Missä ja milloin takin… |
594 |
|
|
|
Lahden kauppateollisuus ja eeva tuote eivät tuo suoraa vastausta Fennica-tietokannassa eivätkä Frank-monihaussa.
Finnasta löytyy tuo arkistoviite...
Kannattaisi varmaan kysäistä museoihmisiltä esim. Design museosta
Esinekokoelma
näyttelylainat, tutkijapalvelut
Merja Vilhunen
Puh. +358 9 6220 5416, +358 50 584 9784
merja.vilhunen@designmuseum.fi
Toivottavasti heillä on parempaa osaamista tietokannoissa.
|
| Käsittääkseni fleecemäistä tekoturkista voi pestä korkeintaan 40 asteessa. Jos kangas olisi mahdollisesti ollut tekemisissä luteiden kanssa, kuolisivatko… |
1432 |
|
|
|
Fleecen pesulämpötila on tosiaan korkeintaa 40 astetta.
Luteiden hävitys taas vaatisi 60 astetta ja / tai kuivausrummun lämpökäsittelyn päälle.
Esim. Polartec hienopesu 30°C, Ponte Torto Tecnopile ja Normal fleece maks. 40°C .
Kannattaisikin kokeilla luteiden hävittämistä pakkasessa.
Se tosin vie enemmän aikaa...
"Luteet kuolevat pakkasessa, mutta luteiden ja myös niiden munien hävitys pakastimessa vie aikaa. Luteiden ja munien hävittäminen -18 asteen pakkasessa kestää 4 vuorokautta.
Kun pakkanen laskee alle 20 asteeseen, luteet ja munat kuolevat kahdessa vuorokaudessa."
http://kyllaseolilutikka.blogspot.fi/2015/09/lutikoiden-lampotorjunta-p…
|
| Miten saan järkyttävån, pinttyneen kaapin hajun pois vaatteista? Pitääkö luovuttaa, ja pestä kaikki, koska tuuletusmahdollisuutta ei ole? Miten voi estää… |
5657 |
|
|
|
Vaatekaapista lähtevä ummehtunut tai tunkkainen haju kertoo usein siitä, ettei vaatekaapin ilmanvaihto ole riittävä; vaatekaappia ei ole puhdistettu huolellisesti vähään aikaan. Myös likaisten/hikisten vaatteiden säilyttäminen vaatekaapissa lisää ummehtuneen hajun määrää. Ilmanvaihtoa voi parantaa esim. poraamalla muutama reikä huomaamattomaan paikkaan vaatekomerossa. Kannattaa tarkistaa vaatekaappin sisältö, miettiä milloin viimeksi on käyttänyt tiettyä vaatetta, mahtuuko se päälle, onko se rikki, voiko sen korjata tai tuunata? Kelpaako se kierrätykseen? Samalla kannattaa imuroida vaatekaapin nurkat ja reunat ja pyyhkiä hyllyt.
Alla olevista linkeistä löytyy vinkkejä vaatekomeron raikastukseen:
http://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/... |
| Saako kirjastosta käsityölehtiä? Burda 04/2016 on yksi kiinnostava. Haluaisin kopioida kaavat parista vaatteesta. |
907 |
|
|
|
Suomenkielinen käsityölehti Burda Style tulee seitsemään Espoon kirjastoon (Entresse, Kalajärvi, Laaksolahti, Nöykkiö, Sello, Soukka, Tapiola). Saman lehden englannin- ja ruotsinkielistä painosta tilataan myös muutamiin Espoon kirjastoihin.
Burda Stylen numero 4/2016 on tietokannan mukaan tällä hetkellä lainassa kaikista muista paitsi Nöykkiön kirjastosta. Käsityölehtien uudehkot numerot ovat suosittuja, joten haluttuun lehden numeroon kannattaisi jättää varaus vaikkapa oman lähikirjaston kautta.
Espoon kirjastoihin tilattuja muita käsityölehtiä on useita, mm. Novita, Ihana, Kauneimmat käsityöt, Kotiliesi Käsityö ja Mallikerta. Käsityölehtien saatavuutta voi tarkastella Helmet.fi -haussa, jossa ne löytyvät hakusanalla käsityölehdet.
|
| Kirjassa kuolleet sielut esiintyy sana saloppi. Mikä on saloppi? Kirjan ovat suomentaneet Jalo kalima/Juhani Konkka |
804 |
|
|
|
Saloppi on puolipitkä, hihaton, ohut ja kevyt muotipukua suojaava vierailuviitta, monesti hupullinen ja yleensä silkistä ommeltu kesäasuste. Nimitys on johdettu kietoutumista merkitsevästä ranskankielisestä verbistä s'envelopper.
Lähde:
Riitta Pylkkänen, Säätyläisnaisten pukeutuminen Suomessa 1700-luvulla. Suomen muinaismuistoyhdistys, 1982
|
| Haussa on Lahden kaupunginkirjastossa ainakin aikaisemmin sijainnut pukuhistorian kirja. Kirja on suhteellisen iso (ei välttämättä mahdu pystyyn), n. 3-4 cm… |
880 |
|
|
|
Todennäköisesti kyseessä on teos nimeltään The evolution of fashion : pattern and cut from 1066 to 1930. Kirja on kuvauksesi mukainen ja kansikuvaa voi katsella vaikkapa osoitteesta:
https://www.google.com/search?q=The+evolution+of+fashion+:+pattern+and+…
Teoksessa on myös kaavapiirroksia historiallisista puvuista.
Teoksen tarkemmat tiedot:
Hill, Margot Hamilton
The evolution of fashion : pattern and cut from 1066 tp 1930 / Margot Hamilton Hill, Peter A Bucknell. - London : Batsford ; New York : Drama Book, 1987. - 225 s. : kuv. ; 33 cm
Sis. kaavamallit historiallisiin asuihin
14th imp. 1995
ISBN 0-7134-5818-6 (sid., UK)
ISBN 0-89676-099-5 (sid., USA)
|
| Lainasanojen korvaajaksi on suositeltu aikojen saatossa erilaisia suomenkielisiä vastineita. Shortsien sijaan muistaisin ehdotetun käytettäväksi lyhkäreitä. … |
504 |
|
|
|
Kotimaisten kielten keskuksen Kielikello (nro 2/2011) kertoo asiasta näin:
"Piukkatrikoita leggingseistä treggingseihin
Vuonna 1993 Suomen Kuvalehti uutisoi ”pitkistä piukkatrikoista”, joiden englanninkielinen nimitys on leggings. Muotitaiteilija Riittaliisa Lehto kertoi piukkatrikoiden eli leggingsien tulleen katumuotiin urheiluvaatetuksen kautta: aerobic- ja jumppa-asuista sekä balettitanssijoiden lämmittelytrikoista. Lehto aloitti jokanaisen piukkatrikoiden suunnittelun Suomen Trikoolle 1980-luvulla. Suomalaisen piukkatrikoomuodin silloinen suosikkiväri oli musta, ja lahkeiden pituus vaihteli nilkkaan ulottuvasta puolipitkään toreadorimalliin." Koko artikkeli:
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2377
|
| Etsin kirjaa/kirjoja, joista löytyisi kuvia ja tietoa 20-luvun muodista ja kulttuurista. En omilla hauillani löytänyt juuri mitään. |
820 |
|
|
|
Voit hakea HelMetistä hakusanalla 1920-luku, jolloin saat kaiken 1920-lukua käsittelevän aineiston, yli 5100 osumaa. Niinpä tuohon 1920-luku hakusanaan kannattaa yhdistää sinua kiinnostavia aiheita. Esim. "1920-luku kulttuuri*" rajaa hakutulosta vain kulttuuria koskevaan aineistoon (tähti sanan lopussa hakee kaikki kulttuuri-alkuiset sanat).
Pukeutumista koskevia aineistoja löydät lisäämällä 1920-luku hakusanan jälkeen sanoja muoti, vaatteet tai pukeutuminen.
Espoon kirjastossa kannattaa etsintä aloittaa luokasta 90.2, yleinen kulttuurihistoria. Henkilökunta auttaa myös mielellään!
|
| Mistä tulee termi laamapaita ja onko sillä mitään yhteyttä laaman tai laamanvillan kanssa? |
1851 |
|
|
|
Laamapaidan nimellä ei ole yhteyttä laamaan tai laaman villaan, vaan laamapaidaksi kutsutun puuvillaisen aluspaidan nimi johtuu tohtori Lahmannista, joka suositteli pehmeää ja joustavaa puuvillaista aluspaitaa terveellisenä alusvaatteena.
Lähde:
Vuokko Lindfors, À la mode : muodin ja pukeutumisen sanakirja. Otava, 2004
|
| Mitä voi tehdä, lähes käyttämättömälle lapsen takille, josta meni vetoketju rikki? Takki on jo jäänyt omalle lapselle pieneksi, kun ei ole tullut korjattua… |
1040 |
|
|
|
Kierrätykseen saa tuoda vain ehjiä ja puhtaita vaatteita. Niitä ei siellä korjata tai pestä. Kierrätys.infosta löytyy tietoa periaatteista:
http://www.kierratys.info/laji_tekstiilit.php
Ylen Kuningaskuluttaja -sivulta löytyy artikkeli suunnitelmista hyödyntää mm. rikkinäisiä vaatteita:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/04/25/lumpuille-keksittava-hyotykaytt…
|
| Omasta mielestäni olen nähnyt kirjan, jonka kannessa oli paitoja ja kirjan nimi oli jotain "1000 jokapoikapaitaa" tai jotain sen suuntaista. Olen yrittänyt… |
863 |
|
|
|
Epäilenpä, että nähty paitakantinen kirja on ollut Bernard Lionsin 1000 jalkapallopaitaa (Nemo, 2013).
|
| Minkä takia stringit on keksitty? Mikä on niiden historia? |
1805 |
|
|
|
Stringejä ei oikestaan ole tarvinnut ”keksiä”, sillä stringien kaltaiset vaatteet olivat ensimmäisiä ihmisen käyttämiä vaatteita. Lämpimien seutujen alkuperäiskansoilla stringien kaltainen pieni vaatekappale on vielä nykyäänkin usein heidän ainoa asusteensa – niin miehillä kuin naisillakin.
Vaatekappaleen nimi tulee englannin sanasta G-string (G-kieli). Nykyisessä muodossaan stringeistä tuli muoti-ilmiö varsinaisesti 1970-luvulla Etelä-Amerikkalaisten tanssijoiden käyttämän vaatteen vuoksi. Tosin jo vuonna 1946 Louis Réard suunnittelin maailman ensimmäiset bikinit, joiden alaosa oli string-mallinen. - Stringien suosio perustunee ennen kaikkea niiden pakaroita korostavaan vaikutukseen. Toisaalta niiden menestystä on kasvattanut... |
| Naisten puvut Tudor-ajan hovissa, tarkemmin miten on suomennettu puvun eri osat? Esim. stomacher, joka on siis kova kolmionmallinen koristeltu etumus vatsan… |
1265 |
|
|
|
Soveltuvia pukuhistorian kirjoja on suomeksi tarjolla valitettavan niukasti. Näistä käyttökelpoisin lienee John Peacockin Länsimainen puku antiikista nykyaikaan, johon sisältyy englantilaisia pukuja sangen kattava valikoima. Kronologisesti etenevän pukukuvaston lisäksi kirjassa on suppea Muotiaakkoset-osio, jossa pukujen osia esitellään lähemmin. Henry Harald Hansenin Muotipuku kautta aikojen on hieman vastaava teos kuin Peacock, mutta huomattavasti suppeampi.
Jonkin verran hyödyllistä terminologiaa tarjoaa myös Riitta Pylkkäsen Renessanssin puku Suomessa 1550-1620 -kirja, etenkin sen laaja Lähdeviittauksia ja huomautuksia -osio. Stomacherin Pylkkänen suomentaa "rintamukseksi"; WSOY:n englanti-suomi -suursanakirjan mukaan se on "(kirjailtu... |
| Löytyisikö voimistelupuvun kaavaa käsityölehdistä. |
2126 |
|
|
|
Muotimuksun numero 3/2003 ja Suuren käsityölehden numero 8/2003 sisältävät ohjeita tyttöjen jumppavaatteisiin, myös voimistelupukuun. Ohjeet ovat kaava-arkeilla. Näitä lehtiä ei ole enää saatavilla Hämeenlinnan kirjastosta, mutta Hattulan ja Janakkalan kirjastoissa niitä näyttäisi vielä olevan.
|
| Kuka on suunnitellut jussi-paidassa olevan salmiakkikuvion ja värit ja onko se suojattu desiign-kuvio |
3900 |
|
|
|
Jussipaita on perinteisten pohjalaistyyppisten villapaitojen pohjalta uudelleen muokattu villapaita. Sen synnystä on parikin eri versiota. Toisen mukaan ensimmäinen jussipaita suunniteltiin ja neulottiin Lapualla näytelmään Pohjalaisia Harrin Jussin roolia varten vuonna 1914. Toisen version mukaan ensimmäiset paidat neulottiin käsinneulekoneella eteläpohjalaiselle pesäpallojoukkueelle vuonna 1927. Eteläpohjalainen osakunta oli etsinyt pesäpallojoukkueelle pohjalaista tyyppiä edustavaa paitaa.
Asiaa on tutkinut Marketta Luutonen väitöskirjassaan Kansanomainen tuote merkityksenkantajana: tutkimus suomalaisesta villapaidasta (1997). Hänen artikkelinsa aiheesta löytyy alla olevan linkin kautta:
http://sokl.joensuu.fi/verkkojulkaisut/monitiet/... |
| Kirjastonhoitaja, Löytyisiköhän kaunokirjallisuuden tai runouden puolelta jotain teosta, joka käsittelisi yhtenä teemanaan vaatteiden/pukeutumisen merkitystä? |
654 |
|
|
|
Tässä joitakin ehdotuksia:
Krohn, Leena: Ihmisen vaatteissa
Andersen, H.C.: Keisarin uudet vaatteet
Twain, Mark: Prinssi ja kerjäläispoika
Conlon-Mckenna, Marita: En liten hattaffär på hörnet
Roberts, Nora: Jotain uutta
Roberts, Nora: Jotain lainattua
Roberts, Nora: Jotain sinistä
Jansson, Tove: Taikurin hattu
Westerfeld, Scott: Niin eilistä
Vimma, Tuomas: Helsinki 12
Weisberger, Lauren: Paholainen pukeutuu Pradaan
Jerome K: Joutilaita mietteitä
Tuure, Leila: Hatuntekijä
|
| Onko olemassa satu, jossa prinsessalle (tai prinssille) tehdään puku hänen omista hiuksistaan? |
1374 |
|
|
|
Lähetimme kysymyksesi edelleen valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle ja sieltä ehdotettiin kahta satua. Aili Somersalon Mestaritontun seikkailut -sadussa prinsessa Saraste kutoo haltijan hääviittaa omista hiuksistaan.
H.C. Andersenin sadussa Villijoutsenet taas sisar kutoo omista hiuksistaan veljilleen paidat, jotta nämä voivat kumota lumouksen ja palata takaisin miehiksi. Satu löytyy useastakin satukokoelmasta.
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet -aineistotietokannasta: http://www.helmet.fi/
|
| Onko kirjoja tai lehtiä joissa olisi 50 luvun vaatteiden kaavoja? |
1269 |
|
|
|
Ainakin näistä Suuren käsityölehden numeroista löytyy:
- 2009: nro 9,
- 2008: nro 10
- 2005, nro 2
Lehtiä löytyy muutamista Helmet-kirjastoista:
www.helmet.fi
|
Kysy kirjastonhoitajalta
