Turku

Tilaa aihepiirin Turku RSS-syöte
121 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Turun Pihlajaniemen kylän asukkaat häädettiin 1950-luvulla suunnitellun, mutta toteutumatta jääneen kalkkisataman alta. Mistä löytäisin tietoa hankkeen… 45 Tiedot Pihlajaniemen suunnitelmista ovat aika niukkoja.Jarmo Grönroosin teoksessa Vähä-Heikkilän Mäkitupalaisyhdistys ry.(1994, s. 47) kerrotaan: "Pihlajaniemestä piti purkaa kaikki rakennukset ja asukkaiden oli muutettava pois. Siitä suunniteltiin teollisuusaluetta. [...] Purettujen rakennusten tilalle annettiin ns. siirtotontit, joita oli paljon Korppolaismäellä, kartanon peltoalueilla ja kasarmipellolla. Ne, jotka joutuivat siirtämään tonttia, olivat katkeria, vaikka lunastus sinänsä oli iloinen asia. Lunastuksessa mukana olleet saivat yleensä hyvät tontit, jotkut jopa kaksikin." Grönroos ei valitettavasti mainitse lähdettä tiedoille.Heikkilän kasarmin rakennushistoriaselvitys (2019) mainitsee kalkkisataman ja talojen purkamisen 1950-...
Turun Kastussa osoitteessa Leipäläntie 2 on ollut kauppa, joka on toiminut ilmeisesti jopa sotien aikana. Löytyisikö tästä kaupasta jotain lisätietoa,… 83 Nykyisen Leipäläntie 2:n paikalla sijaitsi Maarian pitäjän Raunistulan torppa n:o 68 Kastu, jossa asui ja vaikutti kauppias Yrjö Valtter/Valter Vallin/Wallin. Turun osoitekirjan 1947 - 1948 mukaan hänen liikkeensä oli siirtomaatavaraliike. Vallin oli naimisissa Aleksandra Matilda Aron kanssa. Vallinin isä lienee ollut Simon Vallin (k. 1926) ja tämän isä Simon Vallin (k. 1875?). Muuta tietoa kaupasta ei löytynyt. Asian tutkimista vaikeuttaa, että alueeseen viitataan monella eri nimellä, esimerkiksi Raunistula, Kastu, Maaria ja jopa Laihasmäki.
Mikä on Turun tyttölyseossa vuonna 1913 tai 1914 syntyneen kielojuhlaperinteen alkuperä? 46 En löytänyt tietoa kielojuhlaperinteestä Turun kaupunginkirjaston kokoelmista, mutta Finna.fi-palvelusta löytyy Turun tyttölyseon - Luostarivuoren senioreiden julkaisu Luostarivuori 125 (2007, toim. Timo Puska), johon sisältyy Kaarina Leinosen kirjoittama artikkeli "Herkistävä kielotraditio" (s. 34-35). Teos on varattavissa Turun yliopiston Feeniks-kirjaston varastokokoelmasta. Linkki Luostarivuori 125 -teoksen Finna.fi-tietueeseen: https://www.finna.fi/Record/utu.9913827055405971?sid=5277599731
Millasia taloja on turun pernossa 59 Pernosta löytyy monia erilaisia taloja: matalia kerrostaloja, omakotitaloja, paritaloja ja rivitaloja.Esimerkiksi Pernon huollon sivuilta löytyy pari ilmakuvaa alueelta http://www.pernonhuolto.fi/ymparisto.htmLisäksi alueeseen voi tutustua tarkemmin satelliittikarttojen avulla.
Mistä löydän Turun katujen nimien alkuperän? 124 Turun kadunnimistä löytyy muutama teos:Turun katuja ja toreja : nimistöhistoriaa keskiajalta nykypäivään (2011)https://vaski.finna.fi/Record/vaski.694843?sid=5164966529Levo: Tuula Turun henkilönnimipohjaiset kadunnimet (1986)https://vaski.finna.fi/Record/vaski.240119?sid=5164966529  
Nimi "Turku" on tarkoittanut kauppapaikkaa, kuten "tori". Sanonnassa "turuilla ja toreilla" puhutaan monista turuista. Onko tätä sanaa Suomessa käytetty… 366 Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana turku tarkoittaa tosiaankin toria tai markkinapaikkaa. Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla puolestaan kerrotaan, että sana tulee muinaisvenäjän sanasta tŭrgŭ, joka sai suomen kielessä muodon turku. Edelleen kerrotaan, että "jo keskiajalla sana alkoi vähitellen tarkoittaa Suomen kenties merkittävintä kauppapaikkaa ja kehittyi paikannimeksi Turku." Mielestäni näistä tiedoista voi päätellä, että sanaa on alun perin käytetty kuvaamaan yleisesti kauppapaikkaa tai toria ennen kuin se vakiintui tarkoittamaan nimen omaan Turun kaupunkia.Turku Kielitoimiston sanakirjassa: turku - Kielitoimiston sanakirjaSanojen tori ja Turku alkuperästä: Tori ja Turku - Kotus
Turussa sijaitsi Humalistonkadun loppupäässä ravintola Kantakrouvin yläkerrassa hotelli ainakin 70- ja 80-luvuilla. Oli kohtuuhintainen eikä nipottanut niin… 225 Kantakrouvi sijaitsi osoitteessa Humalistonkatu 18. Samassa osoitteessa oli ainakin vuoden 1985 puhelinluettelossa Asuntohotelli Tuulimylly.
Mistä tulee paikannimi Artukainen? 209 "Artukainen" nimi todennäköisesti juontaa juurensa sukunimestä "Artukayne". Yhdessä Artukaisen alueen asiakirjassa vuodelta 1405 on mainittu henkilö nimeltä Jöns Artukayne, joka on yksi paikan ensimmäisistä nimetyistä asukkaista. Artukayne oli yksi Artukaisten tilan keskiaikaisista maanomistajista ja 1420-luvusta lähtien tilalla asui henkilö nimeltä Tuomas Artukainen. Artukaisten tila muodostui ajan saatossa Artukaisten kartanoksi. Lähteet:Markku Varnila 2014: Hernerokkaa ja puukuunareita. Sivu 16.Sanna Kupila & Jenna Kostet (toim.) 2021: Kylistä kasvoi Turku. Sivu 220.
Rakennusten Ursininkatu 12b ja 12bB historia 343 Turun seudun arkkitehtuurioppaassa (Mikko Laaksonen ja Juri Nummelin, 2013) on maininta osoitteesta Ursininkatu 12 b. Taloyhtiö on merkitty kirjaan nimellä As Oy Birgerinkatu 12 b. Nykyisissä asunnonvälitystiedoissa nimi on Asunto Oy Turun Birgerinhelmi. Ursininkatu oli nimeltään Birgerinkatu vuoteen 1953 asti. Kyseisestä talosta mainitaan oppaassa seuraavaa:Arkkitehti: Aarne Eklund, 1938-1939. Funktionalistinen asuinkerrostalo, pihalla on Eklundin 1938 suunnittelema ulkorakennus.Yliopistosäätiön sivuilla kerrotaan, että Åbo Pappersindustri Ab:n johtaja Gunnar Söderström rakennutti talon, kun kaupunki kärsi asuntopulasta. Leipurimestari Matti Petander (17.8.1874-29.11.1961) omisti talosta puolet, niin kuin myöhemmin hänen poikansa John...
Onko mahdollista löytää Turun ja sen ympäristön karttaa vuodelta 1963? 214 Turun kaupunginkirjaston pääkirjastosta löytyy kokoelma vanhoja Turun ja Turun seudun karttoja. Valitettavasti tämä kokoelma ei kuitenkaan ole systemaattisesti järjestetty, ja monet kartoista puuttuvat vielä kirjastojärjestelmästä. Kokoelmaan kuuluu esimerkiksi vanhoja opas- ja turistikarttoja. En osaa varmuudella sanoa, onko karttojen joukossa juuri vuoden 1963 karttaa, mutta se sisältää kuitenkin muutamia karttoja 1960- ja 1970-luvuilta. Kokoelmaa säilytetään pääkirjaston tieto-osastolla vitriinissä, jonka henkilökunta voi pyynnöstä avata. Karttoja voi vapaasti tutkia kirjaston tiloissa.Vanhoja karttoja on myös digitoitu jonkin verran. Esimerkiksi Turun karttapalvelusta löytyy jonkin verran vanhoja karttoja, muun muassa matkailukartta...
Missä Turussa sijaitsi aikanaan Turun Tavaratalo, minä vuosina? 279 Turun tavaratalo -niminen leikkikalu- ja taloustarvikeliike sijaitsi osoitteessa Kauppiaskatu 11 ainakin vuosina 1947 -1949 ÅU:n digitoitujen lehtien mukaan.  Ks. Åbo Underrättelser 28.8.1949 ja 24.12.1947.  Turun puhelinluetteloiden mukaan yritys toimi tässä osoitteessa itse asiassa vuoteen 1961. Turun puhelinluettelosta v. 1944 ei vielä ollut mitään tietoa kyseisestä liikkeestä ja 1947 puhelinluettelosta liike löytyi. Vuosien 1945-1946 väliltä ei ole tietoa, koska näiden vuosien puhelinluetteloita ei ole säilynyt.Omistaja oli Maija Aaltonen  vuosina 1947 -1960. 1961 omistajiksi vaihtuvat Nelly Sorosuo ja Ulla Sjövall. 1962 osoitteeksi vaihtui ensin Kauppiaskatu 13 ja  sitten 1964 Brahenkatu 14. Vuoden 1965 omistajana...
Missä osoitteessa sijaitsi Turussa lyhyttavaraliikkeet Ly-Le 1940 luvulla? 248 Turun osoitekirjasta vuodelta 1947-1948 löytyy kohdasta Lyhyttavaraliikkeet L. Kaaros Puutarhakatu 18.Lyhyttavaraliikkeestä kerrotaan, että kaikki perheen valmistamat lelut myytiin heidän omassa kaupassaan nimeltään Ly-Le (Lyhyttavara-Lelu), joka sijaitsi aivan Turun keskustassa. Kauppa oli tuohon aikaan tyypillinen "lyhyttavaraliike", jossa myytiin ompelutarvikkeita, kankaita, vaatteita, lahjatavaraa ja leluja. Lähde: Fintoys.com http://www.fintoys.com/kaaros_dolls_f.html  
Mistä Turun Unioninkatu on saanut nimensä? 315 Turun Unioninkatu kuuluu Telakkarannan alueeseen. Telakkarannan kaavaan suunniteltiin Kalmarin unioniin liittyvä sanastoa. Kaavoitusarkkitehti Iina Paasikiven mukaan Korppolaismäki, Turun linna ja niiden väliin jäävä Telakkarannaksi kutsuttu rantasiivu ovat valtakunnan historian kannalta niin merkittäviä, että nimeämisen lähtökohdaksi otettiin valtiollinen historia. Siinä sijaitsi ennen muinoin Suomen portti, ja sinne keskittyivät myös taistelut. Näitä muistetaan muun muassa seuraavin nimin: Kuningatar Margaretan laituri, Unioninkatu, Eerik Pommerilaisen ranta ja Kaarle Knuutinpojan rantatie.Turun Sanomat "Turun nimistöä ruokkivat historia, työ ja meri" 25.5.2008 https://www.ts.fi/teemat/1074284767 
Tampereen ratikan vaunuja venytetään 47-metrisiksi. Minkä mittaisia ovat Suomen muiden raitiotiekaupunkien vaunut? Onko niiden pituus muuttunut viime… 411 Tampereen kanssa vertailukelpoista raitioliikennettä on tällä hetkellä ainoastaan pääkaupunkiseudulla. Turussa liikennöinti päättyi vuonna 1972.Helsingin vaunukalusto on vuosien mittaan pidentynyt 2-akselisista vaunuista ensin 4-akselisiin, sitten 6-akselisiin ja 8-akselisiin. Ensimmäiset 2-akseliset moottorivaunut olivat vähän alle 9-metrisiä, mutta valtaosa käytetyistä vaunuista oli 10,2 metrin mittaisia. 4-akselisten vaunujen pituus vaihteli välillä 11,5–13,5 m. Merkittävimmät pituusmuutokset tulivat 6- ja 8-akselisten vaunujen myötä: ensimmäisen kerran vuonna 1973 käyttöön otetut 6-akseliset vaunut olivat 20-metrisiä, 1983 liikenteeseen tulleet 8-akseliset vaunut ovat pituudeltaan 25,66–27,6 m. Lokakuussa 2023 alkanut...
Turun palon paraati puutorilla (kuvia) 169 Turun palon satavuotismuistojuhlaa vietettiin 4.9.1927. Tapahtumasta kertoi Turun Sanomat 6.9.1927.
Mistä löytyisi kuvauksia 1970-luvun turkulaisesta nuorisokulttuurista ja opiskelijaelämästä? 507 Opiskeljaelämästä:Lindroos, Harri: Kolmen markan insinöörejäSuonpää, Visa: Elämää mehiläiskennossaJansson, Henrik: Otteita kumouksellisista kokouksistaNuorisokulttuurista:Lehtonen, Terhi: Nuoret, ajat ja tilatPernaa, Ville: Pimeä vuosikymmenSeuraavat nuortenromaanit ovat ilmestyneet 1970-luvulla ja käsittelevät nuorisoa, tapahtumapaikkana lienee kuitenkin muu kuin Turku:Arjatsalo, Arvi: Viltsi ja muutSaarto, Tuula: RottasotaVirtanen, Rauha S.: Lintu pulpetissa
Miten esim Turun tuomiokirkkotorilla historiallisia kerrostumia kaivetaan yli kolmen metrin syvyydestä torikiveyksen alta? Miten 1200-luvun rakennusten… 125 Lähetin kysymyksesi Turun kaupunkiarkeologian tutkijalle Tanja Ratilaiselle, joka vastasi näin:"Tätä ihmetelläänkin usein. Kaupungeissa on ollut useita tulipaloja, joissa rakennuksia on tuhoutunut tai niitä on myös purettu uudistusten tieltä. Uusia rakennettaessa on siivottu pahimmat jäljet pois ja usein maahan on jäänyt alimpia perustuskiviä ja hirsiä joiden päälle sitten on rakennettu uutta. Lisäksi ihmistoiminta on muutoinkin tonteille ja kaduille tuottanut kaikenlaista jätettä, jota toki on siivottukin pois, mutta pikkuhiljaa tontit ja katutasot ovat kerrostuneet/kohonneet aikaisempien jäätyä pois käytöstä ja uutta päälle rakennettaessa. Hapettomissa, kosteissa ja tiiviissä kerrostumissa ei tapahdu myöskään maatumista samalla tavalla...
Mistä näen kulttuurikorttini kiinnostuskohteet ja voin mahdollisesti lisätä niitä? 332 Pyrimme lähettämään tietoa pelkästään niistä kulttuuripalveluista, joista olet kiinnostunut. Olet aiemmin luonut netissä oman kulttuuriprofiilin. Profiilin tekoon ja muokkaamiseen pääset jokaisen sinulle lähetetyn Kulttuurikortti-tiedotteen alussa olevan Omat tiedot -linkin kautta. Omat tiedot -linkki löytyy tiedotteen vasemmasta yläreunasta. Kulttuurikortti https://www.turku.fi/kulttuurikortti
Turun Rautateollisuus- ja Vaunutehdas Oy (Ab Åbo Jernmanufaktur och Waggonfabrik Oy, vuoteen 1918 Åbo Jernmanufaktur Aktiebolag) oli turkulainen… 495 Seuraavat julkaisut löytyivät: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.63384?sid=4512047907 https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/MLB9HKAEBRHEJ7CUIX1XAF64BVDKBQFR… Ensiksi mainittu teos löytyy Turun kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta ja se sisältää mm. tehtaan kartan, valokuvia tehtaasta, parin sivun mittaisen historiikin ja runsaasti tietoa tehtaan erilaisista tuotteista.
Kysymys lähetetty asiakkaan puolesta. Mikä voisi olla kirja, jossa täyttyy seuraavat kriteerit: Valokuvakirja, tai ainakin kirja jossa on kuvituksena valokuvia… 190 Selasin läpi ison määrän Turku-aiheisia kuvateoksia, mutta löysin vain yhden kuvan, jossa esiintyy lähikirjasto. Kuva löytyy teoksesta Saarinen, Pentti A.: Turku - Aboa vetus et nova (1979), s. 81. Kuvateksi: "Yksi seitsemästätoista sivukirjastosta". Kattavaa listausta aikavälillä ilmestyneistä Turku-kuvateoksista ei pysty tekemään, koska aiheeseen liittyviä kirjoja on ilmestynyt paljon ja ne on osittain kuvailtu puutteellisesti. Pääkirjaston kotiseutukokoelman hylly 42.1 on todennäköinen paikka löytää ko. kirja, mutta selailemalla sitä ei ainakaan nyt osunut silmään.