| Ollaanko Turkuun rakentamassa uusi pääkirjasto? |
256 |
|
|
|
Turkuun ei ole suunnitteilla uutta pääkirjastoa. Turun pääkirjaston uudempi osa valmistui vuonna 2007 ja vanhemman pääkirjastorakennuksen kunnostus vuonna 2008. |
| Aion tulevana kesänä koronatilanteen salliessa uskaltautua vihdoinkin lomailemaan Turkuun. Olisi mukava virittäytyä tunnelmaan jo ennakolta lukemalla Turkuun… |
206 |
|
|
|
Turkuun sijoittuvat esimerkiksi seuraavat romaanit:
Anna-Kaari Hakkarainen: Dioraama
Riku Korhonen: Lääkäriromaani, Kahden ja yhden yön tarinoita, Emme enää usko pahaan
Jussi Seppänen: Jussi Seppänen
Iida Rauma: Katoamisten kirja
Noora Vallinkoski: Perno Mega City
Emma Puikkonen: Turkulainen näytelmä
Peter Sandström: Laudatur
Mike Pohjola: 1827
Ann-Christin Antell: Puuvillatehtaan varjossa
Jussi Marttila: Veden varaan
Monet Max Mannerin ja Pirkko Arhipan dekkarit sekä tietysti Reijo Mäen Varekset
Suositellaan luettavaksi jokirannassa piispanmunkkia nautiskellen. Tervetuloa Turkuun! |
| Tietoa ja kirjallisuutta kehitysvammoista ja vammaispalveluista Turussa |
248 |
|
|
|
Tietoa kehitysvammaisuudesta löydät esimerkiksi seuraavilta verkkosivuilta:
Kehitysvammaliitto: https://www.kehitysvammaliitto.fi/kehitysvammaisuus/
Verneri - verkkopalvelu kehitysvammaisuudesta: https://verneri.net/yleis/
Kehitysvammaisuutta käsittelevää kirjallisuutta löytyy paljon. Voit selailla teoksia esimerkiksi Vaski-verkkokirjastossa kirjoittamalla hakukenttään sanan "kehitysvammat" tai "kehitysvammaiset". Hakutulosta voi rajata esimerkiksi kielen tai ilmestymisvuoden mukaan oikean laidan palkista (mobiiliversiossa kohdasta "rajaa hakua"). Kehityisvammaisten parissa työskenteleville ja sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille on suunnattu esimerkiksi teos "Vammaistyön käsikirja" (Sanoma Pro 2020) https... |
| Kenen tekemä ja minkä niminen on Turussa Ursininkatu 5:n seinällä oleva patsas? |
631 |
|
|
|
Kysyin tätä Turun taidemuseosta.
Christian Hoffmann, Vanhempi amanuenssi, FL tiesi vastauksen:
"Kyseessä on nuoren turkulaiskuvanveistäjä Ennu Okan (1913 – 40) työ 1930-luvulta. Hän kaatui traagisesti kaksi päivää ennen talvisodan päättymistä.
Veistoksen nimeä en juuri nyt muista."
Tutkija Marjo Auerkoski-Turjas täydensi vastausta:" kyseessä on Ennu Okan veistos Halon kantaja vuodelta 1940.
Kivirakennus, työväentalo, jonka seinässä veistos sijaitsee, valmistui samana vuonna. "
|
| Mistä voi saada selville vuonna 1927 rakennetun talon Luostarinkatu 15, Turku, arkkitehdin ja talon alkuperäisen käyttötarkoituksen? Onko ollut oppilaitos? |
404 |
|
|
|
Turussa osoitteessa Luostarinkatu 15 on toiminut ruotsinkielinen maatalousoppilaitos HSL. Tämä lääninarkkitehti Gunnar Wahlroosin piirtämä uusklassinen rakennus, joka valmistui vuonna 1927, tunnetaan parhaiten lempinimellään Skuffis.
Lähde:
Hannu Miettunen: Palvelutaloksi kaavoitettuun Skuffikseen tulee yksityisasuntoja (Turun Sanomat 10.6.2005)
https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074049976/Palvelutaloksi+kaavoitettuun+Skuffikseen+tulee+yksityisasuntoja |
| Olin jostain ollut lukevinani miksi lausutaan "Suomen Turku", eikä esim. Suomen Tampere, no eipä sellaista muualla olekaan, mutta onko jossain venäjällä… |
5741 |
|
|
|
Turku-nimi on tullut muinaisvenäläisestä toria eli kauppapaikkaa tarkoittavasta sanasta turgu. Turku-niminen paikkakunta on siis tarkoittanut nimenomaan Suomeen sijoittuvaa kauppapaikkaa erotuksena muun muassa Venäjällä sijainneista toreista, "turguista". Sanonta "Suomen Turku" vakiintui jo 1200-luvun lopulla tai 1300-luvun alussa, jolloin Turku oli ruotsalaisesta näkökulmasta nimenomaan Suomen Turku ja alueen hallinnollinen keskus.
Lähde:
Päivä pulkassa, pyy pivossa : suomalaisten sanontojen juurilla |
| Voiko Liedon kirjat palauttaa pääkirjastoon? |
485 |
|
|
|
Liedon kirjat voi palauttaa Turun pääkirjastoon, ja ylipäätään minkä tahansa Vaski-kirjaston aineiston voi palauttaa mihin tahansa Vaski-kirjastoon.
Vaski-kirjastoihin kuuluvat:
Turun kaupunginkirjasto
Kaarinan kaupunginkirjasto
Kustavin kunnankirjasto
Laitilan kaupunginkirjasto
Liedon kunnankirjasto
Maskun kunnankirjasto
Mynämäen kunnankirjasto
Naantalin kaupunginkirjasto
Nousiaisten kunnankirjasto
Paimion kaupunginkirjasto
Pyhärannan kunnankirjasto
Raision kaupunginkirjasto
Ruskon kunnankirjasto
Salon kaupunginkirjasto
Sauvon kunnankirjasto
Taivassalon kunnankirjasto
Uudenkaupungin kaupunginkirjasto
Vehmaan kunnankirjasto
|
| Myykö Turun pääkirjasto koskaan kirjastokirjojaan suoraan yksityishenkilöille? |
394 |
|
|
|
Kirjasto ei myy poistokirjoja suoraan yksityishenkilöille. Isompia poistokirjamarkkinoita on harvoin (yleensä Taiteiden yönä), mutta poistokirjoja on jatkuvasti myytävänä eri osastoilla myyntikärryissä. Esimerkiksi tieto-osaston myytävät poistokirjat löytyvät neuvontatiskin vierestä filosofia ja psykologia -hyllyjen yhteydestä. |
| Luin joskus 90-luvun lopulla turkulaisen naiskirjailijan esikoisteoksen, jossa oli kaksi aikatasoa: toinen nykypäivän Turku ja toinen kuningatar Kristiinan… |
352 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä Emma Puikkosen esikoisteos Turkulainen näytelmä, joka tosin ilmestyi vasta vuonna 2001. Historiataso myös sijoittuu hiukan mainitsemaasi aikaisempaan ajankohtaan.
Voit lukea lisää teoksesta esimerkiksi alla olevista linkeistä.
https://kiiltomato.net/emma-puikkonen-turkulainen-naytelma/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_17589
|
| Etsin tietoa Turun kaupungin kansakoulujen kesäsiirtolatoiminnan historiasta |
1032 |
|
|
|
Turun kansakoulujen kesäsiirtolatoiminnasta löytyy tietoja ainakin muutamasta teoksesta. Kimmo Ikosen kirjoittamassa kirjassa, ”Turun koulut aikansa ilmiönä: 140 vuotta yleissivistävää opetusta (1872-2012)”, on luku ”Itsenäisen Suomen alkutaival”, jossa kerrotaan jonkin verran kesäsiirtolatoiminnasta.
Perusteellisempia tietoja löytyy kirjasta ”Turun kaupungin kansakoulut 1913-1923: kertomus lukuvuodelta”, johon on koottu kyseisten lukuvuosien vuosikertomukset. Vaikuttaisi siltä, että kesällä 1919 oppilaita ei lähetetty Ruissaloon vaan Paraisille, Nauvoon ja Taivassaloon. Lukuvuoden 1918-1919 vuosikertomuksessa nimittäin todetaan, että ”[t]änä vuonna ei voittamattomien esteiden tähden onnistuttu järjestämään kuin 3 siirtolaa”, s. 34.... |
| Löytyykö arkistostanne 1980-luvulta lehtiartikkeleita tms. koskien Portsassa sijaitsevaa kivitaloa Arvinkatu 8? Talossa on toiminut aikoinaan mm. Prehtin niklaamo. |
452 |
|
|
|
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy mikrofilmattuna suurin osa Varsinais-Suomen alueella julkaistuista sanomalehdistä. Valitettavasti käytössämme ei ole hakutyökalua, jonka avulla voisi helposti etsiä vanhoista lehdistä Arvinkatu 8:ssa sijaitsevaan kivitaloon liittyviä lehtiartikkeleita 1980-luvulta. Mikrofilmattuja lehtiä voi kuitenkin tutkia Turun pääkirjastolla.
Listaus Turun kaupunginkirjaston mikrofilmatuista lehdistä löytyy täältä. Mikrofilmien tutkimista varten täytyy varata aika pääkirjaston mikrofilmilaitteelle. Myös halutut mikrofilmit täytyy tilata viimeistään yhtä arkipäivää ennen lukuaikaa. Lisätietoa mikrofilmien käytöstä löytyy täältä. |
| Mistä on Turussa sijaitseva Kakskerta saanut nimensä? |
2188 |
|
|
|
Kakskertaa kiertämässä eilen ja tänään (osa 1) -kirjassa esitellään muutama teoria, joihin saaren nimi voi pohjautua. Yksi niistä on, että saareen kuljetaan kahdesti veden yli, kun sinne tullaan Turusta, ja tämän vuoksi saarta on alettu kutsua Kakskerraksi. Kirjassa kuitenkin todetaan, ettei tämä voi pitää paikkaansa, koska päästäkseen saareen Turun suunnalta täytyy kulkea ainakin kolmen salmen yli. Erään toisen teorian mukaan nimi juontuu siitä, että Kakskerran saarella on järvi ja siellä saari, joten saaren poikki kuljettaessa nousee samalle saarelle kahdesti. Kakskerranjärvi mainitaan myös Kakskerta - saaret salmien sylissä: Kakskerta-Satava-alueen vaiheita -kirjassa. Kirjan mukaan saaren nimen taustalla voisi olla se, että Kakskerran... |
| Kuinka paljon pohjoisempana Turku on kuin Helsinki? |
2220 |
|
|
|
Itse lähtisin vertailemaan Turun ja Helsingin koordinaatteja. Wikipediasta löytyy luettelo kaupunkien koordinaateista ja mukana myös nuo kyseiset kaupungit, joiden lukemia voi verrata keskenään. https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_kuntien_koordinaateista&n…;
Meri
|
| Missä Turussa hoidettiin tuhkarokkopotilaita 1949-1950? |
615 |
|
|
|
1940-luvun lopulla tulirokkoa sairastavia on Turussa oletettavasti hoidettu ainakin uudessa kulkutautisairaalassa Mäntymäessä, joka valmistui vuonna 1942.
Kuva kulkutautisairaalan harjannostajaisista vuodelta 1942: https://www.finna.fi/Record/musketti_tmk.M20:VA2000:3:1:110
Lähde: Seligson, David. Turun kaupunginsairaala : 100-vuotishistoria.Turku,1987. s. 34.
|
| Etsin tietoa helmikuun 1821 tieyhteyksistä Turun keskustan ja Ispoisten kartanon välillä. Turun kartan löysin: https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Charta_… |
377 |
|
|
|
Löysin alueesta kaksi karttaa. Ensimmäinen on sotilaskartta vuodelta 1808:
https://expo.oscapps.jyu.fi/s/vanhakartta/item/55252
Toinen on Kalmbergin kartastosta vuodelta 1855:
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/6858/URN_NBN_fi_jyu-2007841.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Molemmissa näkyy mielestäni tielinjaus, joka lähtee Ispoisten kartanolta ja kulkee suunnilleen nykyistä Eteläkaaren linjausta (mahdollisesti Ilpoistentietä?) hautausmaan kohdalle ja siitä Uudenmaantietä kohti keskustaa, toisin sanoen tie on kiertänyt Luolavuoren etelä- ja itäpuolelta.
|
| Mistä juontaa "Juhannuskukkulan" nimi? |
810 |
|
|
|
Rauno Lahtisen teoksessa "Turku 1911: elämää sata vuotta sitten" (2010), kerrotaan Juhannuskukkulasta seuraavasti:
"Sadan vuoden takainen Turku muuttui juhannuksena aavekaupungiksi. Kaikki kynnelle kykenevät siirtyivät juhlimaan keskikesää maaseudulle pois kuumasta ja pölyisestä kaupungista. Kansa ei kuitenkaan yleensä paennut yksinäisyyteen omille mökeille, vaan juhannuksena juhlittiin isoissa ryhmissä. Onnekkaimmilla oli varaa järjestää juhlat omassa huvilassa Ruissalossa, muut matkasivat Yleisen Käytävän alueelle, Pikku Pukkiin, Uittamolle tai Naantaliin. Matka tehtiin yleensä vesitse, joten aattoaamupäivänä puoli kaupunkia jonotti jokirannassa tavaroineen laivaan pääsyä. Ne joilla ei ollut mahdollisuutta lähteä venematkalle,... |
| Turun puolen murteiden si-imperfekti on kaikille tuttu: - Mää hyppäsi - Mää kattosi - Mää valvosi koko yä. - Hää laulas illal montta laulu. Viron kielestä… |
3264 |
|
|
|
Vastaus saattaa löytyä seuraavista Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston kokoelmista löytyvistä teoksista:
Kalevi Wiik, Tämmöttös :Turun murteen kielioppi ja harjoituskirja, 1997.
M.K. Suojanen, Mitä Turussa puhutaan?, 1985.
Maija Grönholm, Ruvetas prohtama : Turun murretta aahollista ööväriin, 2017.
Hane Käpylä, Vanhaa ja uutta turkua : Turkulaisten naisten kieltä neljässä sukupolvessa, 2012.
Asian kanssa voi myös kääntyä alla olevien tahojen puoleen.
Turkuseura-Åbosamfundet ry: http://www.turkuseura.fi/
Seura on kotiseutuyhdistys, joka vaalii turkulaisuutta ja Turun murretta, tallettaa perinteitä ja turkulaista paikallishistoriaa.
Kotimaisten kielten keskus: https://www.... |
| Mistä löytäisi Maarian entisen pitäjän rajat? Se kai liitettiin palasina osaksi Turkua, ensin osa, sitten loput, mutta aikoinaan käsitti valtavan alueen… |
2426 |
|
|
|
Maarian pitäjä/kunta liitettiin tosiaankin palasina osaksi Turkua. Ensimmäiset liitokset tehtiin jo 1600-luvulla. Ruissalo luovutettiin Turun kaupungille vuonna 1845. Vuonna 1944 liitettiin laajoja alueita Turkuun (mm. Ranistula ja Hirvensalo). Seuraavina vuosikymmeninä liitettiin Turkuun vähäisiä alueita ja vuonna 1967 koko kunta.
Kirjaston kokoelmista ei ikävä kyllä löydy kartta-aineistoa, joka muodostaisi kattavan ajallisen läpileikkauksen Maarian entisen pitäjän rajoista.
Kävin läpi kaikki Turun kaupunginkirjaston pääkirjastosta löytyvät Maarian historiaa käsittelevät teokset sekä kokoelmistamme löytyvän vanhan kartta-aineiston. Kävin läpi myös laajan otannan Turun kaupunkihistoriaa sekä Turun... |
| Missä hoidettiin Turussa lapsen luutuberkuloosia vuosina 1916 -1918? |
405 |
|
|
|
Sirkka Törrösen kirjan ”Varsinais-Suomen tuberkuloosipiiri” (Varsinais-Suomen tuberkuloosipiirin kuntainliitto, 1983, sivu 9) mukaan Turun kunnallissairaala hoiti tuberkuloosipotilaita vuodesta 1892 nk. Fridolf-Paulinen osastolla. Täten potilastietoja voisi tiedustella Turun yliopistollisen keskussairaalan potilaskertomusarkistosta: http://www.vsshp.fi/fi/yhteystiedot/Sivut/arkistot.aspx
Potilastiedot ovat kuitenkin melko tiukasti salassa pidettäviä, ja lähiomaisillekin tietoja luovutetaan yleensä vain potilaan suostumuksella. Myös potilaan kuoleman jälkeen tiedot ovat suuressa määrin salassa pidettäviä. Lisätietoja ja lomakkeita löytyy Tyksin sivuilta: http://www.vsshp.fi/fi/potilaille-ja-laheisille/potilasasiakirjat/Sivut/default.aspx |
| Pystyykö Turun kirjastoissa tulostamaan värillistä A3-kokoista paperia? |
2470 |
|
|
|
Väreissä ja A3-koossa tulostaminen onnistuu Turun kaupunginkirjaston muissa toimipisteissä paitsi Skanssin Monitorissa, jossa tulostus onnistuu vain A4-koossa mustavalkoisena, sekä kirjastoautoissa, joissa tulostaminen ei onnistu lainkaan. Omatoimikirjastoissa voi myös tulostaa, mutta omatoimiaikana tulee tätä varten tuoda oma tulostuspaperi. Pääkirjastolla tulostaminen onnistuu muilla osastoilla paitsi vastaanotossa sekä Saagassa ja Stoorissa (lasten ja nuorten osastot). Väritulostus ja A3-koossa tulostaminen onnistuvat kuitenkin vain uuden rakennuksen katukerroksen Uutistorilla sekä vanhan rakennuksen toisessa kerroksessa, musiikkiosastolla.
Tulostaminen maksaa 20 senttiä per sivu riippumatta tulosteen... |