| Haluaisin lähettää kirjan Turusta, siis kaupungista, amerikkalaiselle ystävälleni. Olisiko vinkkiä, mikä kirja olisi hyvä englanninkielinen, hyvät kuvat. |
993 |
|
|
|
Markku Heikkilän ja Esko Jämsän kirja Turku: ikikaunis vuodelta 2008 (ISBN 978-951-607-694-5) lienee vielä saatavissa, ainakin verkkokirjakaupasta. Siinä on 95 sivua ja se koostuu lähinnä kuvista. Teksti on suomeksi ja englanniksi.
Toinen mahdollisesti saatavissa oleva pieni kirjanen on Esko Jämsän ja Markku Heikkilän Turku : impressions vuodelta 2011 (ISBN 978-952-67343-9-2. Tästä on olemassa erikielisiä versioita.
Nämä kaksi ovat tällä hetkellä kirjastomme hyllyssäkin.
|
| Turun Itäharjulla on lyhyt (alle 100 m) kadunpätkä, jonka nimi on Törtöskatu. Ruotsiksi Kottgatan. Mikä voisi olla selitys moiselle kadunnimelle? |
2604 |
|
|
|
Mahdollinen selitys Törtöskadun nimelle löytyy Turun murteen sanasto II:sta (1985), josta löytyy Turun murteen sana ”törtöne”, joka tarkoittaa käpyä. Lisäksi sanastossa löytyy verbi ”törtöstä”, joka on yhtä kuin ”poimia käpyjä”.
Iso ruotsalais-suomalainen sanakirja (1984) vahvistaa käpyselityksen myös ruotsinkieliselle kadunnimelle Kottgatan. Sana ”kott” on yhtäkuin ”kävyt”.
Näin ollen Törtöskadun selitys liittyy käpyihin tai käpyyn.
|
| Missä osoitteessa ja minä vuosina halpatavaratalo Tempo toimi Turussa? |
1715 |
|
|
|
Tempo Oy:n osoite oli Humalistonkatu 5. Tavaratalo on mukana Turun puhelinluetteloissa vuosilta 1959-1970.
|
| Mitä nopeusrajoitusta tulee kaupunkialueella noudattaa, jos poikkeuksellinen nopeusrajoitus on merkitty vain tienpintaan eikä liikennemerkillä. Jos tien… |
5614 |
|
|
|
Matti Tolvasen Tieliikenteen käsikirjan (2011) mukaan ”Kaikki tiekohtaiset ja muut paikalliset nopeusrajoitukset – sekä yli että alle yleisrajoituksen – osoitetaan liikennemerkein.” Kuitenkin ”Eräissä kaupungeissa esiintyy tietyillä alueilla niinkin alhaisia nopeusrajoituksia kuin 30 km/h. Tällaisella nopeusrajoitusalueella voi olla nopeuden alentamiseen tähtääviä, ajorataan tehtyjä töyssyjä, suojateiden korotuksia ja vastaavia rakenteita, joista ei erikseen varoiteta liikennemerkillä”(s. 120).
Turussa liikennemerkit sijoitetaan kaduille ympäristö- ja kaavoituslautakunnan hyväksymän liikennesuunnitelman mukaisesti. Niiden kunnossapidosta vastaa Turun Kunnallistekniikkaliikelaitoksen ylläpitopalvelut http://www.turku.fi/Public/default.aspx?... |
| Tarvitsisin tiedon siitä, kuinka monta eri kansallisuutta on edustettuna Turun asujaimistossa? Pari vuotta vanhakin tieto riittää, jos tulee haasteita vastaan… |
1679 |
|
|
|
Turun kaupungin tilastollisen vuosikirjan mukaan vuonna 2010 Turussa oli suomenkielisiä asukkaita 154 505 eli 87,1 %. Ruotsinkielisiä oli 9 374 eli 5,3 % ja muun kielisiä 13 447 eli 7,6 %.
Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja mainitsee suurimmat 11 väestöryhmää kansalaisuuden mukaan. Suurimmat Turussa asuvat ulkomaalaisryhmät ovat venäläiset ja virolaiset. Tarkempia tietoja Turussa asuvista ulkomaalaisista on saatavilla Tilastokeskuksen maksullisesta tietopalvelusta, jota on mahdollista käyttää esimerkiksi Turun kaupunginkirjastossa. Tilaston mukaan eri kansallisuuksia asuu Turussa noin 150, tosin kaikkien ihmisten kansallisuudesta ei ole tietoa.
Lisätietoja:
Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja
http://turku.fi/Public/default.aspx?... |
| Mikä oli suomen pääkaupunki? Entä mikä on nyt? |
5582 |
|
|
|
Turku oli Suomen suuriruhtinaskunnan ensimmäinen pääkaupunki (vuodet 1809-1812). Helsingistä tuli vuonna 1812 Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki ja vuodesta 1917 itsenäisen Suomen pääkaupunki. Lähteinä esimerkiksi Wikipedia:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Turku
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsinki
|
| Haen vuosina 1979-1981 Turun seudun kirjastoissa jaossa olleesta Tietoa Turku Jazz ry.:stä (pienehköjä ehkä kahtia taitettu A4 arkkeja). NIISSÄ PIIRRETYT… |
878 |
|
|
|
Kyseisiä lehtisiä ei löydy Turun kaupunginkirjaston kokoelmista.
|
| Paljonko Turussa on kuuroja verrattuna esim. suomenruotsalaisten määrään? |
1872 |
|
|
|
Kuurojen liitto kertoo internet-sivuillaan, että ”tarkkaa lukumäärää kuuroista Suomessa ei ole saatavilla”.
http://www.kl-deaf.fi/Page/d482c6d9-2841-47df-be2f-d9a3b889b808.aspx?gr…
Tämä johtuu siitä, että kuurojen määrää ei tilastoida mitenkään. Erilaisista yhdistysten jäsenrekistereistä ja vastaavista voi saada suuntaviivoja, mutta yksi henkilö voi hyvin kuulua useaan yhdistykseen tai olla kuulumatta yhteenkään. Myöskään viittomakieltä käyttävien perusteella on vaikeaa päätellä kuurojen määrää, sillä kaikki kuurot eivät välttämättä käytä viittomakieltä ja toisaalta osa viittomakieltä käyttävistä on kuulevia. Rajoja on myös vaikea vetää täysin kuurojen tai muuten kuulovammaisten kesken.
Samalla sivulla Kuurojen liitto myös mainitsee... |
| Englantilais-ranskalainen yliäänilentokone Concorde on erään ulkomaisen nettisivuston mukaan käynyt Turussa. Montako kertaa, milloin, oliko BA:n englantilainen… |
2161 |
|
|
|
Concorden käynti Turussa liittyy presidentti ja rouva Mitterrandin valtiovierailuun vuonna 1987. Kyseessä oli siis Air Francen kone, joka lensi Pariisista Helsinkiin 1. heinäkuuta, siirtyi seuraavana päivänä Turkuun ja palasi sieltä Pariisiin. Lentoon liittyviä alkuperäisiä dokumentteja - mm. ruokalista - löytyy netistä ranskalaisen Concorde-keräilijän blogista osoitteesta http://menumitterrand-en1385.blogspot.com/.
|
| Etsin graduani varten hyvää lähdeteosta Turun keskustan kaupunkikehityksestä. Tietoa pitäisi saada esim. kaupunkirakenteen kehityksestä, eri aikakausien… |
866 |
|
|
|
Turun kaupunkihistoriasta on kirjoitettu lukuisia kirjoja. Paras kokoelma löytyy tietysti Turun kaupunginkirjastosta. Saat luettelon kirjoittamalla Turun kirjaston Vaski-tietokannan Pikahaku-ruutuun sanat Turku kaupunkihistoria:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1288772919&ulang=…
Alla muutamia ehkä sinulle sopivia. Nämä kirjat löytyvät myös pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista (www.helmet.fi):
- Turku : historiaa ja arkkitehtoninen kuva / Juri Kurbatov (2007)
- Turun historiaa kahdeksalta vuosisadalta / Hannu Laaksonen (2007)
- Muuttuva kaupunki : Turku eilen ja tänään / Harri Kalpa (1989)
- Moderni Turku 1920- ja 1930 -luvuilla : 22 kirjoitusta = Det moderna Åbo under 1920- och 1930 -talen : 22 artiklar /... |
| Pallivahan historia |
2039 |
|
|
|
Pallivahalla voidaan tarkoittaa joko vanhan Kaerlan kylän alueella sijaitsevaa siirtolohkaretta tai sen lähistöllä nykyään olevaa asuinaluetta. Pallivahan asuinalue kuuluu Kärsämäen ja Kaerlan kaupunginosiin, jotka ovat aikaisemmin olleet osa Maarian pitäjää. Alueen historiasta löytyy siksi tietoa teoksesta Maarian pitäjän historia (osat I-III). Kärsämäen alueen historiasta voi lukea myös teoksista Kotikyläni Kärsämäki (2000, Pekka Paven) ja Sää ja mää ja meidän Kärsämäki (2007, toim. Rantanen ja Kumpulainen).
|
| Minulla on mysteeri ratkottavana ja vihjeessä sanottiin, että dekkarin henkilö olisi asunut Turussa, pääkirjaston osoitteessa. Osaatteko sanoa, voisiko näin… |
1393 |
|
|
|
Visainen kysymys. Näin pieneen yksityiskohtaan kirjan sisällöstä ei pääse kiinni oikein minkään tietokannan kautta, tiedon löytyminen on lähinnä kirjan lukeneiden muistin varassa. Nyt kävi valitettavasti niin, että kukaan ei muistanut.
Vastaavanlaisiin tilanteisiin saattaisi apua tarjota Ritva Hapulin, Tuuli Åkermanin ja Leena Päivölän toimittama kirja Turku, kirjailijan kaupunki. Kirjassa kerrotaan nimenomaan niistä teoksista, joissa Turku on tapahtumapaikkana. Reijo Mäen Vares-dekkareista vastaavaa tietoa on koonnut Markku Haapio teokseen Vareksen Turku.
Kirjaston tietokannan kautta saa tietoa vuoden 2000 jälkeen julkaistun kaunokirjallisuuden tapahtumapaikoista, vaikkei aivan osoitetasolla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että voit... |
| Löytyisikö jostain kuvausta 1600-luvun Turun akatemian "fuksiaisista"? Klingen yliopistohistoriasta en löytänyt kuin yhden valokuvan Uppsalan välineistöstä. |
1317 |
|
|
|
Hannu Laaksosen kirjassa Alma Mater Aboensis on kuvaus 1600-luvun ylioppilaiden vastaanotosta (s. 58-59). Runoilija Jacob Chronander kirjoitti kaksi runomuotoista näytelmää, joista toinen nimeltä Surge eller flijt och oflijtighetz skodespegel, författat flit en lustigh comoedia esitettiin maisteripromootiossa v. 1647.
Muita mahdollisia lähteitä:
HISTORIAA AURAN RANNOILLA : TURKULAISTA HISTORIANTUTKIMUSTA JA HISTORIANTUTKIJOITA / TOIMITTAJA: AUVO KOSTIAINEN ; [KIRJOITTAJAT: MARJA ENGMAN ... ET AL.].
(ei Helmet-kirjastoissa): http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?
view=Yliopistokirjastot&author=&title=historiaa+auran+rannoilla&keyword=&ident=&mat_type=all&organization=flat&s1=ALL&dosearch=Hae... |
| Luin joskus 80- ja 90-lukujen taitteessa erään suomalaisen (tieteis)romaanin, joka sijoittui muistaakseni pääasiassa Turkuun ja kertoi jonkinlaisen… |
1051 |
|
|
|
Jaakko Laitisen Kuoleman kellarit (1983) kertoo ydinvoimaonnettomuudesta Turussa.
|
| Mistä voisin saada tietoa Turun kaupungin 1910-1930-luvun osoitteista? Esimerkiksi katuosoitetta Pohjoinen Takamaa ei nykyisin löydy. |
1919 |
|
|
|
Tiedonhaku Turun kaupunginkirjaston tietokannassa (asiasanoilla paikannimet turku) tuo hakutulokseen kirjoja, joista voisi olla apua Turun kaupunkihistorian kysymyksissä.
- SJÖSTRÖM, Ralf-Erik: Steg i staden, osat 1 ja 2.
- Mäkikalli-Grägg-Lahtinen: MODERNI Turku 1920- ja 1930-luvuilla : 22 kirjoitusta = Det moderna Åbo under 1920- och 1930-talen : : 22 artiklar
- LEVO, Tuula: TURUN HENKILÖNNIMIPOHJAISET KADUNNIMET
- Soiri-Snellman, Helena: PIISPANKATU : rakennushistoriallinen, sosiologinen ja biologinen tutkimus Turun Piispankadun asuinmiljööstä
- Kostet- Talamo-Kemiläinen - Turun maakuntamuseo: TURUN nimistö, osa 1
- Junnila-Paasikivi-Perälä-Hummelstedt-Raunio-Turun maakuntamuseo:
TURUN nimistö, osa 2 Turun I-X kaupunginosien sekä... |
| Mikä oli se Aurajoen rannassa oleva veistos, joka tahallisesti vieritettiin Aurajokeen? |
1441 |
|
|
|
Kysymyksessä lienee italialaissyntyisen Mariella Bettineschin veistos "Carro Celeste". Se on koboltinsininen pyörillä oleva vaunu, joka pystytettiin 1994.
Teos on jakanut turkulaisten mielipiteitä ja siihen ilmestyi aikoinaan veistoksellinen kirves, joka myöhemmin poistettiin. Sen vierittämisestä Aurajokeen ei ole tietoa. Veistos sijaitsee Turun kaupunginteatterin vieressä, Lääninhallituksen edessä. Sen voi nähdä osoitteessa www.wam.fi - Turun kaupungin taidekokoelmat - ulkoveistokset.
|
| Pirkko Savisaari on kirjoittanut artikkelin Rakas, kallis, vanha nukke. Mitkä ovat artikkelin lähdetiedot? Entä löytyykö muita artikkeleita Turun… |
2932 |
|
|
|
Etsimänne artikkeli on tosiaankin ilmestynyt Aamulehdessä:
Aamulehti 30.12.2006, Kulttuuri, KULTTUURI, sivu 21
Muita Martta-nukesta kertovia artikkeleita on mm.
Tekijä: Hyvönen, Arja
Nimeke:Rakastetut Martta-nuket : turkulaista nukketeollisuutta 1908 -1974,
Julkaisussa: Kotiteollisuus
Vu/nro/sivu 1989 ; 6 ; 6-7,
Tekijä: Suomi, Benita
Nimeke: Keräiletkö suomalaisia Martta-nukkeja?
Julkaisu: Keräilyn maailma . - Helsinki . - ISSN 1238-8092 . (1998) : 1 , s. 14-16.
Nimeke: Pipsa ystäväni : Turun Martta-nukketeollisuus 1908-1974 : näyttely Turun linnassa 20.10.1989-31.1.1990
Julkaisija: [Turku] : Turun maakuntamuseo , [1989] : Koteva
Ulkoasu: 88 s. : kuv. ; 21 cm
Sarja: (Näyttelyesite / Turun maakuntamuseo , ISSN 0359-7903 ; 13)
Aineisto:... |
| Löytyisikö teiltä tietoa, kuka on kirjoittanut runon (työväenlaulun), jonka sanat menevät kutakuinkin: Laskin minä purteni Aurajokeen, sitä kahden puolen nyt… |
2706 |
|
|
|
Laulun nimi on "Aurajoella" ja sen on sanoittanut A. Nisunen. Melodia on kansansävelmä. Laulu löytyy äänitteenä LP-levyltä "Työväen lauluja". Sanat lauluun löytyvät kirjasta "Me laulamme".
|
| Mistä saisin kattavan kuvan Varsinais-Suomen murrekirjallisuudesta? Haluaisin saada selville kaikki julkaistut teokset. Onko olemassa yhtä hakupalvelinta,… |
1380 |
|
|
|
Voit käyttää Kirjastot.fi sivun Frank monihakua http://monihaku.kirjastot.fi/ Sieltä valitset Maakuntakirjastoalueet ja seuraavaksi Varsinais-Suomi ja Kaikki. Frank hakee samanaikaisesti kaikista tietokannoista, mutta siitä voi hakea vain yhdellä asiasanalla kerrallaan. Voit käyttää esim. asiasanaa "murrekirjallisuus" tai "murteet". Täytyy kuitenkin huomoida että saat selville vain teoksen sijainnin ja joudut vielä teoksen tiedoista tarkistamaan, mitä se pitää sisällään ja onko se tieto- vai kaunokirjallisuutta sekä minkä Suomen alueen murteesta on kysymys. Lista ei ole kattava, koska asiasanoitus vaihtelee eri kirjastoissa.
Sinun kannattaisi hakea myös erikseen Turun kaupunginkirjaston Aino aineistorekisteristä http://www.turku.fi/aino... |
| Haluaisin tietää, onko olemassa kirjallisuutta tai jotain muuta lähdettä, mistä saisi tietoa Haritun historiasta. Harittu on osa Turkua, ja se sijaitsee… |
2072 |
|
|
|
Harittu oli 1400-luvulla kaksitaloinen kylä, joka kuului Kaarinan pitäjään. Varhaisimmat tiedot Haritun talosta ovat jo vuodelta 1378, jolloin Kaarinan lautamieheksi on kirjattu Haritun Simo.
Harittu liitettiin Turkuun vuoden 1939 alusta lukien, mutta varsinainen Haritun tila siirtyi Turun kaupungille vasta 1950-luvulla.
Haritun-alue käsitti Haritun tilan rakennukset ja sen tilukset. Kun Harittu liitettiin Turkuun, sai se omakotirakentamista varten laaditun asemakaavan 1940-luvun alkuvuosina. Haritun tilan peltoja viljeltiin kuitenkin aina 1970-luvulle asti.
Tarkempaa tietoa Haritun kaupunginosan historiasta löytää esimerkiksi Koivula-Haritun Omakotiyhdistyksen julkaisemasta kirjasesta Lähiö kotina, 2002.
Haritun varhaisvaiheista mainitaan... |