tiet

17 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–17.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mummilani sijaitsi Tuirassa kauppakujalla 1940-n. 1970 luvuilla. En mistään löydä sen nimistä katua tai kujaa. Mummila sijaitsi valtatien radan puoleisella… 165 12.1.2021 Kauppakujaa ei ole enää Tuirassa, vaan siinä paikalla on nykyään Caritas Matriitti. Kauppakujalla olleista puutaloista löytyy kuvia ja taustatietoa Puu-Tuira Appreciation Society -nimisestä Facebook-ryhmästä.
Mitähän mahtaa tarkoittaa rekan perävaunuun kiinnitetyt useat nopeusmerkit? Tänään viimeksi huomasin niitä venäläisessä autossa 60, 70, 80, 90 -lukuisina, ja… 154 28.9.2020 Kysäisin rekkamiehiltä ja he kertoivat, että eri nopeusrajoitusten kyltit ovat tiedoksi takana ajaville ja ohittamaan pyrkiville. Merkit kertovat ajoneuvoyhdistelmälle määrätyn nopeusrajoitukset: taajamissa, haja-asutus alueilla ja moottori- ja moottoriliikenne teillä. Jos liikennemerkillä määrätty nopeusrajoitus on alempi, ajaa ajoneuvoyhdistelmä tietenkin alempaa nopeutta. Jos liikennemerkki kertoo alueelle suuremman nopeuden, voivat muut tuumata ohituksen turvallisuutta nopeusrajoituksia vertailemalla. Lisätietoa erilaisista ajoneuvokohtaisista rajoituksista: https://ec.europa.eu/transport/road_safety/going_abroad/spain/speed_limits_fi.htm Varsinkin Euroopan teillä monimerkkiset ajoneuvot ovat yleinen näky.  
Mäntsälässä on Yli-Ollilan tie. Mistä nimi on peräisin? 63 23.9.2020 Varmaa tietoa tien nimen synnystä ei löytynyt, mutta se voisi olla peräisin Mäntsälässä sijainneesta Yli-Ollilan tilasta. Tietoa esim. Ohkolan vuoden 2020 kyläkalenterista https://www.ohkola.fi/wp-content/uploads/sites/38/2020/05/Ohkola_kalent… Mäntsälä-Seurasta voisi löytyä lisätietoa: https://kotiseudut.fi/mantsalaseura     
Miksi esim. nyt räntäkeleillä syntyy autojen ajourille pieniä nystyröitä aivan kuin pingispalloja olisi istutettu raiteille? 70 5.2.2020 Olisikohan kyse ehkä kuuramuodostelmista? Kuuraa syntyy luonnossa varsinkin vaakasuorille pinnoille kuten vaikka maanteille. Kuura muodostuu niin, että ilman kaasumaisena oleva kosteus härmistyy suoraan kiinteään olomuotoon eli jääksi. Kuurassa lopputulos on valkeita, usein aamuauringossa vielä kimaltelevia muodostelmia ohuena kerroksena tienpinnassa. Kuuraa syntyy sitä enemmän, mitä lämpimämpää ja kosteampaa ilma on tienpinnan ollessa kuitenkin pakkasella. https://blogi.foreca.fi/2011/09/huurre-kuura-musta-jaa-ja-vahan-olomuotojen-muutoslammoista/ https://elisa.egain.cloud/kb/liikenteen_asiakaspalvelu/content/Prod-2487/Kuinka-tien-liukkaus-syntyy https://yle.fi/saa/...
Mikä instanssi hoitaa teiden taukopaikkoja? Palautetta pitäisi antaa. 137 7.9.2018 Maanteiden tienpidon toimintalinjoista ja tienhoidon laatuvaatimuksista  - myös taukopaikoista -  vastaa Liikennevirasto, paikallisella tasolla paikalliset ELY-keskukset. Kaikista maanteiden liikenteen ongelmista sekä välittömästi toimenpiteitä vaativista kohteista ilmoitetaan Liikenneviraston tienkäyttäjän linjalle p. 0200 2100, joka päivystää 24 tuntia vuorokaudessa vuoden jokaisena päivänä. Tienkäyttäjän linjan 0200 2100 kautta häiriöt välitetään suoraan maantietä hoitaville urakoitsijoille. Tarvittaessa tieto välitetään myös muille viranomaisille. Liikkumista vaarantavat ja merkittävästi haittaavat puutteet korjataan heti.Liikenteen asiakaspalvelu ottaa myös vastaan teihin ja liikenteeseen liittyvät palautteet, jotka eivät vaadi...
Joskus kauan sitten -ehkä 1970 luvulla- muistan varmuudella nähneeni valtatie 6 laidalla tienviitan "Viinikanmäki." Nykyisin paikkaa ei enää löydy kartoista… 136 3.9.2018 Hei, Kysymäsi tie lienee yhdystie 4001 Viinikanmäki–Koitsanlahti. Kartassa ei kyllä silmiini Viinikanmäkeä sattunut, mutta tuo tiennumero löytyy Parikkalasta n. 10 km etelään ihan kuutostien varresta Koitsanlahden kohdalla. Kyseessä on siis lyhyt tienpätkä. Voi olla, että liikennejärjestelyjen muutos on pudottanut viitan tien varresta. Lisätietoa osannee antaa Kaakkois-Suomen tiepiiri.
Milloin, ja mistä syystä Jyväskylässä muutettiin Satamakatu Vaasankaduksi? 290 2.11.2017 Jyväskylän kaupungin asemakaavahistoriasta tähän löytyy vastaus: "...eli kun vuonna 1894 oli tehty päätös Jyväskylän kaupungin asemakaavan laajennuksen suunnittelun käynnistämisestä, sen tekijäksi lupautui insinööri Frans Leonard Mahler, joka sai luonnoksen valmiiksi vuonna 1897. Lopullinen asemakaavan laajennus hyväksyttiin senaatissa 14.2.1899. Hyväksyttyyn karttaan olivat merkittynä uudet kadut sekä myös vanhoille kaduille sekä vanhan kirkon puistolle oli annettu uudet nimet. Osalla toki säilyi vanha nimi, kuten Kauppakadulla ja Rantakadulla. Uusien katujen nimeämisestä vastasi pinta-alavaliokunta, joka hoiti myös asemakaavahanketta. Tällöin siis, virallisesti senaatin päätöksellä 14.2.1899 Satamakadusta tuli (W)Vaasankatu." Tieto...
Kysymykseni koskee Turun Luolavuoressa sijaitsevan Virvoituksentien nimen etymologiaa. Tie johtaa Luolavuoren vanhainkodille. Kuka on antanut tielle tämän… 1362 23.4.2014 Turun kaupungin internet-sivuilta löytyvästä nimistöhausta (http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=11989&culture=fi-FI&cont…) löysin tiedon, että Virvoitus oli aikoinaan hyvin suosittu ulkoravintola, joka on sijainnut suunnilleen siinä kohdassa, jossa Uuden hautausmaantie eroaa Uudenmaantiestä. http://ympto.turku.fi/ympakaavi/sivut/Kaavoitus/sivut/Asemakaavoitus/si… Turun kaupunginkirjastossa on laaja kokoelma Turun historiaa käsittelevää kirjallisuutta, mutta yksityiskohtaisen tiedon löytäminen vaatii tarkkaa lukemista. Kirjoista saattaisi löytyä lisää tietoa alueen historiasta. Selaamalla en kuitenkaan löytänyt enempää.
Löytyykö internetistä maksuttomia karttoja, joista näkee liikenneyhteydet (junanradat, maantiet) Suomen ja Arkangelin välillä. Voi olla, ettei kelvollisia… 806 23.1.2014 Pietariin pääsee junalla Helsingistä, ja siitä eteenpäin myös Arkangeliin. Yksi reitti olisi Helsinki-Pietari-Vologda-Konosa-Arkangeli. Reitin voi nähdä rautatiekartasta, joka löytyy Wikipedia-commonssista: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Russia_Rail_Map.svg Venäjälle suuntautuvasta junamatkasta voi kysyä lisää myös VR:n palvelunumerosta: Junalla Venäjälle 0600 41 905 ma-su klo 7-22 1,99 €/vastattu puhelu + pvm Venäjän suuntaan lähtevät aikataulut löytyvät myös VR:n sivuilta: http://www.vr.fi/fi/index/aikataulut/aikataulutvenajalle.html Venäjän maantiet löytyvät pääpiirteissään tästä kartasta: http://www.ezilon.com/maps/europe/russia-road-maps.html Maantiethän löytyvät myös googlen kartoista.
Yksityistien perustaminen ja sen osakkaat. Onko pakko olla osakas 6157 21.11.2013 Laissa yksityisistä teistä määritellään se, koska on perustettava tiekunta yksityistien rakentamiseen. Jos tien käyttäjiä on vain vähän, ja he ovat tienpidosta yksimielisiä, voidaan tieasioita hoitaa ilman tiekuntaa, mutta useimmiten tiekunta on perustettava. Tiekunnan perustajat ovat tieosakkaita. Me kirjastolaiset emme ole lakiasioiden asiantuntijoita, joten kannattaa selvittää asia perusteellisesti. Laki yksityisistä teistä löytyy Finlexin kautta: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1962/19620358 Maanmittauslaitoksen sivuilta löytyy myös paljon hyödyllistä tietoa: http://www.maanmittauslaitos.fi/node/2387 http://www.maanmittauslaitos.fi/node/2548
Selvittelen sukujeni (Kilpeläinen, Kovalainen) vaiheita ja elämää mm. entisen Säräisniemen kunnan alueella. Samalla olen kiinnostunut, miten tiestön… 1269 31.8.2010 Teoksessa Valpasvuo: Säräisniemen pitäjän vaiheita, 1954 kerrotaan teiden ja liikenteen kehittymisestä . Tähän kirjaan viitataan netissä olevassa kartassa http://www.kainuu.fi/kylat/index.php?mid=2_31_188_717&add=add&pre=2_31_… . Säräisniemen historiaa on myös kirjassa Suomenmaa IX:I Oulun läänin eteläosa. Suomen tiekarttoja on mm. 1920- ja 1930-luvulta. Säräisniemen kyläyhdistys on tehnyt kyläkirjan - Säräisniemi, kirkon kylä, 2006. Vaalan kirjaston sivuilta http://193.184.58.34/Vaala?formid=form1 kannattaa myös katsoa asiasanalla Säräisniemi. Näin löytyi mm. teos Voionmaa: Suomen tiet Ruotsin vallan aikana. Teos on tosin ilmestynyt jo vuonna 1893. Internetin sivustoja vanhoista kartoista: http://www.vanhakartta.fi/historialliset-...
Mikä kukka? Lehdet muistuttavat sinivuokon lehtiä,kukka on kuin vuokoilla,mutta keltainen.Kasvikirjoista en löydä. Kukkii parhaillaan tien vierillä Helsingin… 2431 11.5.2010 Ilman valokuvaa on vaikea mennä sanomaan näkemäsi kukan lajia. Keväällä kukkivia keltaisia, sinivuokkoa ulkonäöltään muistuttavia kasveja voisivat olla esimerkiksi rentukka tai mukulaleinikki. Molemmat tosin vaativat viihtyäkseen kosteat olosuhteet, esimerkiksi rentukka viihtyy ojien reunamilla. http://fi.wikipedia.org/wiki/Rentukka http://fi.wikipedia.org/wiki/Mukulaleinikki
Mahtaako Hämeenlinnan alueella olla Q,X,Z tai Å-kirjaimella alkavia kadun- tai tiennimiä ? 1772 25.9.2009 Internetin kautta ei löydy luetteloa Hämeenlinnan kadunnimistä. Kuntaliitoksen jälkeisen Hämeenlinnan kaduista ja teistä on olemassa Hämeenlinnan kaupungin mittaustoimistossa luettelo, josta ei löytynyt Q,X,Z tai Å -kirjaimilla alkavia kadunnimiä. Tarkempaa tietoa asiasta saa osoitteesta Hämeenlinnan kaupungin mittaustoimisto: Raatihuoneenkatu 9, 2. kerros, puh. 621 2653, avoinna ma-pe klo 9-15.
Miksi Lapissa (ainakin Rovaniemen alueella) tiennimet kirjoitetaan tienviittoihin kokonaan isoilla kirjaimilla? 1705 30.6.2009 Tiehallinnon julkaisussa nimeltä Opastusmerkkien luettavuus : tiehallinnon selvityksiä 15/2005 http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf/3200927-vopastusmerkkienluettav… on vertailtu opastusmerkkien muotoilu- ja mitoitusperiaatteita sekä väritystä viidessä vertailumaassa (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Saksa). Suomessa ja Ruotsissa lähes kaikkien merkkien sisältö kirjoitetaan suuraakkosin, kun esim. Norjassa ja Tanskassa sekä Saksassa suositaan pienaakkosia. Rovaniemen kaupungin yhdyskuntatekniikasta sain vastauksen, että syynä on se, että nimet ovat näin näkyvissä paremmin.
Miksi Helsinkiin johtavia teitä kuulee usein kutsuttavan "sisääntuloväyliksi", kun taas Turkuun johtavia kutsutaan "ulosmenoteiksi"? 583 12.1.2009 Sisääntulo ja ulosmeno liittyvät aika paljon ajankohtaan, josta puhutaan. Usein aamulla kysymyksessä on sisääntulo ja illalla ulosmeno. Sitten on tietenkin poikkeuspäiviä, jolloin liikenteen pääsuunta on päinvastoin. Helposti voisi ajatella, että sisääntulosta puhutaan, kun itse asutaan alueella ja ulosmenosta, kun asutaan muualla. Siis nimittelyssä saattaa olla jotain alitajuista merkitystä. Nimitykset ovat vakiintumattomia. Sen sijaan väylä-sanalla yleensä tarkoitetaan kaksiajorataista tietä ja tie mielletään usein yksiajorataiseksi.
Ähtärin ja Jyväskylän välillä kulkevan valtatie 18:n varrella on risteys Kummitusluoman metsätielle. Mistä moinen tie on mahtanut saada nimensä? Eräiden… 3814 28.8.2008 Kirjastojen lähteistä ei löytynyt tietoa metsätien nimestä. Useinhan teiden nimet liittyvät paikkakunnan historiaan. Kannattaa ehkä ottaa yhteyttä siihen kuntaan, jonka alueella tie on.
Etsin kirjaa josta löytyy mökkitien rakennusohjeita. Vuosia sitten luulen törmameeni sellaiseen, mutta lukuisista kirjastossa käymiset eivät auttaneet. 1488 24.4.2007 Mitään suoranaisia ohjeita mökkitien rakentamiseen sisältävää kirjaa ei valitettavasti kokoelmistamme eikä tietokannoistamme löytynyt. Aihetta sivuavaa kirjallisuutta, josta mahdollisesti saattaisi olla apua on mm. Hartikainen, Olli-Pekka : Tietekniikan perusteet. 2003 Hämäläinen, Esko : tiekunta ja tieosakas 2004: yksityis- tien hallinnon ja kunnossapidon perusteet. 2004. Kuusiniemi, Kari : Maa-, vesi- ja ympäristöoikeuden käsikirja. 2000. Metsätien kunnossapito. 2003. Lainsäädännön kannalta mökkitien rakentamista koskevaan kysymykseen on vastattu aiemmin. Vastaus löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=9db6… Internetistä löytyi pari linkkiä aiheesta :http://www.mainio.net/...