tehtaat

13 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–13.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mistä löytäisin dokumentin Norjalaisesta ikivanhasta heinäharavatehtaasta. Oli toiminnassa muutama vuosi sitten näin tämän teeveessä. Puusta valmistettiin ja… 49 4.8.2021 Voisikohan kyseessä olla Yle Areenasta löytyvä Spillingin puuverstaalla (https://areena.yle.fi/1-4149306). Dokumentin alkuperäinen nimi "Spilling rivefabrikk" tarkoittaa Spillingin haravatehdasta, ja ohjelmassa esitellään tehtaan tiloja sekä puuharavan valmistusta. 
Lapuan patruunatehtaan entiset johtajat 106 30.5.2020 Toimitusjohtaja  Diplomi-insinööri A Hakola 1.1.1955- ainakin vuoteen 1963 saakka Teknilliset johtajat: V Palomäki 1924-1925 U Tikkanen 1925-1927 K Veltheim  1927-1929 V Asplund   1929-1932 O Leppänen 1932-1945 A Hakola 1945-1954 Lähde Terä, Martti V. Lapuan patruunatehdas 1923-1963, Helsinki 1963
Singer ompelukone C2390414. Miltähän vuodelta mahtaa olla? 138 7.1.2020 Singerin C-sarja valmistettiin Saksassa Singerin Wittenbergin tehtaalla vuosina 1904-1943. Muista sarjoista poiketen C-sarjan koneiden valmistusvuotta ei pysty selvittämään sarjanumeron perusteella, sillä toisen maailmansodan jälkeen Wittenberg jäi Itä-Saksan puolelle ja Venäjä takavarikoi tehtaan koneet. Sarjanumeroista ei jäänyt rekisteriä. Tehtaassa valmistettiin yhteensä arviolta noin 6,5 miljoonaa konetta. Singersewinginfo.uk.co -sivuston mukaan Internetistä on löydettävissä listoja C-sarjan numeroista, mutta ne perustuvat arvioihin eivätkä ole alkuperäisiä eivätkä paikkansapitäviä. Singersewinginfo.uk.co: https://www.singersewinginfo.co.uk/wittenberge/ International Sewing Machine Collectors' Society: http://ismacs.net/...
Singer-ompelukoneen valmistusvuosi 817 2.10.2019 International Sewing Machine Collectors' Society:n tietokannan mukaan Singerin F-sarjan koneet 7314990-7514989 on valmistettu vuonna 1917 Clydebankissa, Skotlannissa (http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-f-series-serial-numbers.html).  Singerin Clydebankin tehdas avattiin vuonna 1884 ja se oli aikanaan maailman suurin ompelukonetehdas. Vuoteen 1943 mennessä siellä oli valmistunut noin 36 000 000 konetta. 1960-luvun alussa tehdas uudistettiin tuottamaan valurautakoneiden sijaan modernimpia alumiinirunkoisia koneita. Tehdas suljettiin vuonna 1980 ja rakennukset purettiin 1998. Lisätietoa tehtaan vaiheista: https://www.singersewinginfo.co.uk/kilbowie/.          
Teijon Tehtaiden tuoteluettelot 163 12.3.2019 Teijon Tehtaiden tuoteluetteloita löytyy esimerkiksi Kansalliskirjaston pienpainatekokoelmasta. Kansalliskirjaston pienpainatteita on digitoitu runsaasti, joten niihin tutustuminen on mahdollista usein myös omalta laitteelta. Digitoidussa aineistossa on mukana Teijon Tehtaiden julkaisuja, jotka löytyvät valitsemalla julkaisijaksi "Teijon Tehtaat O.Y.": https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?publisher=Teijon%20Tehtaat%20O…. Lisätietoja Teijon Tehtaista löytyy Karl Ekmanin teoksesta Herraskartanon vanhan tehtaan historia: Teijon tehdas 1686-1936 (1938). Kyseistä kirjaa ei ole lainattavana Vaski-kirjastoissa, mutta sitä voi lukea kirjastossa. Teos löytyy Turun pääkirjaston maakuntakokoelmasta, Salon pääkirjaston Salo-kokoelmasta sekä...
Etsin kirjaa, joka on luettu 80-luvulla. Kirja on jonkinlainen dystopia työelämästä tai lähinnä työn puuttumisesta. Juoni jotenkin näin: yhteiskunnassa paljon… 287 7.11.2017 Lähimmäs kysymyksessä muisteltua juonta taidetaan päästä Vonnegutin kirjassa Sähköpiano (Tammi, 1981). Kirjan ensimmäisessä luvussa on jakso, jossa kirjan päähenkilö Paul Proteus tarkastelee Iliumin Tehtaitten automaattisorveja ohjaavaa nauhaa, johon ”oli tallennettu mestarisorvarin liikkeet hänen valmistaessaan vajaan hevosvoiman tehoisen moottorin akselia”. Hän muistelee, kuinka ”työnjohtaja oli näyttänyt heille parhaimman miehensä -- ja leikkiä laskien lahjakkaat nuoret miehet olivat kiinnittäneet nauhoituslaitteet pöllämystyneen sorvarin sorvin säätimiin.” Palkinnosta ei kuitenkaan ole puhetta. Parhain mies on ”Rudy Hertz, kauan palvellut, eläkkeelle valmis sorvari. -- Rudy ei ollut täysin ymmärtänyt mitä nauhuri merkitsi, mutta siitä...
Onko Anna-Maija Kurttilan kirjaa tyttö tehtaan varjosta mistään ostettavissa? 865 12.2.2015 Kirja on omakustanne ja ostettavissa kirjailijalta itseltään. Yhteystiedot ovat: Anna-Maija Kurttila Krakantie 21 B 90150 OULU puh. 0405756808
Hyvä vastaanottaja, etsin Turun Sanomissa alkuvuodesta 2004 julkaistua juttua Wärtsilän Turun tehtaan lopettamisesta, n. 400-500 sadan työntekijän työsuhteen… 640 13.1.2014 Turun Sanomien arkistosta löytyy mm. seuraavia artikkeleita http://www.ts.fi/uutiset/talous/1073939645/Wartsilan+moottorituotanto+l… (TS 14.1.2004) http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1073939653/Wartsila+vahentaa+Turusta+l… (TS 14.1.2004) http://www.ts.fi/uutiset/talous/1073939776/Wartsilan+Turun+tehtaan+tuot… (TS 15.1.2004) Mm. nämä artikkelit löytyivät lehden verkkoversiosta. Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston tieto-osastolla (uudisosan 2.krs.) voi tutkia Turun Sanomien painettua lehteä mikrofilmiltä kyseiseltä ajalta. Lukulaitteen voi varata (puh. 02-2620629 tai 02-2620630) ja mikrofilmistä on mahdollista ottaa A4-tulosteita.
Huhtikuun Imagessa kirjoiteta, että vuonna 1995 ilmestynyt Aikakoneen Tähtikaaren taa -albumi olisi ensimmäinen Suomessa painettu Cd-levy. Kuitenkin Riki… 1087 28.3.2013 Imagen ehdokas ensimmäiseksi Suomessa painetuksi CD-levyksi voi hyvinkin pitää paikkansa: ajankohta osuu hyvin yhteen kotimaisen CD-tuotannon aloittamisen kanssa. Ensimmäinen suomalainen CD-tehdas CD-Linja Oy aloitti toimintansa 1990-luvun puolivälissä. Jo alunperin 60-prosenttisesti ruotsalaisen DCM:n (Digital Communication Media) omistuksessa olleesta CD-Linjasta tuli vuonna 2001 osa DCM-konsernia. Se yhdistyi tanskalaiseen SDC DanDisciin vuonna 2005, ja näin muodostuneen yhteispohjoismaisen konsernin nimeksi tuli Dicentia. - Nykyään ainoa suomalaisomistuksessa oleva CD- ja DVD-tehdas on Data-Mate. Lähteet: Mika Koivusalo, CD-levyjä suomalaisesta tehtaasta. Hifi 6-7/1996 Juhani Kolomainen, Äänen kuningatar : kotimainen cd-levyjen...
Etsin kirjan/kirjailijan nimeä mikä käsitteli dekkarimalliin Jyväskylässä olevaa paperitehdasta.Suomalainen kirjailija muistaakseni.Kirja painettu 1970-1990… 925 26.4.2010 Pentti Pesän teollisuustrilleri Kauppa tai kuolema (Gummerus, 1976) voisi olla varteenotettava ehdokas etsityksi kirjaksi. Kirjan jyväskyläläistehdas ei tosin ole paperitehdas, vaan paperikoneita valmistava Valmetin Rautpohjan tehdas. Kirjan takakannen esittelyteksti kuvaa romaania seuraavasti: Valmetin Rautpohjan tehdas Jyväskylässä on osa suomalaista raskasta metallia, kuuluisa paperikoneistaan. Työ on korkealuokkaista, mutta kilpailu maailmanmarkkinoilla kovenee talouslaman puristuksessa. Eräänä päivänä tehtaalla tapahtuu sabotaasi... Insinööri Jorma Kankaansyrjälle tämä on isku vasten kasvoja. Suunnittelijana hän tuntee Itävaltaan tilatun paperikoneen omakseen. Eikä kysymys ole vain kunniasta. Vanhan metallimiehen poikana Kankaansyrjä...
Miten pääsen Helsingin Suutarilasta Porvooseen Brunbergin makeistehtaalle? Olen hakenut reittiohjeet osoitteesta Fonecta.fi, mutta kohdassa jossa täytyy… 2676 22.4.2010 Suutarilasta Itäkeskukseen pääsee joko bussilla tai bussilla ja metrolla. Reittivaihtoehtoja löytyy HSL:n Helsingin seudun liikenteen sivustoilta http://www.reittiopas.fi/?from_in=suutarila&from_prev=&from=&via_in=&vi… Helsingistä Porvooseen liikennöi puolen tunnin väliajoin sekä vakio- että pikavuoron linja -autoja. Bussit lähtevät Kampin matkakeskuksesta laiturilta 2 tai 4. Itäkeskuksesta bussiin pääsee Turunlinnantien 8 laiturilta, joka sijaitsee vastapäätä Itäkeskuksen kirjastoa. http://www.matkahuolto.fi/fi/matkapalvelut/aikataulut/ Bussilippujen hinnat vaihtelevat 9-12 € välillä riippuen liikennöivästä linja-autoyrityksestä. Brunbergin tehtaanmyymälä sijaitsee Teollisuustie 8 Porvoossa, jonne Porvoon keskustasta...
Minkämaalainen on esine jossa on kaksi suoraa miekkaa ristissä kärjet alaspäin. Mikä on tehdas. Leimassa on lisäksi R.B. ympyröitynä. Ostimme kaksi… 3693 23.1.2009 Ilmeisestikin sama leima on tämän barokkikynttelikön takana: http://cgi.ebay.pl/ws/eBayISAPI.dll?ViewItem&item=170173751255 Valitettavasti tämänkään esineen myyjä ei kerro valmistajaa. Voisikohan kyseessä olla saksalainen tehdas Ritzenhoff & Breker, joka tunnetaan myös nimellä R&B: http://www.productpilot.com/en/suppliers/ritzenhoff-breker-gmbh-co-kg/ http://www.ritzenhoff-breker.com/kontakt.php En kylläkään onnistunut löytämään heidän sivuiltaan kuvia niistä leimoista, joita tämä vuonna 1810 perustettu tehdas on aikojen saatossa käyttänyt. Asiaa kannattaisi ehkä kysyä suoraan heiltä; sivuiltahan löytyy yhteystiedot. Varmemman vastauksen pystyisi luultavasti antamaan myös joku suomalainen antiikin arvioija, vaikkapa Hagelstam...
Teen esitelmää Sompasaaren palaneesta makkaratehtaasta. Löytyisikö Teiltä mitään tietoa tehtaan historiasta? Myös olisin kiinnostunut tehtaan pohjapiirroksista… 1137 23.8.2000 Sompasaaressa sijainneesta tehtaasta voisit helpoiten löytää kuvia ja rakennuspiirroksia sekä myöskin historiallista tietoa Helsingin kaupunginarkistosta (http://www.hel.fi/tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html), Helsingin Kaupunginmuseosta, erityisesti kuva-arkistosta (http://www.hel.fi/kaumuseo/palvelut.html), ja mahdollisesti Rakennusvalvontaviraston arkistosta (http://www.rakvv.hel.fi/). Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa (Pasilassa) on erillinen Helsinki-kokoelma, johon tutustuminen voisi myös kannattaa. Historiallista tietoa Sörnäisistä löytyy mm. teoksista Hackzell, Kaija, Viertotietä itään ja länteen, [Sanoma], [Helsinki], 1988 (Helsingin vanhoja kortteleita. 3) ja Narinkka 1982, Helsingin kaupunginmuseo, niistä voisi...