suvut

87 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Tuttavapiiriin kuuluu Enberg-sukua tutkiva henkilö. Mitä tarkoittaa Enberg, Tuttavani kertoi, että v.1765 syntynyt Johannes Antinpoika olisi ottanut v. 1807… 125 Tuomas Salsten Sukunimi-info verkkosivuilla kerrotaan Enberg-sukunimestä. Nimen voi kääntää suomeksi "Katajavuori". https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/enberg.html Lisäksi sivuille on koottu monia sukulinkkejä Enberg-sukunimestä: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/linkit-Enberg~enberg Useimmat helmet-kirjastojen sukunimiä käsittelevät kirjat keskittyvät suomenkielisiin sukunimiin. Marianne Blomqvist on tutkinut Suomen ruotsinkielistä nimistöä seuraavissa kirjoissaan: Personnamnsboken (Finn Lectura, 1993) Teos on yleisesitys maamme ruotsalaisista henkilönnimistä. Vad heter finlandssvenskarna? (Svenska folkskolans vänner, 2006) Från tillnamn till släktnamn i österbottnisk allmogemiljö (Svensk-österbottniska samfundet, 1988)...
Mikä on Jouhkimow -sukunimen alkuperä? Mistä tämä suku on tunnettu? 156 Sukunimi on samaa perua kuin Jouhki. Kirjassa Sukunimet (Pirjo Mikkonen ja Sinikka Kauppala, Otava 2000) kerrotaan, että ortodoksiset karjalaiset ovat käyttäneet muotoja Jouhki, Jouhko, Jouhkima ja Jouko venäläisestä nimestä Jefim, Jevko (kr. nimestä Euthymios). Sukunimeksi vakiintunut mm. Harlussa, Salmissa ja Suistamolla, nykysin mm. Imatralla. Jouhkimoweja on ollut vain muutama kymmenen. Sukunimeä sivutaan lyhyesti Jouhkin yhteydessä myös Outi Patrosen väitöskirjassa Patronen, Outi. Rajakarjalaisen sukunimistön kehittyminen osana Suomen karjalankielisen ortodoksivähemmistön suomalaistumista 1818-1925. Helsingin yliopisto, 2017. Alla linkki väitöskirjaan: https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/f15ff162-9baf-4a82…...
Mistä lähtöisin Seppälän suku? Torniosta? 174 Tuomas Salsteen Sukunimi-infossa 1) varhaisin tieto Seppälöistä on vuosilta 1540–1560-luvuilla. Tuolloin Seppälöitä asui ainakin Ilmajoella, Laihialla, Toholammella sekä Lappeella. 1884–1933 välisenä aikana Seppälöitä syntyi Etelä- ja Länsi-Suomessa, myös Tornion lähellä. Geanet-sivustolla 2) moni 1600-1700- luvun monen Seppälän asuinpaikka oli Etelä-Pohjanmaa, mm. Iitti ja Ilmajoki. Sivusta päätellen Ilmajoki on yleisin Seppälöiden asuinpaikka 1600-luvulla, ja tuohon aikaan, eikä tätä aiemminkaan, Suomessa paljoakaan muutettu pitkien matkojen päähän. Näiden kahden sivuston tietojen mukaan, Etelä-Pohjanmaa vaikuttaa ko. suvun lähtöalueelta. 1) https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/seppala.html Sivun lopussa runsaasti linkkejä...
R. Orasen Palladium sarjan tyyppinen laaja sukusaga olisi hakusessa. Keski/ Etelä- Eurooppaa ( Ranska, Saksa, Italia, Espanja, Kreikka....) 1910/20 - luvuilta… 89 Tässä kirjavinkkejä. Sarjoja: Follett, Ken: Vuosisata-trilogia (Kun suuret sortuvat, Maailman talvi, Ikuisuuden ääri) - laaja sukutarina seuraa yhdysvaltalaisen, saksalaisen, neuvostoliittolaisen, englantilaisen ja walesilaisen perheen kohtaloita Euroopan mullistusten keskellä Guillou, Jan: Suuri vuosisata -sarja (Sillanrakentajat, Keikari, Punaisen ja mustan välissä, Sokea piste, Sininen tähti, Made in America, 1968, Tapetut unelmat, Toinen kuolemansynti, Tarinan loppu) - Euroopan 1900-luvun vaiheita Lauritzenin suvun kautta kerrottuna Lemaitre, Pierre: Näkemiin taivaassa, Tulen varjot, Tuhon lapset - kolmen itsenäisen romaanin muodostama sarja sijoittuu Ranskaan maailmansotien väliseen aikaan Yksittäisiä teoksia: De Céspedes,...
Mikä on statschkun - sukunimen alkuperä? Suku on asunut Viipurissa ennen sotia ja suomentanut nimensä Suomaaksi 1920. Tarkoittaako se suomeksi jotain ja mistä… 97 Löysin Tampereen yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitokselle tehdyn venäjänkielisen Pro Gradu -tutkielman. Sen suomenkielisessä tiivistelmässä kerrotaan, että tutkielma käsittelee "vanhojen suomenvenäläiseten sukunimien" muutosanomuksia. Statschkun-sukunimi ja sen suomennos löytyy tämän tutkielman liitteestä.  Arvelisin siis, että sukunimi on mahdollisesti venäläisperäinen, mutta sen tarkoitusta en ole löytänyt. Pro gradu -tutkielman lähdeluettelossa on monia suomenkielisiäkin sukunimiä koskevia teoksia. Niistä on ehkä mahdollista löytää lisätietoa tästä kyseisestä sukunimestä. Linkki tutkielmaan https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/79835/gradu03045.pdf?seque…
Onko Kolibrinmalja sama kasvi kuin Vaula? 225 Kasvit ovat samannäköisiä, mutta eri sukuisia. Kolibrinmaljan tieteellinen nimi on Lophospermum ja se kuuluu putkilokasveihin. Linkki Lajit.fi Vaulan Asarina ja kuuluu ratamokasveihin. Linkki Wikipedia  
Mikä on Orpana suvun alkuperä 350 Sukunimenä Orpana on tunnettu luovutetun Karjalan alueella Impilahdella, Jaakkimassa, Kirvussa, Kurkijoella, Käkisalmessa, Lumivaarassa, Pyhäjärvellä ja Räisälässä. Nimi Orpana on lähtöisin latinalaisperäisesta nimestä Urbanus, josta on käytetty mm. asuja Urpa, Urpaanus, Urpo, Paunus ja Panu. Vanhoissa lähteissä mainitaan esim. Wrban Skinnar 1552 eli Orban Skinnar 1551 Viipurissa, Vrbana Tuttujeff 1640 eli Orbann Tutinen 1641 eli Vrbanus Tutti 1642 Hiitolassa. Lähde: Mikkonen, Pirjo, Sukunimet. 2000 
Kysyisin tietoja sukunimestä Aho ehkä Piippolassa, joka muutettiin v. 1900 nimeksi Ahonen.Mistä tietoja. 91 Reisjärvisistä Ahon ja Aholan suvuista on koottu sukututkimus Reisjärviset Ahon ja Aholan suvut (Seppo Aho, 2004), josta voisi olla apua. Piippolan alueelta ei ole erikseen sukututkimusta. 
Jos Suomesta olisi tullut kuningaskunta niin olisiko von Hohenzollernin suvusta tullut kuningas/kuningatar hallitsemaan Suomea? 172 Sisällisodan jälkeen Suomessa tosiaan suunniteltiin maan valtiomuodoksi perustuslaillista monarkiaa. Eduskunta ehti jo lokakuussa 1918 valita Suomen kuninkaaksi Hessenin prinssin Friedrich Karlin. Maailmanpoliittisen tilanteen muuttuessa hanke kuitenkin kariutui. https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kuningaskuntahanke Vaikka virallista kruununperimysjärjestystä Suomen kuningaskunnalle ei koskaan säädetty, on pidetty todennäköisimpänä, että hallitsijamme olisi nykyäänkin Hessenin suvusta. Tällöin kuninkaamme voisi olla vuonna 1918 valitun Friedrich Karlin pojanpojan poika, valokuvaajana työskentelevä Philipp von Hessen. Hänestä on mediassa viime vuosina kirjoitettu varsin paljon ja näitä juttuja voi verkossakin lueskella.   
Etsin tietoja Syväsen ja Rantasen suvusta Längelmäen/Oriveden alueelta. Onko niistä olemassa sukututkimusta? 167 Kirjateoksia näistä suvuista en löydä. Ainoastaan Kansalliskirjaston avokokoelmassa olevaa kaksiosaista Antti Lehtosen teosta Längelmäkeä, Mänttää, Vilppulaa ja Keuruuta koskevia tuomiokirjapoimintoja 1500-1700-luvuilta : Längelmäen syntyneet, vihityt ja kuolleet 1718-1730.  Verkko-osoitteita, joista löytyy Syväsiä (ja Rantasia) ovat https://www.myheritage.fi/site-family-tree-267837861/syvanen?familyTreeID=1&rootIndivudalID=1503180&tr_id=m_qafftcpa8y_ams3aavrtp http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ruovesi/muuttokirjoja_1875-1879_ap/hakemisto_3.htm https://orivesi.fi/wp-content/uploads/2020/06/Orivesi_ROYK_Rakennetun_ympariston_selvitys_2010_sivut_6.pdf Emmi Katariina Ojala (Syvänen) (1893 - 1940) - Genealogy (...
Onko Ylivieskan Hamareista julkaistu sukututkimuksia? Mitä keskeisiä Ylivieskan paikallishistoriaa käsitteleviä julkaisuja suosittelette n. vv. 1900-2000… 137 Kirjastojen kokoelmista löytyy ainoastaan yksi Hamarin sukua käsittelevä sukututkimuskirja, ja se sisältää tietokannan mukaan tiedot Kainuun alueen Hamareista. Myöskään Ylivieskan kirjaston kotiseutukokoelmasivulle kootussa listauksessa ei ole mainittu Hamarien sukukirjaa.  Ylivieskan kirjaston sivuilta löytyy suosituslista paikallishistoriaa käsittelevästä kirjallisuudesta. Voit kysyä lisää suosituksia Ylivieskan kirjastosta.    Linkit Tarkkinen Tauno & Kalle Hamarin sukuseura: Hamarin suku sekä tuokioita ja kertomuksia elämän varrelta (1999)  Ylivieskan kirjasto: kyläkirjoja
Haluaisin tietoa Låsin suvusta, nyk. Metsäluoma Nikolai Niemi, ent Lås 201 En valitettavasti löytänyt valmiita sukukirjoja nimillä Lås tai Metsäluoma. Nikolai Niemi ei myöskään tuottanut tulosta, joskin pelkällä Niemi-sukunimellä löytyi joitakin teoksia (esimerkiksi Niemen suku tai Niemen suku Kiikalasta). Se on kuitenkin sen verran yleinen sukunimi, ettei näillä tiedoilla pysty sanomaan ovatko nämä edes lähellä oikeaa sukuhaaraa. Näitä ei myöskään ollut Seinäjoen kirjastossa tai Eepos-kirjastoissa muuallakaan. Jos olet kiinnostunut tutkimaan sukuasi niin sen aloittamiseen on hyviä neuvoja Arkistojen portin sivuilla sekä Suomen sukututkimusseuran sivuilla. Netissä on myös joitakin palveluja, joihin voi syöttää nimiä, syntymävuosia ja asuinpaikkoja ja tutkia löytyykö sieltä omia sukulaisia, esimerkiksi...
Minulla on parikin kysymystä. Löytyisikö kirjoja, jotka käsittelevät Midwayn taistelua? Entä olisiko kirjaa Kennedyn klaanin tarinasta? 184 Vaski-kirjastoista Vaski-kirjastot - verkkokirjasto | Vaski-kirjastot (finna.fi)  löytyy Gordon W. Prangen teos Miracle at Midway (2018), jossa kerrotaan taistelusta sekä amerikkalaisten että japanilaisten näkökulmasta. Midwayn taistelusta kerrotaan myös Niklas Zetterlingin teoksessa Kampen om Stilla havet (2012). Pieni artikkeli löytyy suomeksi teoksesta Toisen maailmansodan suuret taistelut (2012). Kennedyn klaanista löytyy James Pettersonin teos The Kennedy curse (2020) ja Lennart Pehrsonin Familjen Kennedy: en amerikansk dynasti (2011). Elämäkertateoksissa käsitellään myös sukua, esimerkiksi: Kennedy Rose F.: On aika muistella (1974) Heymann C. David: Jacqueline: nainen nimen takana (1989) Kennedyt: kuvia erään perheen kohtaloista...
Onko ilomantsilaisista tehty elämäkertoja? Erityisesti naisten elämäkerrat kiinnostavat, tosin miestenkin! 457 Hei, alla elämäkerrallisia teoksia, joilla on yhteys Ilomantsiin: Harvilahti, Anja: Valkoisen kaapin tarinoita (2002) (sukutarinoita ja ruokaohjeita) Holopainen, Mirjam: Ilomantsin Lackströmit ja heidän aikansa (1986) Ikonen, Jorma: Vapaaehtoisena kotiseutua puolustamassa : Veikko Määttäsen talvisota (2020) Korhonen, Eino: Koitereen kasvatti (1982) Loima, Hannu: Pogostan pappina (1982) Mäkelä, Jari: Rakkaudessa Karjalaan : aitosuomalainen ja Runonlaulajan pirtin juoksupoika (2020) (Heikki Klemola) Rissanen, Kaisu: useita muistelmia, esim. Ilon ja surun, rajan ja runon Ilomantsi (2012) Räty, Jouko: Paula kahdessa Karjalassa (1999) (Paula Klemola) Saarenheimo, Kerttu: Katri Vala : aikansa kapinallinen (1984) (K. V. asui Ilomantsissa...
Onko perää että suomessa olisi 2 eri pääsukuhaaraa Huovisia (Huovinen)? Toinen olisi Pohjois-pohjanmaalla ja toinen haara Kaunuussa (Veikko Huovisen sukuhaara)… 506 Kajaanin kaupunginkirjastossa ei ole sukukirjoja Huovisten suvuista. Kannattaisi ehkä olla yhteydessä Toarie ja Lari Huovisen sukuseuraan http://www.huovistensukuseura.net/ jos he osaisivat selvittää asiaa tarkemmin. Veikko Huovisen suvusta löytyy jotain tietoa internetistä sivustolta http://tarmotoimi.net/huovinen.htm jota voi vapaasti tutkia.
Onko olemassa suomeksi kattavaa kirjaa kennydyn suvusta? 213 Kattavin suomenkielinen Kennedyn "klaania" käsittelevä kirja taitaa olla JFK:n äidin Rose Kennedyn On aika muistella (WSOY, 1974), joka kattaa suvun vaiheet 1800-luvun lopulta 1970-luvun alkuun.
Onko Kainuun/Sotkamon kirjastoissa saatavilla sukukirjaa Kainuun mustosista 177 Mustosten sukukirjaa ei löydy Kainuun eikä Sotkamon kirjastoista. En myöskään löydä viitteitä, että sellaista olisi tehtykään ainakaan painetussa kirjamuodossa.
Löytyykö kirjasta jostakin päin suomea kirja Kaikkosten suvusta, nyt etsin lähinnä Ii;n Kaikkosia Tekijästä ei mitään tietoa 239 Kaksi kirjaa Kaikkosen suvusta löytyi. Kirjojen tiedoista ei käy ilmi, minkä paikkakunnan Kaikkosia he ovat. - Kaikkosista Mankisiin (1991). Löytyy Vaalan kirjastosta. - Pekka Kaikkonen : Historiaa yhden suvun kautta / Esko Kaikkonen (2015). Löytyy ainakin Ylä-Savon Rutakko-kirjastoista. Voit saada kirjat kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta.  
Mikähän kirja olisi kyseessä nainen työskentelee toimittajana ja haluaisi keskittyä talousjuttuihin. Hänen siskonsa muuttaa naisen luokse ja lopulta he… 287 Olisikohan kyseessä ehkä Virpi Hämeen-Anttilan Perijät? https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_56067
Löytyykö Rissasen suvusta (tai talojen asukkaista) Nilsiän Pieksän alueelta julkaisuja, Halunan kyläkirjaa tai vastaavaa 1059 Rissasten suvusta on kirjoitettu useitakin kirjoja. Mikään niistä ei taida liittyä Nilsiään, alla kuitenkin luettelo: - Anneli Rissanen, Tulli-Rissaset Iisalmesta (2011) - Jussi Rissanen, Hipanlahden ja Vehkalahden Rissasten suvut (1966) - Tyyne Rissanen, Lauri Rissanen ja hänen sukunsa vv. 1541-1755 Juvalta Tavisalmen/ Kuopion pitäjään (1983) - Pentti Rissanen, Koostelma Toivalan kylän ja Uuhtaipaleen Rissasten syntysijoilta (1991) - Helvi Lönnblad, Eeva Pajari, Mittee se pellavapiä? : Mykkästen, Zacheusten ja Rissasten vaiheita Pohjois-Savossa 1600-luvulta lähtien sekä kuvaus nuoruudesta 1930- ja 40-lukujen Tuovilanlahdessa (2010) - Ilkka Virta, Viipurin Vilkka : ylietsivä V. J. Rissasen suku, työ ja perhe-elämä (2008) Jos...