suomen kieli

846 osumaa haulle. Näytetään tulokset 681–700.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Miten mahtaa kuulua Paavo Cajanderin suomennos seuraavalle sitaatille Hamletista: " There are more things in heaven and earth, Horatio, Than are dreamt of in… 1707 13.10.2008 Ensimmäisen näytöksen viidennessä kohtauksessa Hamlet sanoo Horatiolle näin: ”Horatio, taivaassa ja maass’ on paljon, Jot’ ei voi uneksia tietoviisaat.” Lähteet: Shakespeare, William: Hamlet. Suom. Cajander. KS, 1879. Shakespeare, William: Hamlet. Ed. Wilson. 1959.
Mistä tulee sanonta "on kuin perseeseen ammuttu karhu?" entä "älä herätä nukkuvaa karhua?" 7554 11.10.2008 Pasi Heikuran kirjassa Samoilla linjoilla (s. 29) kerrotaan sanonnasta näin: Persuksiin ammuttu karhu on äkäisyyslatteus Suomen salomailta. (--) Viime vuosisadan lopulla karhun metsästäminen painimalla korvautui tuliasein tapahtuvalla kaatotoiminnalla. Koska pyssy oli uusi keksintö eikä osumatarkkuus aina ollut paras mahdollinen, opittiin pian tuntemaan, millainen on persuksiin ammuttu karhu. Nykyän sanonnalla kuvataan mm. vastaherätettyä unikekoa, yhtiön juuri irtisanottua vanhaa työntekijää tai salametsästyksestä pidätettyä poromiestä. Suurella sydämellä ihan sikana- suomen kielen fraasisanakirjassa (tekijät Pirkko Muikku-Werner, Jarmo Hari ja Jantunen Ossi Kokko) annetaan ilmaisulle "nukkuva karhu" kaksi merkitystä: Kiivas tai äreä...
Terve! Olen etsimässä kirjaa: Maarit Huhti, Suomea sanoin ja kuvin, 1994 (?), Turun kaupungin oppimateriaalikeskus. Kirja on kätevä apuväline suomen toisena… 2446 9.10.2008 Etsimääsi kirjaa en valitettavasti löytänyt mistään kirjastoluettelosta. Kirjaa voisit tiedustella Turun oppimateriaalikeskuksesta, jonka yhteystiedot löytyvät tästä osoitteesta http://oppimateriaali.turku.fi/ Tältä sivulta voit myös hakea aineistoa, mutta luultavasti sitä lainataan vain Turun alueen kouluihin.
Minkä takia sanotaan "päivät pääksytysten"? Miksi se on niin? 10075 6.8.2008 "Päivät pääksytysten" tarkoittaa mm. Gummeruksen suuren suomen kielen sanakirjan mukaan "koko ajan, yhtenään, joka päivä". Nykysuomen sanakirjan mukaan substantiivi pääksy tarkoittaa puuveneen kokkaa. Kantasanasta pääksy johdettu adverbiaali pääksytysten puolestaan merkitsee "pää päätä (pääksy pääksyä) vasten, päittäin peräkkäin. Näin ollen "päivät pääksytysten" voidaan ymmärtää siten, että päivät seuraavat toinen toistaan pää päätä vasten. Eli koko ajan, yhtenään. Lähteet: Nurmi, Timo: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja, Gummerus, Jyväskylä, 2004. Nykysuomen sanakirja, osat III ja IV, L-R, WSOY, Porvoo, 1983.
Etsin suomenkielisiä sanoja ruotsalaiselle virrelle Pärleporten, joka alkaa "Som en härlig guddomskälla" (säv. Alfred Dulin, san. Fredrik Bloom). Suomeksi nimi… 2111 29.7.2008 Pelastusarmeijan laulukirjasta (Pelastusarmeija, 1990) löytyy virsi, jonka nimi on ”Niin kuin lähde taivahainen valtava ja pohjaton”. Olisikohan tämä virsi numerolla 287 juuri etsimäsi Pärleporten? Valitettavasti tätä laulukirjaa ei taida yleisissä kirjastoissa saatavilla muualla kuin Tampereen kaupunginkirjastossa: http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=avlbs&previd=fulls&sesid=1217314…. Virren sanoja kannattaa siis tiedustella suoraan Tampereelta. Voit myös toki tehdä nuottijulkaisusta kaukolainapyynnön vaikkapa Helsingin kaupunginkirjaston sähköisessä asiointipalvelussa: http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp. Nimenomaan vuonna 1990 julkaistua laulukirjaa on muutamien yliopistokirjastojen kokoelmissa. Saatavuuden...
Haluaisin tietää 1. mistä sana 'äiti' on tullut suomen kieleen? 2. milloin? 3. mitä äiti-sanan muinainen merkitys on? Mistä voisin lukea lisää äiti-sanan… 14825 23.7.2008 Suomen kielen ’äiti’ on tiettävästi ikivanhaa germaanista lainaa. Muinaisgermaanit käyttivät sanaa aithi, josta ovat muodostuneet gootin aiþei, muinaisen yläsaksan eidī sekä muinaisnorjan eiđa. Aithi tarkoitti äitiä, muita sanan merkityksiä tai äitiin liittyviä mielleyhtymiä eivät tämän vastauksen pohjana käytetyt lähteet mainitse. Sama sana on lainattu myös viroon: eit merkitsee eukkoa, muoria tai mummoa, tai sitten halventavasti akkaa, muijaa ja ämmää. Germaanisista kielistä eri muodot ovat jo kadonneet, kielen käyttäjät ovat aikoinaan omaksuneet latinalaisen lainan mater. Meidän vanha, omaperäinen sanamme olisi emä tai emo, joista jälkimmäinen on tuttu kalevalaisesta kansanrunoudesta äidin merkityksessä. Mutta eivät suomen kielen...
Millaisia elokuva-alan sanakirjoja (englanti-suomi) on saatavana? Asun Järvenpäässä. 2504 22.7.2008 Valitettavasti näyttää siltä, ettei elokuviin erikoistuneita sanakirjoja juurikaan ole, sen enempää painettuna kuin verkkoaineistona – tai ei ole ainakaan käännöksiä englannista suomeen. Esimerkiksi pelkästään englanninkielisiä sanastoja olisi kyllä jonkin verran saatavilla. Seuraavat teokset löytyvät myös Järvenpään kaupunginkirjaston kokoelmista: - Film & TV technical terms in English and five Nordic languages. Proprius, 1983. - Juntunen, Max: Elävän kuvan sanasto: elokuva- televisio- ja video-alan keskeiset termit ja käsitteet. Edita, 1997. Jälkimmäisessä kuvailutiedoissa teoksen kieleksi on annettu vain suomi, mutta asiasanoissa on maininta myös englannista. Termeistä on siis todennäköisesti suomenkieliset selitykset ja sanojen...
Etsin kirjaa, jossa selitetään sanontojen syntyperä. Esimerkiksi "Otetaan neuvoa antavat" syntyi kieltolain neuvoa antavasta kansanäänestyksestä. Muistaakseni… 3363 16.7.2008 Osa aimmasta vastauksesta: "Suomen kielen sanakirjat -sarjassa on ilmestynyt: Suomalainen fraasisanakirja / toim. Sakari Virkkunen, (Suomen kielen sanakirja 2) ja Lentävien lauseiden sanakirja / toim. Maunu Sinnemäki, (Suomen kielen sanakirja 5). Nämä ovat mainioita lähteitä suomalaisiin ja myös yleismaailmallisiin sanontoihin." Ensin mainitussa kirjassa selvitetään myös esimerkkinä mainitun "otetaan neuvoa antavat" -sanonnan alkuperä: "Kieltolakiasiassa toimitettiin 1931 neuvoa-antava kansanäänestys (johon osallistuneista 71% kannatti kieltolain kumoamista). Tästä jäi viinaryypyn nimeksi 'neuvoa antava'." Jonkun verran erilaisten sanontojen alkuperää selvitetään myös esim. kirjassa: Kukkarokivi : suomalaisen folkloren antologia /...
Etsin suomenkielen opiskeluun cd:itä , jotka on kohdistettu ulkomaalaisille. Löytyykö cd+kirja yhdistelmiä Espoon jostain kirjastosta? 1076 3.7.2008 Suomenkielen opiskeluun ulkomaalaisille suunnattuja kielikurssipaketteja (cd + kirja) on Espoon kirjastoissa useita. Ko. kurssit voivat kuitenkin olla suosittuja ja varattujakin, joten kannattaa kysellä ja tarvittaessa varata lähimmästä kirjastosta. Joitakin Espoon kirjastojen kokoelmiin kuuluvia kielikursseja ovat esim: "Supisuomea", "Finnish for foreigners", "Suomea suomeksi" ja "Kieli käyttöön", joissa kaikissa kielikurssipaketeissa on mukana sekä kirja että CD.
Onko olemassa mitään "nykysuomi-wanhasuomi"-sanakirjaa? 1370 27.5.2008 Näistä voisi olla apua, vaikka ne toimivatkin "toiseen suuntaan" eli vanhasuomi-nykysuomi. Vanhan kirjasuomen sanakirja. Ensimmäinen osa : A - I / [toim.: Lahja-Irene Hellemaa...et al.] Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 1985. Vanhan kirjasuomen sanakirja. Toinen osa : J-K / [toimitus: Maija Länsimäki, päätoimittaja ... et al.] Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. 1994 Turunen, Aimo: Kalevalan sanat ja niiden taustat. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö , 1979 Suomen murteiden sanakirja. Tästä on ilmestynyt kahdeksan osaa, viimeinen 2008 ilmestynyt loppuu sanaan kurvottaa. Jussila, Raimo: Vanhat sanat : vanhan kirjasuomen ensiesiintymiä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 1998
Mikä on sanan syttyminen/sytyttää/syttyä etymologia? 1450 27.5.2008 Syttyä sanan merkityksiä ovat mm. alkaa palaa, ottaa tulta, leimahtaa tuleen. Syttyä sana on tullut verbistä syteä, joka suomen murteissa ja lähikielissä on merkinnyt rivakkaa iskemistä. Aikoinaan tuli sytytettiin piikivellä iskemällä; syttää, sytyttää tarkoitti kipinöiden iskemistä piikivellä. Lähteet: Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004) Kielitoimiston sanakirja, osa 3 (2006) Meri: Sanojen synty (2004)
Evaluointi vai evaluaatio suomeksi? Meillä on käytetty molempia kehitysyhteistyön arvioinneista. Niitä hoitavan yksikön nimi on evaluoinnin .. yksikkö. http:/… 1525 7.5.2008 evaluointi5*J evaluoiminen, arviointi. yks. nom. evaluointi yks. gen. evaluoinnin yks. part. evaluointia yks. ill. evaluointiin mon. nom. evaluoinnit mon. gen. evaluointien mon. part. evaluointeja mon. ill. evaluointeihin
Miten taipuu sukunimi Puonti? Puonti : Puontin vai Puonti : Puonnin? 2133 5.5.2008 Puonti taipuu Puonti ; Puontin, koska nimi ei tarkoita mitään.
Mihin suomen kielen sanojen "kotio" ja "kotoa" etymologia juurtuu? 5927 18.3.2008 Koti on kota-sanasta muodostettu substantiivi. Sen on arveltu syntyneen vanhemmasta kota-muodosta siten, että se on irtautunut itsenäiseksi perusmuodoksi sanan monikollisista taivutusmuodoista, esim. mennä kotiin, olla kodissa jne. Toisaalta on pidetty mahdollisena, että koti on kota-sanan johdos, jolloin se palautuisi muotoon ´kotei´ ´kotai´ (kodallinen asuinpaikka). Edellistä pidetään todennäköisemmin oikeana (Nykysuomen sanakirja 6: etymologinen sanakirja. WS 1987) Koti-sana tosiaan taipuu hyvin epäsäännöllisesti. On olemassa esim. adjektiivit kotoisa ja kodikas. Kotio ja kotia ovat murteellisia ilmauksia ja tarkoittavat kotiin. Kotoa on sama kuin kodista. Suomen kielen sanojen etymologiasta saa lisätietoja esim. seuraavista teoksista:...
Vanhan, harvinaisen miehen nimen alkuperästä olen kiinnostunut. Nimi on Ikka. 1331 12.3.2008 Ikka saattaa olla yhdistettävissä muinaissaksalaiseen henkilönnimeen Ico, Icha, Ichilo. Ks. Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet. - Helsinki, 2000, s. 150 Ikkala
Tiedustelisin termin "eripainos" merkitystä. Jos eripainoksia on kokonainen kokoelma, onko jotain tyypillistä tapaa, miten se on syntynyt? 2050 7.3.2008 Suomen kielen perussanakirjan mukaan eripainos on "kausijulkaisun tms. kirjoitus erilliseksi vihkoksi painettuna". Tietoa tyypillisestä eripainoskokoelman syntytavasta ei löytynyt. Ehkäpä yksi syy voisi olla tarve koota esim. tietyn kirjoittajan eri lehdissä julkaistut kirjoitukset yhteen.
Mistä on saanut alkunsa sanonta "päin prinkkalaa"? 29820 6.3.2008 Prinkkala-nimeä kantaa Turussa kaksikin historiallista rakennusta; Kakskerran saaressa sijaitseva kartano (ruotsiksi Brinkhall), sekä keskustassa sijaitseva Prinkkalan talo (Brinkalahuset), jonka parvekkeelta joulurauha vuosittain julistetaan. Sanonta "päin prinkkalaa" (alkuaan "päin Prinkkalan muuria") on tiettävästi syntynyt 1820-luvulla, kun joku on ajanut vaununsa säpäleiksi lähtiessään Prinkkalan talossa järjestetyistä maaherran juhlista. Lähde: Suomalainen paikannimikirja (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007)
Teille! Sellaista olen tässä miettinyt, minkä vuoksi suomenkielisten vuodenaikojen nimissä yksi on monikossa? Tarkoitan tietysti kevättä. Ja sitten ne korvat!… 2277 3.3.2008 Kevät-sana ei ole monikollinen, vaikka se loppuukin t-kirjaimeen. T-loppuisia, ei-monikollisia sanoja on itse asiassa aika monta, mm. lyhyt, tiehyt, kevyt, airut. Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan suomen kielen kevät-sanalla on vastine kaikissa itämerensuomalaisissa sukukielissään. Samaisen kirjan mukaan korva-sana tarkoittaa joissakin suomen murteissa myös reunaa, äärtä tai vierusta. Tässä merkityksessä sitä käytetään vuodenaikojen tai esim. kellonaikojen yhteydessä, esim. viiden korvilla.
Onko saatavilla tilastoa siitä, kuinka suuri osuus suomeen käännetystä kaunokirjallisuudesta on käännetty mistäkin kielestä? Aikarajauksesi jokin 2000-luvun… 1435 21.2.2008 Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta, jonka osoite on https://fennica.linneanet.fi/ ,voi hakea eri kielistä suomennettua kirjallisuutta. Haussa käytetään udk-luokitusta (yleinen kymmenluokittelu) ja kaunokirjallisuuden lisälukuja. Esimerkiks: Mitä englanninkielistä proosaa on julkaistu suomeksi vuonna 2000? Hakutyypiksi valitaan luokitus. Hakuruutuun kirjoitettava hakulauseke on seuraavanlainen: udk:820 –3. Hakulausekkeessa luku 820 on englanninkielisen kirjallisuuden luokituskoodi. Udk on luokitusjärjestelmän tunnus ja 3 on proosan lisäluku. Huom. lisälukujen eteen tulee välilyönti Kohdasta rajaus voi tehdä aikarajauksen. Esimerkkejä udk -luokitusjärjestelmän luokituskoodeista. 820 Englanninkielinen kirjallisuus 830...
Löytyykö bosnia-suomi-bosnia sanakirjaa 3212 26.1.2008 Seuraava sanakirja löytyy pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta: Finsko-bosansko-finski rjecnik = Suomi-bosnia-suomi-sanakirja / Cemer, Enes. Helsinki : Finn Lectura, 1997. Kirjasta voi tehdä kaukolainapyynnön oman kotikirjaston kautta.