| Esi-isäni sukunimi oli Dorff. Syntynyt Ruotsissa. Alunperin nimi ollut luultavasti Brännare. Ollut sotilas. Onko Dorff sotilasnimi? |
575 |
|
|
|
Kirjaston lähteistä ei löytynyt tietoa nimestä. Dorff-nimeä ei mainita nimistöntutkija Pirjo Mikkosen artikkelissa Suomen ruotusotamiesten lisänimistä, joka tosin käsitteleekin suomalaisia, ei ruotsalaisia sotilasnimiä. Artikkeli löytyy alta:
https://www.genealogia.fi/nimet/nimi32s.htm
Nimestä on keskusteltu ruotsalaisella sukututkimusfoorumilla:
https://forum.genealogi.se/index.php?topic=67415.0 |
| Kuinka monta sukunimeä Suomessa arvellaan olevan? |
733 |
|
|
|
Väestörekisterikeskus julkaisee avoindata.fi-palvelussa suomalaisten etu- ja sukunimet, joita on väestötietojärjestelmässä vähintään 20 kappaletta.
Tietosuojasyistä sukunimiä, joita on alle 20 kappaletta, ei esitetä luetteloissa. Luettelossa sukunimiä on 22690. Nimiaineistot on poimittu syyskuussa 2018. https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/none
Sukunimi-info -sivustolle on kerätty tietoja 23315 Suomessa esiintyvästä sukunimestä suomalaisista sukunimistä. Tieto on yhdistelty julkisista listauksista, tilastoista ja nimitutkimuksista. 22 654 sukunimestä on koottu erilaisia tilastoja. http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/index-tilastot.html |
| Mistä on Sirviö-suku lähtöisin? |
2059 |
|
|
|
Sirviö-nimeä on esiintynyt Pyhäjärvellä (Olli ja Pekka Sirviö) ja Kärsämäellä (Maunu Sirviö) jo 1500-luvulla. Oulusta, Sotkamosta, Kiteeltä ja Nurmeksesta nimeä on löytynyt 1600-luvulta. (Pirjo Mikkonen: Sukunimet).
Tuomas Salsteen Sukunimi-infosta voit lukea nimestä lisää http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/sirvioe.html |
| Kysymyksiä genetiiveistä . paljon julkisuudessa on ollut henkirikoksen uhri anni törn ja mannerheim-ritari lauri törni . eikö toi törn nimestä mediassa… |
399 |
|
|
|
Kotimaisten kielten keskuksen nettisivuilla (https://www.kotus.fi/kotus) on sukunimien taivutusohje (http://kaino.kotus.fi/sukunimientaivutus/index.php). Ohjeesta ei löydy sukunimeä Törn tai Törni, mutta sen sijaan löytyy sukunimet Björn ja Björni. Oletettavasti Björn ja Björni taipuvat samoin kuin Törn ja Törni. Ohjeen mukaan Björn taipuu genetiivissä muotoon Björnin ja Björni taipuu genetiivissä samoin eli Björnin. |
| Mistä tulee ja mistä on lähtöisin / mikä on alkuperä sukunimelle Wahlman? |
1275 |
|
|
|
Netistä löytyy Sukunimi-info sivusto http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/wahlman.html joka kertoo mm. seuraavaa:
"Nimi on ruotsinkielinen. Se on sukunimistössämme tavallista. Nimen ruotsinkielisyys ei yleisesti ottaen tarkoita, että suku olisi alkujaan suomenruotsalainen tai Ruotsista kotoisin, sillä supisuomalaisetkin ovat aikojen saatossa saaneet ruotsinkielisiä nimiä. Suvun puhekieltä ei näe nimestä. Sukututkimuksessa voidaan puhekieltä arvioida mm. siitä, missä päin suku on asunut.
Sanan wahlman merkitys on 'valasmies'. Jokin muukin merkitys saattaa tulla kyseeseen.
Nimi alkaa komealla kaksois-W:llä. Siitä on olemassa myös tavallisella V:llä kirjoitettava muoto Vahlman. W-muodossa on... |
| Mistä sukunimi Kratz on lähtöisin |
623 |
|
|
|
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 47 Kratz-sukunimistä henkilöä.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Nimistöntutkija Pirjo Mikkosen Mitä ruotusotamiesrullat kertovat nimistöntutkijalle : Suomen ruotusotamiesten lisänimistä -artikkelin mukaan Kratz on ollut yksi tällainen sotamiehelle annettu lisänimi. Eli jos suku on suomalainen, kyse voi olla tästä. Artikkeli on luettavissa alla olevasta linkistä:
https://www.genealogia.fi/nimet/nimi32s.htm |
| Miten taipuu sukunimi Suurkonka? |
702 |
|
|
|
Kotimaisten kielen keskuksen osoitteesta http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/324 löytyvän ohjeen mukaan sukunimet taipuvat vastaavien yleiskielen sanojen mukaan tai äänneasultaan samanlaisen nimen mukaan. Joskus taivutus voi myös vaihdella kahden eri muodon välillä.
Nimen Suurkonka taustalla lienee sana konka (myös muodoissa konko, konkka ja konke), jonka merkitys on ’esiin työntyvä, ylöspäin kääntyvä’. Näin kertoo Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet (Otava, 2000) hakusanan Konga kohdalla. Suomen murteiden sanakirja (osa 8; Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Valtion painatuskeskus, 2008) lisää siihen vielä merkitykset ’kohouma, kyhmy, kyömy, kaartuva, kupera, lynkä’. Sen esimerkeissä esiintyvät molemmat... |
| Mitä tarkoittaa tai mistä tulee sukunimi "Talus"? |
1505 |
|
|
|
Sukunimi Talus tunnetaan Pohjanmaalla sekä talon- että sukunimenä. Ensimmäiset Talus-nimet on kirjattu 1500-luvun puolivälissä Alavieskassa ja 1600-luvulla Vöyrissä ja Kalajoella.
Talus-nimi saattaa olla samaa perua kuin talas merkityksesmässä talvirakennuksen rehusuojaa. Nimen lähtökohtana saattaa olla myös talas-sana merkityksessä ’venetalas, nuottatalas’.
Pohjoissa-Savossa ja Pohjois-Karjalassa esiintyy sukunimi Tallus, jolla saattaa olla yhteys Talus-nimeen. Nimitutkijat eivät kuitenkaan tarkenna mahdollista yhteyttä.
Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (Otava, 2000)
|
| Mistä tulee sukunimi parviainen |
1585 |
|
|
|
Sukunimi Parviainen pohjautuu venäläiseen ristimänimeen Parfeni (Parfenij), jonka karjalaisia muotoiluasuja ovat mm. Parppa, Parhia ja Parvia.
Kirjan Parviaisten suku 3 (2011) mukaan nimi olisi voinut muotoutua suvun kantaisän nimen kautta seuraavasti: Parfeni > Parvia >Parvianpoika > Parviainen (s. 13).
Sukunimi Parviainen on yleinen koko Itä-Suomessa.
Lisätietoja löytyy kirjoista:
Mikkonen, Pirjo : Sukunimet (2000)
Parviaisten suku 1 : 1500-luvulta 1700-luvulle (1999)
Parviaisten suku 3 : Par sattoo vuotta Savon Parvijaisia (2011)
|
| Miten on mahdollista että monen ihmisen murhaaja ,ikänsä vankilassa istunut,voi ja saa luvan vaihtaa sukunimensä pariinkin otteeseen,aina mieheni sukunimiä… |
454 |
|
|
|
Suomen etu- ja sukunimilain (946/2017) 16 §:n mukaan elossa olevan henkilön käytössä oleva sukunimi voidaan ottaa sukunimenä käyttöön vain tietyin ehdoin. Sukulaisuus on hyväksytty peruste eli jos tämä kysymyksessä mainittu henkilö on kysyjän puolison sukulainen, nimenmuutos on ollut laillinen eikä sitä varten ole tarvinnut kysyä erikseen lupaa. Jos kysyjän puoliso haluaa ehdottomasti eri nimen, hänen täytyy hankkia ns. uudissukunimi, joka ei ole vielä kenenkään käytössä. Uudissukunimestä säädetään em. lain pykälissä 17-20.
Heikki Poroila |
| Löytyykö tietoa, mistä sukunimi Poikkimaa on peräisin? |
316 |
|
|
|
Sukunimeä Poikkimaa ei löydy sukunimikirjoista, mutta muiden samankaltaisten nimien perusteella uskaltaisin arvata, että kyseessä on talon nimestä tullut sukunimi. Poikkimaa, -mäki ja -metsä ovat usein nimityksiä, jotka kuvaavat esimerkiksi mäkeä, jonka yli menee polku/kulku-ura tai suoalueen katkaisevaa metsäsaareketta.
Maantieteellisessä nimistössä Poikkimaa esiintyy koko Suomessa; Länsi-Lapista Kaakkois-Suomeen saakka. |
| Löytyykö sukunimelle "Somppi" joku etynomologia? Kuulemani selityksen mukaan "Sompinluoma" olisi pieni oja/joen haara, mutta sekin lienee paikannimi eikä… |
2063 |
|
|
|
Somppi on vanha (ainakin 1600-luvulta saakka) talonnimi Etelä-Pohjanmaalta. Vanhoissa kirkonkirjoissa nimi kirjoitetaan usein joko muotoon Sompi tai Sompe. Nimi juontaa juurensa Kauhavalla olleeseen Sompin talon, joka jaettiin kahtia isossajaossa vuonna 1826 Stor Sompin ja Lill Sompin tiloihin. Mainitsemasi nimet ovat isojaon jälkeen kantatilasta irrottautuneita taloja, eivät siis luonto- tai paikannimiä. Nimi on niin vanha, että sitä tuskin on käännetty ruotsista suomeen.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -teos (Otava 2000) ei anna mitään etymologista selitystä Somppi-nimelle vaikka se monelle muulle nimelle sellaisen antaakin.
Somppi-Isosompin sukuseurasta voit tiedustella , josko heillä olisi lisätietoa etymologisista... |
| Kysyin täällä joskus aiemmin, että milloin naisen ei ole enää ollut pakko ottaa miehen sukunimeä avioituessaan. Vastaus oli, että tuo pakko poistui vuonna 1986… |
605 |
|
|
|
Jos puolisot on vihitty avioliittoon ennen 1.1.1986, vaimolla on oikeus avioliiton aikana ottaa sukunimekseen se nimi, joka hänellä oli naimattomana ollessaan, ilmoittamalla siitä kirjallisesti sille maistraatille, jonka toimialueella hänellä on kotikunta tai väestökirjanpitokunta.
Nimiasioista löytyy tietoa maistraatin sivuilta, https://www.maistraatti.fi/fi/Palvelut/nimiasiat/ |
| Kuinka löytäisin kirjan, tietokantoja tms. joita aloitteleva sukututkija voisi käyttää hyödyksi etsiessään tietoja sukulaisistaan. |
381 |
|
|
|
Kirjastossa sukututkimus on luokassa 99.3. Oppaita ovat esimerkiksi Eine Kuisminin Sukua tutkimaan (2014) ja Marja Huovilan Sukututkimuksen käsikirja (2009).
Tietoa kirjastojen aineistoista löytyy netistä, esim. Päijät-Hämeen kuntien ja kaupunkien kirjastot ovat tietokannassa https://lastu.finna.fi/ . Suomen kirjastojen yhteistietokantoja ovat Melinda https://melinda.kansalliskirjasto.fi ja Finna.fi, https://finna.fi, josta löytyy viitteitä aikakauslehtiartikkeleihin ja kirjoihin.
Suomen sukututkimusseuran sivuihin kannattaa tutustua https://www.genealogia.fi/ Aloittaa voi vaikka sen Sukututkimuksen aloittaminen -sivusta: https://www.genealogia.fi/sukututkimuksen-aloittaminen/ Sivustolla on hyödyllisiä sukututkimukseen... |
| Olen harkinnut sukunimeni muuttamista ruotsinkieliseksi mm siksi, että kyseinen nimi esiintyy 2-kielisellä alueella ja on ollut ristimänimeni ikäni. |
829 |
|
|
|
Maistraatin sivuilla sukunimen vaihtamisesta kerrotaan näin:
Jokainen, jolla on Suomessa kotipaikka ja joka on merkitty täällä väestötietojärjestelmään, voi muuttaa Suomessa etu- ja sukunimensä.
Lisäksi ulkomailla asuvien Suomen kansalaisten osalta, joilla on kotipaikka muussa valtiossa kuin Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa, voidaan nimenmuutos tehdä myös Suomessa.
Nimenmuutoksiin liittyvissä asioissa ensimmäisen asteen nimiviranomaisina toimivat maistraatit.
Nykyinen nimilaki sallii nimen muutoksen sukunimiin seuraavasti:
◾Voit ottaa käyttöön ennen ensimmäistä avioliittoa käytössäsi olleen sukunimen, kaksiosaisen sukunimen tai luopua kaksiosaisen sukunimen käyttämisestä.
◾Voit ottaa aviopuolisosi sukunimen hänen suostumuksellaan... |
| Miksiköhän suomalaiseksi nimeksi on venäläinen nimi NIKIFOROV -muutettu ????? |
1010 |
|
|
|
Sirkka Paikkalan Se tavallinen Virtanen: Suomalaisen sukunimikäytännön modernisoituminen 1850-luvulta vuoteen 1921 -teoksesta löytyi tieto (s. 400) että vuonna 1918 nimi muodossa Nikiforow olisi suomalaistettu Nortamoksi. Tämä suomennos ei ehkä kuitenkaan liity Konstantin Nikiforoviin.
Muita suomennoksia emme lähteittemme avulla löytäneet:
- Snellmanin kunniaksi sukunimet suomalaisiksi : Snellmanin 100-vuotispäivän 12.5.1906 suuri sukunimien suomalaistamispäivä Tampereella ja muuallakin Suomessa / Juha Javanainen (2006)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaistetuista_sukunimist%C3%A4
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan sukunimi Nikiforov on tai on ollut Suomessa 122 henkilöllä, joista ... |
| Miten taipuu sukunimi Linnove? Linnovea vai Linnovetta? |
399 |
|
|
|
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilla on tietoa sukunimien taivutuksesta.
Luultavasti Linnove taipuu Linnovea. Kielitoimiston neuvontapuhelin https://www.kotus.fi/palvelut/neuvontapuhelimet/kielitoimiston_neuvonta…
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivulla sanotaan "On kuitenkin joukko nimiä, johon yleissääntöä ei voi soveltaa tai joiden taivutuksessa on muuten epäselvyyttä. Näihin kuuluvat keinotekoiset, lähinnä nimenmuutoksissa muodostetut uudet sukunimet, joilla ei ole yleiskielessä äänteellistä vastinetta. "
Sukunimien taivutusluettelo on myös verkossa: https://www.kielikello.fi/-/sukunimien-taivutusluettelo-verkossa
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/sukunimet/ohje/324
|
| Mihin vuoteen asti naisen oli pakko ottaa miehen sukunimi mennessään naimisiin? Ja jos olisi ollut niin, että esimerkiksi joku Eeva-niminen nainen olisi mennyt… |
727 |
|
|
|
"Pakko käyttää miehen sukunimeä poistui Suomessa vuonna 1986". https://www.kielikello.fi/-/puolison-nimi-vai-oma-nimi-
Nimilautakunta käsittelee nimiasioita http://oikeusministerio.fi/nimilautakunta
https://www.minilex.fi/a/maistraatti-ja-nimilautakunta-nimiviranomaisina
Kielitoimiston sivuilla on lyhyesti tietoa nimilaista https://www.kotus.fi/kielitieto/nimisto/henkilonnimet/nimilaki_lyhyesti . Lainsäädäntö http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694
Tammikuussa on käsitelty nimilain uudistamista https://www.kotus.fi/nyt/uutistekstit/kotuksen_uutiset/kotuksen_uutiset… |
| Paikannimen lisäksi, mitä tarkoittaa sukunimi Tyhtilä? |
327 |
|
|
|
valitettavasti kirjastosta löytyvistä nimikirjoista ei löydy selitystä Tyhtilä nimelle. Katsoin teokset: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (2000), Uusi suomalainen nimikirja (1988), Suomen kielen sanakirjat osa 6: suomalainen nimikirja, Suomalaisia sukuja ja sukunimiä (1968). Netistä googlailukaan ei tuonun apua asiaan, mutta sukututkija Tuomas Salsten pitämältä sivustolta löytyy vähän tietoa Tyhtilä nimestä, ei kylläkään nimen merkityksestä. http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/tyhtila.html
Suomen sukututkimusseurasta voisi mahdollisesti tiedustella olisiko heillä tietoa asiasta, tässä yhtetystiedot:
https://www.genealogia.fi/yhteystiedot-ja-aukioloajat
|
| Mitä perua ovat sukunimet Tillaeus, Maamies ja Gynther? Löytyykö mainittuihin nimiin liittyen mitään tietokirjallisuutta? |
1022 |
|
|
|
Kyseisistä sukunimistä ei löydy mainintoja teoksista:
Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala
Uusi suomalainen nimikirja
Sukututkija Tuomas Salsten ylläpitämältä Sukunimi-info -sivustolta löytyy tietoa Tillaeus –nimestä. http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/tillaeus.html
Sukunimi Gynther esiintyy myös Sukunimi-info -sivustolla http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/gynther.html |
Kysy kirjastonhoitajalta