sukunimet

Tilaa aihepiirin sukunimet RSS-syöte
722 osumaa haulle. Näytetään tulokset 221–240.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mitä tarkoittaa tai mistä tulee sukunimi "Talus"? 1374 Sukunimi Talus tunnetaan Pohjanmaalla sekä talon- että sukunimenä. Ensimmäiset Talus-nimet on kirjattu 1500-luvun puolivälissä Alavieskassa ja 1600-luvulla Vöyrissä ja Kalajoella. Talus-nimi saattaa olla samaa perua kuin talas merkityksesmässä talvirakennuksen rehusuojaa. Nimen lähtökohtana saattaa olla myös talas-sana merkityksessä ’venetalas, nuottatalas’. Pohjoissa-Savossa ja Pohjois-Karjalassa esiintyy sukunimi Tallus, jolla saattaa olla yhteys Talus-nimeen. Nimitutkijat eivät kuitenkaan tarkenna mahdollista yhteyttä.   Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (Otava, 2000)    
Mistä tulee sukunimi parviainen 1472 Sukunimi Parviainen pohjautuu venäläiseen ristimänimeen Parfeni (Parfenij), jonka karjalaisia muotoiluasuja ovat mm. Parppa, Parhia ja Parvia.  Kirjan Parviaisten suku 3 (2011)  mukaan nimi olisi voinut muotoutua suvun kantaisän nimen kautta seuraavasti: Parfeni > Parvia >Parvianpoika > Parviainen (s. 13). Sukunimi Parviainen on yleinen koko Itä-Suomessa.   Lisätietoja löytyy kirjoista: Mikkonen, Pirjo : Sukunimet (2000) Parviaisten suku 1 : 1500-luvulta 1700-luvulle (1999) Parviaisten suku 3 : Par sattoo vuotta Savon Parvijaisia (2011)  
Miten on mahdollista että monen ihmisen murhaaja ,ikänsä vankilassa istunut,voi ja saa luvan vaihtaa sukunimensä pariinkin otteeseen,aina mieheni sukunimiä… 434 Suomen etu- ja sukunimilain (946/2017) 16 §:n mukaan elossa olevan henkilön käytössä oleva sukunimi voidaan ottaa sukunimenä käyttöön vain tietyin ehdoin. Sukulaisuus on hyväksytty peruste eli jos tämä kysymyksessä mainittu henkilö on kysyjän puolison sukulainen, nimenmuutos on ollut laillinen eikä sitä varten ole tarvinnut kysyä erikseen lupaa. Jos kysyjän puoliso haluaa ehdottomasti eri nimen, hänen täytyy hankkia ns. uudissukunimi, joka ei ole vielä kenenkään käytössä. Uudissukunimestä säädetään em. lain pykälissä 17-20. Heikki Poroila
Löytyykö tietoa, mistä sukunimi Poikkimaa on peräisin? 300 Sukunimeä Poikkimaa ei löydy sukunimikirjoista, mutta muiden samankaltaisten nimien perusteella uskaltaisin arvata, että kyseessä on talon nimestä tullut sukunimi. Poikkimaa, -mäki ja -metsä ovat usein nimityksiä, jotka kuvaavat esimerkiksi mäkeä, jonka yli menee polku/kulku-ura tai suoalueen katkaisevaa metsäsaareketta. Maantieteellisessä nimistössä Poikkimaa esiintyy koko Suomessa; Länsi-Lapista Kaakkois-Suomeen saakka.
Löytyykö sukunimelle "Somppi" joku etynomologia? Kuulemani selityksen mukaan "Sompinluoma" olisi pieni oja/joen haara, mutta sekin lienee paikannimi eikä… 1948 Somppi on vanha (ainakin 1600-luvulta saakka) talonnimi Etelä-Pohjanmaalta. Vanhoissa kirkonkirjoissa nimi kirjoitetaan usein joko muotoon Sompi tai Sompe. Nimi juontaa juurensa Kauhavalla olleeseen Sompin talon, joka jaettiin kahtia isossajaossa vuonna 1826 Stor Sompin ja Lill Sompin tiloihin. Mainitsemasi nimet ovat isojaon jälkeen kantatilasta irrottautuneita taloja, eivät siis luonto- tai paikannimiä. Nimi on niin vanha, että sitä tuskin on käännetty ruotsista suomeen. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -teos (Otava 2000) ei anna mitään etymologista selitystä Somppi-nimelle vaikka se monelle muulle nimelle sellaisen antaakin. Somppi-Isosompin sukuseurasta voit tiedustella , josko heillä olisi lisätietoa etymologisista...
Kysyin täällä joskus aiemmin, että milloin naisen ei ole enää ollut pakko ottaa miehen sukunimeä avioituessaan. Vastaus oli, että tuo pakko poistui vuonna 1986… 539 Jos puolisot on vihitty avioliittoon ennen 1.1.1986, vaimolla on oikeus avioliiton aikana ottaa sukunimekseen se nimi, joka hänellä oli naimattomana ollessaan, ilmoittamalla siitä kirjallisesti sille maistraatille, jonka toimialueella hänellä on kotikunta tai väestökirjanpitokunta. Nimiasioista löytyy tietoa maistraatin sivuilta, https://www.maistraatti.fi/fi/Palvelut/nimiasiat/
Kuinka löytäisin kirjan, tietokantoja tms. joita aloitteleva sukututkija voisi käyttää hyödyksi etsiessään tietoja sukulaisistaan. 353 Kirjastossa sukututkimus on luokassa 99.3. Oppaita ovat esimerkiksi Eine Kuisminin Sukua tutkimaan (2014) ja Marja Huovilan Sukututkimuksen käsikirja (2009). Tietoa kirjastojen aineistoista löytyy netistä, esim. Päijät-Hämeen kuntien ja kaupunkien kirjastot ovat tietokannassa https://lastu.finna.fi/ . Suomen kirjastojen yhteistietokantoja ovat Melinda  https://melinda.kansalliskirjasto.fi ja Finna.fi, https://finna.fi, josta löytyy viitteitä aikakauslehtiartikkeleihin ja kirjoihin. Suomen sukututkimusseuran sivuihin kannattaa tutustua https://www.genealogia.fi/  Aloittaa voi vaikka sen Sukututkimuksen aloittaminen -sivusta: https://www.genealogia.fi/sukututkimuksen-aloittaminen/ Sivustolla on hyödyllisiä sukututkimukseen...
Olen harkinnut sukunimeni muuttamista ruotsinkieliseksi mm siksi, että kyseinen nimi esiintyy 2-kielisellä alueella ja on ollut ristimänimeni ikäni. 777 Maistraatin sivuilla sukunimen vaihtamisesta kerrotaan näin: Jokainen, jolla on Suomessa kotipaikka ja joka on merkitty täällä väestötietojärjestelmään, voi muuttaa Suomessa etu- ja sukunimensä. Lisäksi ulkomailla asuvien Suomen kansalaisten osalta, joilla on kotipaikka muussa valtiossa kuin Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa, voidaan nimenmuutos tehdä myös Suomessa. Nimenmuutoksiin liittyvissä asioissa ensimmäisen asteen nimiviranomaisina toimivat maistraatit. Nykyinen nimilaki sallii nimen muutoksen sukunimiin seuraavasti: ◾Voit ottaa käyttöön ennen ensimmäistä avioliittoa käytössäsi olleen sukunimen, kaksiosaisen sukunimen tai luopua kaksiosaisen sukunimen käyttämisestä. ◾Voit ottaa aviopuolisosi sukunimen hänen suostumuksellaan...
Miksiköhän suomalaiseksi nimeksi on venäläinen nimi NIKIFOROV -muutettu ????? 955 Sirkka Paikkalan Se tavallinen Virtanen: Suomalaisen sukunimikäytännön modernisoituminen 1850-luvulta vuoteen 1921 -teoksesta löytyi tieto (s. 400) että vuonna 1918 nimi muodossa Nikiforow olisi suomalaistettu Nortamoksi. Tämä suomennos ei ehkä kuitenkaan liity Konstantin Nikiforoviin. Muita suomennoksia emme lähteittemme avulla löytäneet: - Snellmanin kunniaksi sukunimet suomalaisiksi : Snellmanin 100-vuotispäivän 12.5.1906 suuri sukunimien suomalaistamispäivä Tampereella ja muuallakin Suomessa / Juha Javanainen (2006) https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaistetuista_sukunimist%C3%A4 Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan sukunimi Nikiforov on tai on ollut Suomessa 122 henkilöllä, joista  ...
Miten taipuu sukunimi Linnove? Linnovea vai Linnovetta? 381 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilla on tietoa sukunimien taivutuksesta. Luultavasti Linnove taipuu Linnovea. Kielitoimiston neuvontapuhelin https://www.kotus.fi/palvelut/neuvontapuhelimet/kielitoimiston_neuvonta… Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivulla sanotaan "On kuitenkin joukko nimiä, johon yleissääntöä ei voi soveltaa tai joiden taivutuksessa on muuten epäselvyyttä. Näihin kuuluvat keinotekoiset, lähinnä nimenmuutoksissa muodostetut uudet sukunimet, joilla ei ole yleiskielessä äänteellistä vastinetta. " Sukunimien taivutusluettelo on myös verkossa: https://www.kielikello.fi/-/sukunimien-taivutusluettelo-verkossa http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/sukunimet/ohje/324    
Mihin vuoteen asti naisen oli pakko ottaa miehen sukunimi mennessään naimisiin? Ja jos olisi ollut niin, että esimerkiksi joku Eeva-niminen nainen olisi mennyt… 656 "Pakko käyttää miehen sukunimeä poistui Suomessa vuonna 1986". https://www.kielikello.fi/-/puolison-nimi-vai-oma-nimi-  Nimilautakunta käsittelee nimiasioita http://oikeusministerio.fi/nimilautakunta https://www.minilex.fi/a/maistraatti-ja-nimilautakunta-nimiviranomaisina Kielitoimiston sivuilla on lyhyesti tietoa nimilaista https://www.kotus.fi/kielitieto/nimisto/henkilonnimet/nimilaki_lyhyesti . Lainsäädäntö http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694 Tammikuussa on käsitelty nimilain uudistamista https://www.kotus.fi/nyt/uutistekstit/kotuksen_uutiset/kotuksen_uutiset…
Paikannimen lisäksi, mitä tarkoittaa sukunimi Tyhtilä? 311 valitettavasti kirjastosta löytyvistä nimikirjoista ei löydy selitystä Tyhtilä nimelle. Katsoin teokset: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (2000), Uusi suomalainen nimikirja (1988), Suomen kielen sanakirjat osa 6: suomalainen nimikirja, Suomalaisia sukuja ja sukunimiä (1968). Netistä googlailukaan ei tuonun apua asiaan, mutta sukututkija Tuomas Salsten pitämältä sivustolta löytyy vähän tietoa Tyhtilä nimestä, ei kylläkään nimen merkityksestä. http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/tyhtila.html Suomen sukututkimusseurasta voisi mahdollisesti tiedustella olisiko heillä tietoa asiasta, tässä yhtetystiedot: https://www.genealogia.fi/yhteystiedot-ja-aukioloajat      
Mitä perua ovat sukunimet Tillaeus, Maamies ja Gynther? Löytyykö mainittuihin nimiin liittyen mitään tietokirjallisuutta? 956 Kyseisistä sukunimistä ei löydy mainintoja teoksista: Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala Uusi suomalainen nimikirja Sukututkija Tuomas Salsten ylläpitämältä Sukunimi-info -sivustolta löytyy tietoa Tillaeus –nimestä. http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/tillaeus.html Sukunimi Gynther esiintyy myös Sukunimi-info -sivustolla http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/gynther.html
Minulla on vanha perheraamattu johon on kirjoitettu "Jacob Kurkelin on tämän kirjan omistaja, år 1846 7/7". Oma sukuhaarani siltä ajoilta on Alardt-nimistä … 479 Useitakin Kurkelineja on elänyt Oulussa ainakin 1700- ja 1800-luvuilla. Jacob Kurkelinia emme onnistuneet löytämään. Tiedot löytyvät Oulun seurakunnan digitoiduista kirkonkirjoista: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5619660 http://digihakemisto.appspot.com/index_ay?amnimeke=Oulun+seurakunnan+arkisto&sarnimi=Rippikirjat&aynimi=Rippikirja+1834-1842+(IAa%3A21%2C+Talolliset+ja+hyyryl%C3%A4iset)&ay=887019&sartun=93093.KA&atun=184528.KA&ay2=103663 http://perttuveikko.kapsi.fi/doku.php?id=oulu_rk1793 Hiski-tietokannan kautta löytyy myös Kurkelineja: http://hiski.genealogia.fi/historia/ Suomen Sukututkimusseuran sivuilta löytyy tietoa siitä, kuinka jatkaa etsimistä: https://www.genealogia.fi/kirkonkirjat  
Mistä lähtöisin on sukunimi Kuhno? Se ei perinnetidon mukaan ole lyhenne Kuhnamo järvestä. 839 Kuhno ei ole kovin yleinen nimi: Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan se on tai on ollut sukunimenä 141 suomalaisella: https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ Nimeä ei löytynyt kirjaston sukunimioppaista. Suomen murteiden sanakirjan mukaan sanaa kuhno on käytetty hitaasta tai saamattomasta ihmisestä ainakin Lohjan seudulla: http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kuhno&sms_id=SMS_250c8a2e019dff34bdd39d0bdb0d46d9 Tietoa siitä, onko sanalla yhteyttä sukunimeen, ei löytynyt.  
Sukunimen Tavast historia 1561 Sukunimet Tavas, Tavast, Tawast, Tavaste, Tavasti ja Tavastila perustuvat kaikki hämäläistä merkitsevään lisänimeen Tavast. Suomessa oli jo keskiajalla tunnettu Tavast-suku, jonka kantaisä Nikolaus Tavast asui Hämeenlinnassa vuoden 1340 paikkeilla. Tähän sukuun kuului myös 1400-luvulla elänyt Turun piispa Maunu Tavast. Suku elää yhä. Monet muutkin hämäläislähtöiset suomalaiset ovat aloittaneet omat Tavast-sukunsa, joiden edustajien mukana nimi eri muodoissaan on levinnyt ympäri Suomen. Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Suomalais-Amerikkalainen henkilö Minnesotasta kysyy onko tietoa Suomessa tietoa sukunimestä Kiheri. Mihin se viittaa tai mitä se tarkoittaa? 652 Nimeä ei löydy meidän käytössämme olevista sukunimikirjoista täällä kirjastossa. Väestörekisterikeskuksen sivujen (www.vrk.fi) Nimihaku-osiosta selviää, että nimeä on nykyisin käytössä alle viidellä henkilöllä. Yksityisyydensuojan turvaamiseksi palvelussa ei näytetä sukunimien tarkkaa lukumäärää eriteltynä. Kotimaisten kielten keskus, Kotus,(www.kotus.fi) antaa nimistöneuvontaa. Heidän sivuiltaan löytyy Chat, suomalaisittain Tsätti, josta voit kysellä sanasta ja sen merkityksestä tarkemmin.
Mistä sukunimi Naukkarinen on peräisin? 1692 Kirjassa Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala (Otava, 2000 uudistettu laitos) kerrotaan, että vanhoissa lähteissä esiintyy Naukkarisia erityisesti nykyisen Kerimäen alueella. 1560-luvun tuomiokirjoista löytyy muutamia mainintoja Juvalta ja Pellosniemeltä. Myös Parikkalasta, Uukuniemeltä ja Viipurin pitäjästä löytyy nimiä 1500-1600 -luvuilta, jotka viittaavat Naukkariseen. Siirtolaisina Naukkarisia on muuttanut varsinkin Sortavalasta. Kirjassa mainitaan Viljo Nissilän huomio vuodelta 1975, että Laatokan luoteisrannalla aiemmin hyvin tavalliseen sukunimeen sisältyy ri-loppuinen tekijänimi, joka tulee verbistä naukata. Varmaa tietoa nimen sisällöstä ei kuitenkaan ole. Lisää mielenkiintoista tietoa nimestä löytyy Sukunimi-info -...
Mistä sukunimi Kesijärvi on peräisin? 643 Kesijärvi on varsin harvinainen sukunimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/) mukaan se on tai on ollut nimenä vain 41 ihmisellä. Kirjaston käytössä olevista lähteistä ei tätä nimeä löytynyt. Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sana kesi tarkoittaa ohutta nahkaa, pintakerrosta tai kuorta, mutta ei löytynyt tietoa siitä, liittyykö sana Kesijärvi-sukunimeen.
Miten sukunimet Suomessa ovat kehittyneet? Miksi Itä-Suomessa sukunimet ovat nen-päätteisiä kun Länsi-Suomessa ne ovat yleensä vokaaliloppuisia -la, -lo,-lä… 2144 Jo ensimmäisissä kirjallisissa lähteissä 1300- ja 1400-luvuilta itäsuomalaisilla esiintyy sukunimiä ja ne voidaan sukututkimuksen keinoin todistaa vakaasti periytyviksi ainakin 1500-luvun puolimaista lähtien. Yleensä saman vanhan itäsuomalaisen sukunimen nimen kantajat ovat kaikki samaa sukua. Ilmeisesti periytyvyys on ollut itäsuomalaiselle, toisin kuin länsisuomalaiselle, nimijärjestelmälle jo syntyperäinen piirre. Monissa tavallisimmissa suomalaisissa sukunimissä on pääte -(i)nen, mikä on ollut savolaismurteiden alueella yleistä jo satoja vuosia sitten. Esimerkiksi Suomen yleisin sukunimi Korhonen on vanha itäsuomalainen sukunimi. Vielä 1800-luvun puolivälin jälkeen suomenkielisiä sukunimiä oli melkein pelkästään itäsuomalaisilla...