sota-aika

58 osumaa haulle. Näytetään tulokset 41–58.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Olen kuullut, että heti toisen maailmansodan jälkeen ei ole saanut matkustaa vapaasti Suomesta ulkomaille. Milloin kielto poistui ja mihin sääntö perustui? 1682 30.5.2014 Sota-ajan oloissa ihmisten liikkumisvapautta rajoitettiin yleisesti. Sodan päätyttyä kotimaan matkailussakin oli erilaisia rajoituksia, esimerkiksi Sisäasiainministeriön päätöksen 21.8.1946 mukaan koko Ahvenanmaalle tai useille Kymen, Kuopion, Oulun ja Lapin läänin alueille matkustamiseen tuli olla poliisiviranomaisen lupa. Ulkomaalaisille tällaisen luvan antoi Valtiollinen poliisi. Nämä rajoitukset korvattiin lailla rajavyöhykkeistä vuonna 1947. Talvisodan syttymisen vuoksi maa oli julistettu sotatilaan 30.11.1939 (SA 441/1939). Sotatila julistettiin päättyneeksi 26.9.1947 (SA 700/1947) eli sen jälkeen kun Pariisin keväällä solmittu rauhansopimus oli ratifioitu ja liittoutuneiden valvontakomissio poistunut maasta. Sotatilan aikana monia...
Suomesta vietiin sotalapsia pohjoismaihin. Osa jäi uusiin kotivaltioihinsa, suurin osa palasi. Tanska oli saksalaisten miehittämä. Mihin aikaan Tanskasta… 1290 13.5.2014 Sotalapsia siirrettiin Suomesta Tanskaan hieman yli 4000. Heitä palautettiin 1942:580, 1943:2000, 1945:364. Tanskaan jäi vuoteen 1946 asti noin 1000 lasta joista pysyvästi Tanskaan jäi noin 500 lasta. Lähteet: Sotalapset:tutkimusraportti, 1996, toim. Aura Korppi-Tommola ja Matkalla kodista kotiin:sotalapset muistelevat,1996, toim. Leila Lehtiranta. Ks. myös Heikki Salminen 2007: Lappu kaulassa yli Pohjanlahden:suomalaisten sotalasten historia.
Mistä saan tietoja vaaristani sota-ajalta?? Kantakortit yms. 19854 17.10.2013 Kantakortin voi tilata arkistolaitoksen ylläpitämän Portti-verkkopalvelun kautta http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kantakortti Tietoa sivustolta: Periaatteessa jokaisen valvonnasta poistuneen henkilön (ylintä päällystöä lukuun ottamatta tämä tarkoittaa 60 vuotta täyttäneitä henkilöitä) kantakortti on mahdollista saada tutkittavaksi. Lainsäädäntö vaikuttaa siihen, missä laajuudessa tietoja korteista annetaan, mutta palvelustiedot ovat aina julkisia. Kokonaisuudessaan kantakortti on julkinen, kun kohdehenkilön kuolemasta on kulunut 50 vuotta. Postitse toimitettavat valokopiot kantakortista tilataan verkkopalvelu Astian avulla. Astian käyttäminen edellyttää rekisteröitymistä palvelun käyttäjäksi esimerkiksi verkkopankkitunnusten avulla....
Monissa suomalaisissa toisen maailmansodan aikaisissa mitalien myöntökirjoissa on marsalkka Mannerheimin allekirjoitus eli sana "Mannerheim". Ovatko kaikki… 4868 2.8.2013 Esimerkiksi Vapaudenristien ja -mitalien myöntökirjat tilattiin sota-aikana Ab F. Tilgmann Oy:lta Helsingissä. Mannerheimin allekirjoitus oli painettu omistuskirjoihin valmiiksi. Palkitun nimi ja päiväys lisättiin käsin. Talvi- ja jatkosodassa myönnettiin yhteensä 572 981 Vapaudenristiä- ja mitalia, joten myöntökirjojen allekirjoittaminen käsin olisi ollut hyvin työlästä. Sotamuseolta kerrottiin että heidän kokoelmissaan olevien Mannerheim-ristien, Vapaudenristien ja esimerkiksi Talvisodan muistomitalien myöntökirjojen allekirjoitukset ovat kaikki painettuja. Mannerheim hyväksyi allekirjoituksellaan päiväkäskyt joissa palkitut listattiin. Palkitsemisesta ja mitaleista kerrotaan enemmän teoksessa Vapaudenristin ritarikunta : isänmaan...
Saako mistään selville Ruotsin kummeja sota-ajalta. Isäni on ollut kaksi vuotias vuonna 1944, kun hänelle on hankittu kummi Ruotsista. Kummi pyysi valokuvan ja… 659 2.11.2012 Professori Aura Korppi-Tommola on käsitellyt tutkimuksessaan ”Ystävyyttä yli Pohjanlahden : Ruotsin ja Suomen välinen kummikuntaliike 1942-1980” Ruotsin apua Suomen lastensuojelutyölle jatkosodan aikana ja raskaina jälleenrakentamisen vuosina. Suomen Kansallisarkistoon on tallennettu Suomen-Ruotsin Kummikuntatoimikunnan Keskusliiton sekä Sotakummivaliokunnan asiakirja-aineistoa, joista löytyy tietoja sotakummilapsista. http://www.arkisto.fi/arkistolaitos/kansallisarkisto/
Kuinka pitkä oli alakansakoulunopettajan äitiysloma keväällä 1941? 1868 24.5.2012 Perhevapaista säädettiin Suomessa ensimmäisen kerran jo vuoden 1917 teollisuustyöasetuksessa, joka takasi teollisuustyössä työskenteleville naisille neljän viikon palkattoman äitiysloman. Liiketyöntekijäin vastaava synnytysloma oli kuusi viikkoa. Vapaat olivat palkattomia ja pakollisia. Äitiysrahaa ryhdyttiin maksamaan vasta vuonna 1964 voimaan tulleen sairausvakuutuslain myötä. Äitiysloman pituus määräytyi siis tuohon aikaan myös vuonna 1941 kullakin alalla voimassa olleen työehtosopimuksen mukaan. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että keväällä 1941 Suomessa elettiin välirauhan aikaa. Talvisota oli juuri päättynyt, mutta yhteiskunnalliset olot eivät olleet normalisoituneet. Ilmassa oli levottomuutta ja uuden sodan uhkaa. Sota-aika ja...
Löytyykö mistään vihkosta nimeltä HOPEATORVET, Asemiesiltojen ja toivekonserttien lukemisto, N:o 21 vuodelta 1943. Vihkosessa pitäisi olla juttu Rudolf… 799 4.5.2010 Kyseinen vihkonen näyttäisi olevan Kansalliskirjaston Kansalliskokoelmassa, josta sitä ei saa kotiin luettavaksi, mutta siihen voi tutustua paikan päällä lukusalissa. Kannattaa siis mennä suoraan Kansalliskirjastoon: http://www.kansalliskirjasto.fi/
Etelän media kirjoittaa, että "Auf Wiedersehen Finnland" tulipalokuvat ovat Rovaniemen palosta. Kuka niitä siellä filmasi? Olin luullut, että palokuvat, joita… 749 12.4.2010 Olen itsekin nähnyt Virpi Suutarin ohjaaman elokuvan. Kuva-aineiston alkuperä on paras selvittää suoraan ohjaajalta tai tuotantoyhtiöstä, tuottaja on Cilla Werning. Elokuvassa ei paikallisten mukaan näyttänyt olevan mitään "uutta aineistoa" vaan kuvat ovat Tornionjokivarresta ja still-valokuvia. Mikä on tämä "etelän media"? 30-40 -luvuilla saksan kieli oli arvostetussa asemassa ja nuoret käyttivät varmasti kaiken kielitaitonsa minkä itsestään irti saivat, ja vähän ylikin - saihan tulkki maallista hyvää ja arvonantoa. Muistelmia tuolta ajalta: Erkki Hiilivirta. Putkiruutia. Poikajuttuja saksalaisvuosilta, 1999 Erkki Saraste. Lapsena ja koulupoikana Rovaniemen kauppalassa, 2002 ja Marianne Junila historiantutkimus Kotirintaman aseveljeyttä,...
On kysymys saksalaisessa tekstissä esiintyvästä venäläisestä sotilaslaulusta, jossa kerrotaan Katjuschasta. Pitäisi saada selville laulun sanat suomeksi,… 9187 3.8.2009 Kyse lienee Matvei Blanterin vuonna 1937 säveltämästä laulusta Katjuša – siitä Katjušasta, jonka kaikki hyvin tunnemme. Laulun sanat on kirjoittanut Mihail Isakovski. Laulu löytyy lukuisista venäläisistä laulukirjoista, esim. Kogda duša pojot : samyje populjarnyje pesni XX veka (Smolensk : Rusitš, 2004. – ISBN 5-8138-0295-9.) Erään näkemyksen mukaan melodia ei olisi Blanterin oma vaan lainattu Igor Stravinskyn oopperasta Mavra (1922), mutta Blanterin lauluna sävellys silti elää. Kysymykseen liitetty ote laulun saksannoksesta on varsin sanatarkka käännös laulun 3. säkeistön venäjänkielisestä alkutekstistä, joten on perusteltua olettaa, että laulu on kysyjän etsimä: ”Oi ty, pesnja, pesenka devitšja, ty leti za jasnym solntsem vsled i boitsu...
Etsin kirjaa tai kirjoja taivalkoski sodassa tai lähdttämistäsaatietoa 1170 26.3.2009 Tässä ainakin yksi sopiva kirja: Isänmaan asialla : Taivalkoskelaiset sodassa (tekijät Antti Heikkilä, Tuomo Horsma ja Liisa Päätalo, 1996). Kirjan voi lainata mm. Taivalkosken pääkirjastosta.
Mistä löytäisin nuotit sota-ajan lauluun "Puuhellalla ajetaan" 1879 16.9.2008 Laulun nuotit löytyvät ainakin seuraavista nuottikokoelmista: Ja pokasaha soi : metsäväen lauluperinnettä, 2003 Solistiyhtye Suomi, 1984
Haluaisin tietää lääketieteestä vuosina 1890-1920, lääkkeistä, menetelmistä, koulutuksesta ja käytännöistä erityisesti Britanniassa ja sotilaslääkärin työstä… 1347 16.9.2008 Valitettavasti Oulun kaupunginkirjaston aineistossa ei ole kysymykseesi liittyvää materiaalia. Tietokanta Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/ asiasanoilla sairaanhoito sota-aika löytyneet viitteet käsittelevät Suomen sairaanhoitoa. Haulla lääketiede sota-aika taas ei tullut viitteitä lainkaan. Hieman enemmän aineistoa löytyi sanoilla lääketiede historia. Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta https://linda.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?PAGE=bbSearch&SEQ=2008… hakusanoilla lääketiede Iso-britannia 1800-luku löytyi esimerkiksi teos Hardy, Anne: Health and medicine in Britain since 1860 (2001). Ja haulla Isobritannian ja Egyptin historiasta teos: Marlowe, John: History of modern Egypt and Anglo-Egyptian relations 1800...
Onko kirjoitettu talvi- ja/tai jatkosodan ajalle sijoittuvia suomalaisia nuortenkirjoja? Entä 1920-30-luvuille? 2026 9.10.2006 Molemmista aikakausista kertovia kotimaisia nuortenkirjoja löytyy. 1920-30-luvuilla nuortenromaaneja ilmestyi jo monenlaisia ja osa niistä kuvaa oman aikansa arkielämää ja sijoittuu esimerkiksi koulumaailmaan (esimerkiksi Eva Hirnin, Hanna Järven, Lilli Porthanin ja Kaarlo Merimaan nuortenkirjat). Myöhemminkin 1920-30-lukujen elämää on kuvattu nuortenkirjoissa (esim. Inkeri Kilpisen ja Aila Konttisen nuortenkirjat). Sota-aika ei lastenkirjallisuuden historian mukaan ole ollut kovin suosittu aihe suomalaisessa lasten- ja nuortenkirjallisuudessa, mutta löytyy kirjoja, jotka kuvaavat sotaa tai taustalla väijyvää sodan/katastrofin uhkaa osittain symbolisesti (Yrjö Kokko, Pessi ja Illusia; Tove Janssonin varhaiset muumikirjat). Sodan...
Mistä löydän tietoa sota-aikana ja sen jälkeen toimineesta kansanhuollosta? Haluaisin sota-ajan maataloustilastoja. Mistähän niitä löytyisi. Onko kirja tai… 1703 2.3.2004 Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta www.helmet.fi voi hakea teoksia aiheesta käyttämällä aihehakua ja antamalla asiasanaksi kansanhuolto. Näin löytyy seuraavat teokset: Utrio, Meri: Pois pula, pois puute : kun kansa selviytyi, Helsinki : Tammi, 1994; Kallioniemi, Jouni: Kotirintama. 2 : Sotavuosien Suomi 1939-1945, naisten ja lasten silmin, [Turku] : Vähäheikkilän kustannus, 2003 (Jyväskylä : Gummerus); sekä Salovaara, Karli: Säännöstellen selvittiin : kansanhuoltoa 1939-1949,[Hki] : Kauppiaitten kustannus, 1977. Tilastokeskuksen kirjastossa (www.tilastokeskus.fi:linkki Tilastokirjasto) on joitakin sota-ajan maataloustilastoja lukusalikäytössä.
Mistä löytyy tietoa sota-ajan (talvi-jatkosota) ruokahuollosta ja erityisesti ruoan tuotannosta maatiloilla? 2443 3.9.2003 Katso esim. sivuja http://www.pellervo.fi/otlehti/historia/43keskusliikkeid.htm http://www.finfood.fi/finfood/ffom.nsf/waihesivut/B77EFB297F535DE3C2256… Siivola, Hanna: Pula-ajan ruokahuolto kotirintamalla. Suomi 1939-1945. Ammattikoulun päättötyö. http://koti.mbnet.fi/siivola/sisallys.htm Kallioniemi, Jouni: Kotirintama 1939-1945. Polva, Anni: Elettiin kotirintamalla…Lehtiä päiväkirjastani. Utrio, Meri ja Untamo: Pois pula, pois puute Kun kansa selviytyi. Varastokirjasto on digitoinut vanhojen aikakauslehtien sisällysluetteloita. Kotiliesi ja Puutarhalehti vuosilta 1939-1946 sisältänevät aiheeseen liittyviä artikkeleita. http://www.nrl.fi Klikkaa etusivulta: suomalaisten aikakauslehtien sisällysluetteloita. Kirjoita hakusanaksi esim....
Etsin kirjaa Kohtalon vuodet II. Pirkanmaan sotaveteraanipiirin kokoama. Kirjaa ei löydy: Virrat, Ruovesi, Kuru. 1455 30.10.1999 Palvelusta http://mainio.kirjastot.fi/aloitus.asp löytyvät kaikki yleisten kirjastojen tietokannat, joihin on WWW-käyttöliittymä. Sieltä selviää esimerkiksi se, että kaipaamanne teos Kohtalon vuodet 1939-1945 kotiseudulla : kansan kokemaa ja kertomaa 2. osa' on tällä hetkellä paikalla kaikissa Tampereen kaupunginkirjaston sivukirjastoissa. Esittäkää siis kaukolainapyyntö lähikirjastossanne.
Saisinko vanhalle isälleni laulun Kirje isältä sanat, esittäjiä Eskola Tauno, Tapani Kansa, Arvonen Reijo. Levyt: Skandia,Sonet,Rytmi. 5606 22.10.1999 Tässä Pallen sanoittaman ja Yrjö Saarnion säveltämän laulun "Kirje isälle" sanat: 1. Nyt kunnailta Karjalanmaan nämä terveiset teille mä saan. Isä unhoittaa teitä ei koskaan voi, vaikk´yllämme sodan myrskyt soi. Omat lapsosein, sydänaatoksein ovat luonanne siellä, mä kuhun kuljenkaan, ja mä päivin, öin yhä teit´ikävöin, kodin suojaks´kun käyn rintamaan. 2. Ja kerran kun syntymämaan käs´varttanne myös odottaa, tekin astutte kansanne vartioon, miss´tähtenne täällä nyt oon. Syli lämpöinen äidin armaisen elon myrskyissä turvan nyt hyvän teille tuo, isän suukon hän antaa hellimmän, minä saavun, jos Luoja suo. Sanat ja laulun nuotit löytyvät teoksesta Sota-ajan lauluja. Fazer 1991. Äänitteenä kappale löytyy ainakin seuraavalta cd-levyltä...
Euran kirjastosta sota-ajan sairaanhoitoon liittyvää tietoa (vuodet 1919-1945)? 1088 2.9.1999 Valitettavasti Euran kirjaston kokoelmat eivät vielä ole internetin kautta selattavissa, mutta varmasti saat sieltä tietoa soittamalla tai lähettämällä sähköpostia ao. kirjastoon. Tässä muutaman naapurikirjaston kokoelmista löydettyjä teoksia, jotka toki (ainakin osa) voivat olla Eurassakin. Jos niitä ei Eurassa ole, he uskoakseni voivat ne kaukolainata sinulle mahdollisesti pientä maksua vastaan (käytäntö vaihtelee kunnittain): Porin kirjaston kokoelmista löysin seuraavat teokset: -Sulamaa, Kaarle: Lotta Svärd (1999) -Helsingin sairaanhoito-opiston vaiheita sata vuotta / [toimituskunta: Aino Maria Havanto...et al.](1989) -Halmesvirta, Anssi : Vaivojensa vangit (1998) -Franck, Anne-Marie : Pikku sisar : Suomen Punaisen Ristin apusisaret...