Runo jossa avoliitossa ja siten "synnissä elänyt" pariskunta heräilee haudastaan viimeiselle tuomiolle. "-hymyili tomut toisilleen..." Kuka lienee kirjailija? |
194 |
|
|
|
Etsitty runo on Elvi Sinervon Tarina suuresta rakkaudesta. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Sinervon kokoelmassa Oi lintu mustasiipi (1950). Synnissä runon pari ei kuitenkaan elänyt – vihillä oli käyty asianmukaisesti: "He köyhät oli – lemmellään / esteitä ollut ei. / Siks poika kihlat käytyään / vihille tytön vei." Kuolema erotti rakastavan parin, kun vaimo "vettä noutaen / kuukahti avantoon". Järkyttynyt mies hirttää itsensä ja pari haudataan aivan eri paikkoihin: " - kas, laki sääti niin: // ken itseltänsä hengen vei, / hän lepoon siunattuun / keralla kristikansan muun / maan multiin päässyt ei." Vain vaimon suodaan päästä siunattuun maahan, mies kuopataan koruttomasti kirkkoaidan taa: " – sen näki naakat vain. // Mut vaimo papin,... |
Helka Mäkisen väitöskirjassa "Elli Tompuri -Uusi nainen ja punainen diiva" sivulla 187 kerrotaan Tompurin ohjaaman Työnlausujien -puhekuoron (1935-1940)… |
106 |
|
|
|
Elvi Sinervon runo "Rakentajat" on julkaistu "Työläisnaisten urheilulehdessä" 01.01.1934, numerossa 11, sivulla 217. Lehti on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa (https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu).
Sinervo, Elvi: Rakentajat:
Digi.kansalliskirjasto.fi, Työläisnaisten urheilulehti, 01.01.1934. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/866386?page=33
|
Hermann Hessen runo ”Vaiheet". |
2732 |
|
|
|
Hermann Hessen runosta Vaiheet (Stufen) on kaksi suomennosta. Anna-Maija Raittilan suomennos sisältyy teoksiin Lähteenkirkas hiljaisuus : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa (1983, s. 40) ja Maailman runosydän ( 1998, s. 565). Elvi Sinervon suomennos sisältyy teokseen Mies joka luki runon : suomalaisten miesten valitsemia runoja (1995, s. 232).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Teosten saatavuuden kirjastoverkkoalueellasi voit tarkistaa täältä.
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena |
Haluaisin tarkistaa tämän runon tekijän koska en ole aivan varma runoilijasta. |
224 |
|
|
|
Kyseessä on Elvi Sinervon nimeämätön runo vuodelta 1931.
https://www.finna.fi/
Sinervo Elvi: Pilvet : runot 1941-56 (1984)
Vain unen varjo : kaipuun ja surun runoja (toim. Hannele Koivunen ja Laura Virkki (1997)
|
Kenen tekemä runonpätkä on alla ja millainen runo on kokonaisuudessaan: Ah, karvas kallis nuoruus, myrskyn mennen on turha meren viemää vaikertaa. Kun haudat… |
310 |
|
|
|
Kysymyksen säkeet ovat peräisin Elvi Sinervon runosta Jäähyväiset nuoruudelle. Se julkaistiin alun perin Sinervon vuonna 1950 ilmestyneessä kokoelmassa Oi lintu mustasiipi. |
TV1:n Sanakirja-ohjelman uusinnassa 28.1 Olavi Uusivirta kertoi sanasta 'unniskoukko'. Sana on jostain lastenlorusta, joka usein iltasin kerrottiin… |
1482 |
|
|
|
Unniskoukko esiintyy Elvi Sinervon runossa Ullan uniloru. Runo löytyy Sinervon runokokoelmista Neidonkaivo ja Pilvet: runot 1941-1956.
Se on myös sävelletty, ja löytyy lauluyhtye Muksujen levyiltä Viisumi keväästä syksyyn: Kootut laulut 1966-70 (1994) ja Pienen pieni (1969). Säveltäjä on Juha Leinonen. (Lähde: Suomen kansallisdiskografia Viola: https://viola.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI)
Ohjelman voi kyllä vielä katsoakin. Sanakirja-sarja liittyi Ylen Mikael Agricola -teemavuoden ohjelmiin vuodelta 2007, ja se löytyy täältä:
http://yle.fi/vintti/yle.fi/agricola/indexd6bc.html?id=13&author=56
|
Kuka on suomentanut Neuvostohymnin sanat? Siis sen joka alkaa "Oi suuri ja mahtava..." |
1655 |
|
|
|
Neuvostoliiton valtiohymnin suomenkieliset sanat ovat runoilija, kirjailija ja suomentaja Elvi Sinervon käsialaa.
https://viola.linneanet.fi/vwebv/searchBasic
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/5591/
|
Muistan lukeneeni, että edesmennyt nuorena kuollut kirjailija Harri Sirola oli sukua Elvi Sinervolle. Pitääkö paikkansa? Sen muistan, että äiti oli Irma… |
2080 |
|
|
|
Ainakaan Elvi Sinervo- seurassa (http://nimikot.nettisivut.fi/jasenseurat/elvi_sinervo-seura_ry/)
ei oltu tällaisesta sukulaisuudesta tietoisia. Sen sijaan suomentaja Liisa Ryömä on Elvi Sinervon tytär.
|
Mikä runo: Äärellä aikakausien rajan seisomme tulevaisuuteen tähystäen... |
1642 |
|
|
|
Kyseessä on Elvi Sinervon runo Nuori on maailmamme kokoelmasta Oi lintu mustasiipi.
Runo löytyy myös seuraavista teoksista:
Elvi Sinervo: Runot 1931-56
Elvi Sinervo: Pilvet Runot 1941-1956
|
Löytyykö kirjastostanne Elvi Sinervon kirja Pilvet vuodelta 1944. Kirja on Hämeenlinnan naisvankilassa kirjoitettu ja sidottu runokokoelma. |
821 |
|
|
|
Köyliön kunnankirjaston kokoelmissa Elvi Sinervon Pilvet-runokokoelmaa ei ole, mutta useiden kirjastojen kokoelmissa eri puolella Suomea se on. Käy lähikirjastossasi tekemässä kaukolainapyyntö, niin kirja voidaan tilata muualta Suomesta.
|
Löytyykö Elvi Sinervolta Irma-niminen novelli tai runo? |
1247 |
|
|
|
Ellvi Sinervon novelli Irmat on kokoelmassa Vuorelle nousu (1948)
|
Olisiko mahdollista saada tietää, mitä sukua Finlandia-palkinnon saanut kirjailija Helena Sinervo on vuonna 1912-1986 eläneelle kirjailija Elvi Sinervolle. |
1671 |
|
|
|
Helena Sinervo ei ole mitään sukua Elvi Sinervolle. Tämä selvisi sekä Helsingin Sanomien artikkelin kautta että Helena Sinervon entisen opiskelutoverin avustuksella. HS:ssa 22.6.1995 sanotaan seuraavasti: "Helena Sinervo ei ole sukua edesmenneelle Elvi Sinervolle - paitsi henkisesti: ..."
|