| Käytännöllisesti katsoen kaikilla maailman kielillä sauna on ”sauna”; ainakin kirjoitusasultaan, ääntämisessä toki ilmenee varmasti eroja. Mutta minkä vuoksi… |
113 |
|
|
|
Monilla kulttuureilla, etenkin pohjoisella pallonpuoliskolla, on ollut erilaisia suomalaisen saunan kaltaisia puhdistautumis- ja rentoutumispaikkoja. Ja siten luonnollisestikin myös omakielinen nimityksensä tälle paikalle. Pohjoisena kansana ruotsalaisillakin on ollut saunansa, jota kutsutaan ruotsiksi bastuksi. Bastu on lyhennelmä sanasta badstuga (suom. kylpytila).
Englannin kielessä sauna on lainasana suomesta. Englanninkielisissä kulttuureissa ei ole ollut omasta takaa saunaperinnettä, joten englantiin ei ole syntynyt myöskään tarvetta omakieliselle sauna-sanalle. Sama tilanne on muissakin kielissä, jotka ovat lainanneet sanan suomen kielestä.
Sauna – Wikipedia
Sauna vai tupa? ’Stuba’, kylpytilat ja juhannusihme keskiajan Ruotsissa... |
| Olen lähiaikoina kiinnostunut suomalaisesta saunasta ja erityisesti saunatontuista ja niihin liitetyistä uskomuksista, mytologioista ja perinteistä. Onko… |
68 |
|
|
|
Juuri saunatonttuja käsittelevää kirjaa ei löytynyt, sen sijaan tontuista ylipäänsä kannattaa katsoa esimerkiksi näitä kirjoja:
Koski, Mervi: Tonttujen suuri suku
Pulkkinen, Risto: Suomalainen kansanusko samaaneista saunatonttuihin
Saure, Heikki: Tonttu - Tarua ja totta
Saunoista tietoa voisi löytyä esimerkiksi näistä:
Taskinen, Keijo: Sauna - puhtaasti suomalainen
Tommila, Pekka: Sauna - suomalaisen saunan rakentaminen
Vuorenjuuri, Martti: Sauna kautta aikojen
|
| Tampereen seudulla koko elämänsä asunut isäni lauloi usein saunassa laulua, jonka teksti alkaa näin: "Sandbergille saunaan kutsun olin saanut. Enpä ennen… |
109 |
|
|
|
Tammerkoski-lehden numerossa 8/2001 julkaistun Tampereen yleiset saunat kaupunginosittain -listauksen perusteella Sandbergin sauna on toiminut osoitteessa Mustanlahdenkatu 14. Toisin kuin useimmille muille luettelon saunoille tälle ei ole löytynyt perustamis- eikä lopettamisvuotta – osoitteen lisäksi mainitaan vain nimet "Nattula, Grönlund, Sandberg". "Nattula" viittaa Mustanlahdenkatu 14:ssä sijainneeseen Finlaysonin rakennuttamaan kahdeksan työväenasunnon ryhmään. Tyko Varton Tammerkoski-lehteen 4/1939 kirjoittaman artikkelin perusteella saunaa on kutsuttu myös Nattulan saunaksi: "En ole edes Nattulan portista sisälle käynyt senjälkeen kun Nattulan sauna on ollut hävitettynä." Grönlund puolestaan lienee yksi Finlaysonin 1800-luvun lopun... |
| Minkälainen sauna on eduskunnassa ja presidentinlinnassa? Olen yrittänyt etsiä kuvia mutta en ole löytänyt kunnollisia kuvia joista saisi käsityksen… |
178 |
|
|
|
Valitettavasti saunoista ei ole kuvia, sillä kummankaan talon pesutiloja ei saa kuvata.
Ainoa mahdollisuus on pyrkiä aina toisinaan pidettäville avointen ovien kierroksille. |
| Mistä tulee sanonta "Saunan takana on aina tilaa."? |
2207 |
|
|
|
Sauna on ollut suomalaisille aina tärkeä paikka, mutta paloriskin takia se on yleensä rakennettu pihapiirin laidalle. Kun on haluttu teurastaa syötävät eläimet, sitä ei ole haluttu tehdä kaikkien näkyvillä vaan menty saunan taakse, pois silmistä, hoitamaan homma. Joissain tapauksissa lihan käsittelyä on sitten jatkettu saunassa, siinä myös on ollut vettä helposti saatavilla. Tästä on syntynyt sanonta "viedä saunan taakse", kun halutaan teurastaa, murhata tai vain pelotella jotakuta. Saunan takana on tunnettu syrjäinen teurastuspaikka. "Saunan takana on tilaa" on tästä samasta aiheesta väännetty uusi sanonta, jolla halutaan uhkailla saunan taakse viemisellä ja tappamisella.
viedä saunan taakse | Urbaani Sanakirja
5 saunasanontaa, jotka... |
| Kun heität löylyä niin kummalla tulee kuumemmat löylyt..jääkylmällä vai kuumalla vedellä..tarkkavastaus |
326 |
|
|
|
Saunomiseen liittyvissä ohjeissa neuvotaan usein heittämään kiukaalle lämmintä vettä. Kovassa käytössä olevissa saunoissa tätä ohjetta yleensä noudatetaankin. Kotisaunoissa se menettää osin merkityksensä.
– Taustalla on ajatus, että kylmä vesi voi rapauttaa kiuaskiviä nopeammin. Tavalliselle saunojalle, joka ei useita kertoja viikossa merkittäviä määriä sauno, ei ole merkitystä, miten kylmää tai kuumaa vesi on. Kunhan nyt ei ihan jääkalikoita kiukaalle heittele, toteaa Suomen Saunaseuran toiminnanjohtaja Katariina Styrman.
Veden lämpötilalla ei käytännössä ole Styrmanin mukaan merkitystä löylyn laatuun. Sillä on kuitenkin väliä, minkälaista vettä kiukaalle heittää.
– Veden on oltava puhdasta, eli vesijohtovettä olisi hyvä käyttää. Jos... |
| Tietoa sukututkijalle? |
282 |
|
|
|
"Saunottajan tehtäviin kuului saunan lämmittäminen, kylpyvesistä, laudeliinoista ja pyyhkeistä huolehtiminen, vastojen hautominen ja lopuksi saunan siivous. Kylvettäessä saunottaja löi löylyä, pesi, huuhtoi ja kuivasi saunotettavat kylvyn jälkeen." Saunaseuran jäsenlehti 3/2013
Saunottajan ammatti oli 1890-luvulla naispuolisen "sekatyömiehen" ammatti. "Selvästi samantyyppisiä vastineita ei ole syntynyt naispuolisista sekatyöläisistä lukuunottamatta ehkä siivoojaa, pyykkäriä, saunottajaa. Erilaisia tilapäistöitä tekevät naiset kuuluivat viime vuosisadan puolella yhtenä piirteenä kaupunkikuvaan. Selvästi on havaittavissa, että teollistuminen ja kaupungistuminen lisäsivät alkuvaiheessaan tämäntyyppisten työntekijäin lukumäärää" Kaarina... |
| Kuinka kauan suomalaisia saunoja on ollut muuallakin kuin Suomessa? |
319 |
|
|
|
Kysymykseen on mahdotonta vastata täsmälleen. Jo käsite "suomalainen sauna" on moniselitteinen. Sauna on ollut tärkeä osa suomalaisten sekä suomensukuisten kansojen kulttuuria ainakin kivikaudelta eli paljon kauemmin kuin Suomi-niminen maa on ollut olemassa.
Rautakaudella, 400 - 800-luvuilla suomalaiset ja heidän kielisukulaisensa rakensivat savupirttejä, eli käytännössä savusaunoja, jotka toimivat myös asuntoina. Niitä oli nykyisen Suomen alueen ulkopuolella mm. Baltiassa, Karjalassa ja nykyisen Venäjän alueella.
Venäläisillä on perinteinen banja, joka on hyvin samankaltainen kuin suomalainen sauna. Myös muilla pohjois- ja keskieurooppalaisilla kansoilla oli ennen saunoja, mutta niiden käyttö loppui 1500-1600-luvulla kirkon vastustuksen... |
| Lapsena 80-luvun ja 90-luvun vaihteessa meillä oli kasetillinen lastenlauluja joita kuuntelimme aina automatkoilla. Iso osa lauluista oli sellaisia, että niitä… |
882 |
|
|
|
Emme myöskään onnistuneet löytämään etsimääsi laulua. Muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista kysyjän etsimää laulua? |
| Miksi useimmat kissat viihtyvät saunan lauteilla? |
2041 |
|
|
|
Kissat hakeutuvat lämpimiin paikkoihin. Uunin vierustat, lämpöpatterit ja muut lämpimät paikat ovat kissalle mieleen. Turhaan ei puhuta vilukissoista. Lisäksi jotkut rotukissat tarvitsevat lämpöä ohuen karvapeitteen takia. Tosin lämpökään ei aina selitä kissan mielipaikkoja. Äidilläni oli kissa, joka mielellään nukkui kylmässä saunassa. Kissa hakeutuu suojaisiin ja hämäriin paikkoihin ja viihtyy melko ylhäällä. Ehkä sauna sopii tähän tarkoitukseen.
Saunomistakin jotkut kissat harrastavat. Siinä piilee kuitenkin vaaransa. Kissan lämmönsäätely toimii eri tavoin kuin ihmisellä ja kuumassa kiukaassa on riskinsä. Savon Sanomien artikkelissa kerrotaan lemmikkien saunomisesta.
https://www.savonsanomat.fi/teemat/arki/Lemmikit-lauteilla/683621 |
| Kalle Päätalo kertoo lapsuuttaan käsittelevissä kirjoissa, kuinka hänen isänsä moitti usein hänen äitinsä lämmittämää saunaa, että siellä haisee "tikku" tai … |
987 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana kitku tarkoittaa lämmitettyyn saunaan jäänyttä savua:
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Helsingin saunaseuran sivustolla taas kerrotaan, että savusaunan kiuas ja kivet on lämmitettävä riittävän kuumiksi ja puhtaiksi, jotta löylyvesi höyrystyy puhtaana, eikä saunaan tule tikua eli kitkua;
http://www.saunasaari.fi/finnish/sohjeita.htm
Sanat kitku, tiku ja kaiketi murteellinen sana tikku merkitsevät siis kaikki (savu)saunaan huonosti lämmitettäessä jäänyttä savua.
|
| Mikä on suomalaisen saunan historia? |
1466 |
|
|
|
Saunan historiasta löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
- Tuomo Särkikoski: Kiukaan kutsu ja löylyn lumo : suomalaisen saunomisen vuosikymmeniä
- Risto Vuolle-Apiala: Savusauna : ennen ja nyt
- Marketta Forsell: Saunan taikaa : tarinoita, tietoa, tunnelmia
Lisää voit hakea käyttämällä HelMet-haussa hakusanoja saunat historia.
Saunaseuran sivuilta löytyy lisää luettavaa
http://www.sauna.fi/
Jos ihan lyhyt versio saunan historiasta riittää, niin suomenkielisessä Wikipediasta löytyy sellainen:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sauna
|
| Kuten tiedetään, suomalaisilla on ollut tapana tehdä yhtä sun toista saunassa: saunassa on niin synnytty kuin kuoltu, käyty kauppaa, rentouduttu... Eräs… |
734 |
|
|
|
Suomalaisesta saunasta on kirjoitettu paljonkin myös englanniksi. Esimerkiksi nämä kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
- Sauna : the essence of Finland / Keijo Taskinen (2011)
- Sauna : made in Finland / Jarno Peltonen, Matti Karjanoja (1997)
- Finnish sauna : design and construction / [publisher:] Building Information Foundation ; [... compiled by ... Markku Aarnio ... et al.] (2007)
- Sauna as symbol : society and culture in Finland / L. M. Edelsward (2001)
Nämä kirjat käsittelevät saunomisen perinteitä tai rakentamiseen liittyviä asioita.Elokuvassa Miesten vuoro (ohjaus ja käsikirjoitus Joonas Berghäll ja Mika Hotakainen, 2007) saunovat suomalaismiehet puhuvat elämästään. Tämän elokuvan saa... |
| Jag hittade en finsk "folksaga" på nätet: Djävulen och den bastande bonden. ÄR det faktiskt en folksaga eller är den fejkad? Går det att kolla? |
1204 |
|
|
|
Jag frågade saken efter Finska Litteratursällskapets (Suomen Kirjallisuuden Seura) bibliotek. Sagan var inte åtminstone i deras sagornas typ förteckning. Också Folkminnesarkivet (Kansanrunousarkisto) ansåg, att berättelsen verkar mer om svenska vits än en folksaga.
Trots allt verkar det så att åtminstone i nätets värld anser sagan som en finsk folksaga. Det finns ganska många svensk, engelsk och rysk webbsidor om den här "folksagan". Här finns några engelska:
http://www.cyberbohemia.com/Pages/historyofnordic.htm
http://www.youtube.com/watch?v=IQnFV_QQzfE
http://www.articlebiz.com/article/599654-1-saunas-as-sacred-spaces-a-li…
|
| Otamme taas kesän myötä savusaunan käyttöön. Milloin saunoihin keksitiin laittaa savupiiput ja kehitettiin tämä nykyisin yleinen saunatyyppi? Käsittääkseni… |
737 |
|
|
|
Suomalainen savusauna on ollut olemassa ainakin tuhat vuotta. Perinteisessä savusaunassa ilma vaihtui hirsirakenteiden ja räppänöiden kautta. 1900-luvun alussa saunan kiuasta alettiin kuitenkin kehittää: ensin käytettiin peltitynnyristä valmistettua savukiuasta, ja pian sen jälkeen umpinaista metalli- tai tiilikiuasta, josta savu poistui savupiipun kautta. (Pekka E. Tommila: Sauna. Suomalaisen saunan rakentaminen. 1994.)
Lisää tietoa saunan ja saunomisen historiasta löytyy mm. Risto Vuolle-Apialan teoksesista Savusauna (1993) ja Savusauna: ennen ja nyt sekä Marketta Forsellin teoksesta Saunan taikaa: tarinoita, tietoa, tunnelmia (2007).
|
| En löytänyt internetistä uutisia Joensuussa olleista yleisistä saunoista, jollainen on toiminut väitteen mukaan mm.Merimiehenkadulla 1950-luvulla. Mistä… |
907 |
|
|
|
Heikki Laitinen on kirjoittanut artikkelin Joensuun yleisistä saunoista sanomalehti Karjalaiseen 31.1.1993. Siinä on mainittu Merimiehenkadun yleinen sauna, joka sijaitsi nykyisen kirjastotalon tontilla, ja saunarakennuksesta on myös kuva ulkopuolelta. Saunaliikkeen perusti torikauppias Ville Asikainen poikansa Einon kanssa, joka jatkoi yritystä isänsä jälkeen. Saunan pito loppui 1960-luvulla, kun saunat yleistyivät kerrostaloihin.
Lähde: Artikkeliviitetietokanta Käkönen: http://kakonen.jns.fi/aineistohaku.html
|
| P Mustapäältä löytyy Läkkiseppä Lindbladiin liittyvä Jouluruno, joka alkaa säkein: Nyt joulu on, sua sauna odottaa ja sahti odottaa ja joulukinkku käy… |
3271 |
|
|
|
Hei!
Etsin runoa ensin Mustapään kootuista runoista, mutta en löytänyt. Löysin sen sitten kirjasta Lapsuuden joulu: rakkaimmat joulurunot / toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, Tammi 2005.
Runon alkulähteeksi ilmoitettiin Koiruoho, ruusunkukka, 1947. Kootuissa runoissa sitä ei ollut, joten oletettavasi kootuissa ei ole kaikkia Mustapään runoja.
Hyvää joulua!
|
| Löytyykö telttasaunan ohjetta jostakin? |
2457 |
|
|
|
Telttasaunan ohjeita löytyy myös verkosta:
http://wiki.partio.net/Telttasauna
http://www.kolumbus.fi/bjorn.corander/sauna.htm
http://www.kolumbus.fi/bjorn.corander/firm/telttasauna.pdf
|
| Haen tietoa saunanlauteiden rakentamista. Tiedän, että seuraavista lehdistä löytyy malleja: Talomestari lehteä v. 1993 nro 3, tai Meidän talo 1990 nro 3,… |
1254 |
|
|
|
Lapin maakuntakirjaston kokoelmista löytyvät Meidän talon ja Kotiteollisuuden numerot. Talomestaria ei kokoelmista löydy, mutta sen numeroita voi tarvittaessa tilata kaukolainaan tai kopiot artikkelista.
Aiheesta löytyy myös kirjallisuutta, uusimmasta päästä on Rakennustiedon vuonna 2008 kustantama Saunan suunnittelu, josta myös löytyy ohjeita lauteiden rakentamiseen.
Kirjastosta löytyy myös RT-kortisto, josta löytyy ohjeet saunan lauteisiin (RT- 91-10469)
|
| Montako saunaa Suomesta löytyy? Joidenkin lähteiden mukaan 1,6 milj. ja toisten 2,5... näillä on kuitenkin aika iso ero, mikähän olisi oikea vastaus? |
7335 |
|
|
|
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2002 Suomessa oli n.1,3 milj. huoneistokohtaista saunaa. Kaikkiaan saunoja oli Suomessa kyseisenä vuonna yli 2 milj. Linkki tietoihin löytyy osoitteesta http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/taskus_asuminen.html.
|
Kysy kirjastonhoitajalta
