| Milloin viikonloppu-käsite yleistyi Suomessa? Olen syntynyt 1955 ja muistelen, että lapsuudessani puhuttiin pyhästä tai pyhänseudusta ja toivotettiin hyvän… |
297 |
|
27.7.2022 |
|
Käytössämme olevissa sanakirjoissa Kielitoimiston sanakirjassa, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/viikonloppu?searchMode=all ja Nykysuomen sanakirjassa vuoden 1966 painoksessa sana löytyy, mutta sen yleisyydestä ei ole mainittu mitään.
Haussa digitoiduista sanoma- ja aikakauslehdistä sekä pienpainatteista löytyi useita osumia viikonlop* alulla, joten sanaa on kyllä käytetty suomen kielessä esimerkiksi sanomalehtiartikkeleissa ennen 1950-lukua, https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=viikonlop*&formats=NEWSP….
Siitä, miten yleinen viikonloppu-sana on ollut puhekielessä tai toivotuksissa kannattaa kysyä tarkemmin Kotuksen Kielineuvonnasta, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta. |
| Lapsuudessani 60-luvulla kotonani Keski-Suomessa sanottiin mattojen olevan syntyssä, kun ne menivät kasaan lattialla. Olen käyttänyt ilmaisua aina. Nyt… |
213 |
|
27.7.2022 |
|
Suomen kielen etymologinen sanakirja tuntee sanan syltty merkityksessä 'poimu, ryppy' ("sukat ovat syltyssä, menevät sylttyyn") ja huomauttaa, että sen rinnalla on tavattu sellaisia ilmauksia kuin sylkky ("sukat sylkyssä") ja syrtty ('kurttu, poimu, laskos'). Keskisuomalainen syntty on mitä ilmeisimmin tämän saman sanaperheen jäsen. |
| Mikko Kilpi käyttää runossaan Huhtikuu termiä ”sommansija”. Zachris Topeliuksen Maamme kirjassa se esiintyy ainakin kerran. Mitä tällä sanalla tarkoitetaan? |
139 |
|
20.7.2022 |
|
Huhtikuu-runossa sana kirjoitetaan yhteen, Topeliuksen Maamme-kirjassa puolestaan erikseen. Sana ja tekstit johdattivat tarkistamaan sanojen merkityksen Kielitoimiston sanakirjasta (linkki: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/), joka löytyy Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta.
Sompa tarkoittaa suksisauvan alapään rengasta, joka estää sauvaa uppoamasta lumeen. Yksikön genetiivissä sana taipuu muotoon 'somman'.
Sija puolestaan tarkoittaa paikkaa tai kohtaa, jossa jokin ollut tai johon jokin tulee.
|
| Onko ihan "poliittisesti korrektia" käyttää sanaa JENKKI kun Yhdysvaltojen armeijan henkilökuntaa tulee harjoituksiin Suomen armeijan kanssa? |
332 |
|
11.7.2022 |
|
Satu Tervonen on tutkinut erilaisia kansalaisuuden tai etnisen ryhmän ilmauksia tutkielmassaan vuonna 2000: Ruma ryssä ja rento jenkki. Tutkielma etnonyymien konnotaatioista. Pro gradu ‑tutkielma. Säilytteillä Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksessa.
Hän tuli jenkki nimityksen kohdalla tulokseen:" Kaikkein rennoin mutta sopivin sana oli tutkimuksen joka tilanteessa ja jokaisessa vastausryhmässä jenkki, joka käyttäytyi rentouttaan lukuun ottamatta samalla tavoin kuin neutraalisti muodostetut kansallisuusilmaukset. Ensimmäisessä ja toisessa tilanteessa jenkki koettiin ”rennoksi mutta sopivaksi”, kolmannessa puolestaan ”melko harmittomaksi”." Kielikello.fi
Jenkki on siis arkityylinen, muttei loukkaava. Amerikkalinen olisi varmasti... |
| Miksi puhekielessä tylsä on mälsä? Eli samanlainen loppu mutta erilainen alku. |
254 |
|
15.6.2022 |
|
Selasin kirjaston slangisanakirjat, murresanakirjat ja etymologiset sanakirjat, mutta tietoa sanan mälsä alkuperästä ei löytynyt, vain sen merkitys. Verkon lähteistä sitä ei myöskään löytynyt, Suomen murteiden sanakirja, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=main, slangi https://seppopalander.webnode.fi/sanasto-k-m/.
Asiassa kannattaa kääntyä kotimaisten kielten asiantuntijoiden puoleen, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta. Kielikellon artikkelissa Puhekielen luonteesta kuvaa puhekielen luontaisia ominaisuuksia, https://www.kielikello.fi/-/puhekielen-luonteesta. |
| Olen viettänyt lapsuuteni maaseudulla Itä-Suomessa, teini-iän maaseudulla Keski-Suomessa ja aikuisikäni kaupungeissa eri puolilla Suomea. En ole tullut… |
164 |
|
14.6.2022 |
|
Onpa mielenkiintoinen kysymys. Yritin tutkia asiaa Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta, mutten löytänyt vastausta.
Varmaan asiaa kannattaisi kysyä suoraan Kotuksesta. Kielitoimiston kyselylomake on auki vain joka toinen viikko, mutta onneksi nyt on aika kysyä. Kielineuvonnan kysymyslomake löytyy aukeavan sivun alalaidasta. |
| Jos joku asia maistuu ananakselle, onko maku silloin ananaksinen vai anananainen? Onko näistä kumpikaan edes se oikea termi :)? |
292 |
|
6.6.2022 |
|
Kumpikaan ei ole Kielitoimiston sanakirjan mukaan oikea termi, koska ananaksen makuiselle ei ole vakiintunutta termiä (vrt. sokerinen, pippurinen). Mikäli haluat tarkemman vastauksen kielitieteen ammattilaiselta, suosittelen kysymään asiaa Kotimaisten kielten keskuksen Kielineuvonnasta.
Kielineuvonnan kysymyslomake ja yhteystiedot: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kielineuv… |
| Mitä tarkoittaa sana vakki (vaki)? On ainakin kadunnimessä vakintie. |
660 |
|
6.6.2022 |
|
Ruotsin fack-sanaan (ja edelleen saksan sanaan Fach) pohjautuva vakki voi tarkoittaa hyllykön, pöydän tms. lokeroa, kuivaushyllykköä tai pientä kuivaus- t. säilytyshuonetta. Esimerkiksi tiilivakki on 'hyllyillä varustettu tiilien kuivauskatos'. Vakkilistat ovat '(hyllyn, kaapin) laatikoiden välissä olevat kannatuslistat'.
Toisaalta, Viipurin maalaiskunnassa sijainneen Vakkilan kylän nimen on arveltu sisältävän karjalaisilla käytössä olleen ortodoksisen ristimänimen Vakko(i). Sukunimi Vakkilainen on nähty asukkaannimijohdoksena kylän nimestä. Vakkila esiintyy myös henkilönnimenä ja Huittisissa on Vakkilanmaa-niminen kylä. Siellä tunnetaan yhä sukunimi Vakki. Nämä nimet on tavallisesti yhdistetty Vakka-nimiin, joille on esitetty sekä... |
| Mikä on tollikka? |
385 |
|
16.5.2022 |
|
Tollikka (tollikko, tollisko) tarkoittaa 'tolloa, tolvanaa' (Nykysuomen sanakirja), 'moukkaa, tolvanaa, tomppelia' (Suomen kielen etymologinen sanakirja). Se voi merkitä myös 'tavalla tai toisella kömpelötekoista t. kömpelönnäköistä esinettä' (Suomen kielen etymologinen sanakirja). Eri puolilla Suomea tollikaksi (tollikoksi, tolliskoksi) on kutsuttu mm. hevos- tai laahusharavaa, takarekeä, pienehköä vannehdittua puuastiaa ja tuikkulamppua. |
| Useissa euroopan kielissä sama tai yhteistä etymologiaa oleva sana merkitsee slaavia ja orjaa, esim ruosin slav, englannin slave, jne. Kysymys: mistä suomen… |
590 |
|
11.5.2022 |
|
Orja-sanalla on vastineita sekä lähi- että etäsukukielissämme (esim. vepsän orj, viron ori; udmurtin var ja komin ver).
On mahdollista, että sanalla on yhteys saamen oarji-sanaan, joka merkitsee ilmansuuntaa (eri saamen murteissa eri ilmansuuntia). Sanavartalon alkuperäinen asu on todennäköisesti *orja, joka on selitetty vanhaksi indo-eurooppalaiseksi tai kanta-arjalaiseksi lainaksi. Sanan vastineena on pidetty mm. avestan sanaa airiia, joka tarkoittaa arjalaista. Tämä selitys on siinä mielessä epäilyttävä, että arjalaiset ovat olleet ylhäisiä, eivät orjia.
Toinen indoeuroppalaiseen suuntaan perustuva selitys orja-sanalle olisi sanavartalo *worgo-, joka tarkoittaa työntekijää.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY,... |
| Mistä tulee jossain asiassa kokenutta henkilöä tarkoittava sana konkari? |
322 |
|
10.5.2022 |
|
Konkarin (alun perin gongari) taustalla on (vanhaan) hevoseen viitannut ruotsin sana gångare, 'kävelijä, astuja, ratsu, tasa-astuja', mistä ihmiseen sovellettuna on sitten tullut 'vanha tekijä'.
Lähde:Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1, A–K |
| Milloin suomen kielen sanoista mieletön ja järjetön on tullut positiivisia määreitä? |
248 |
|
2.5.2022 |
|
En löytänyt tarkempaa tietoa siitä, milloin sanat ovat saaneet arkisia lisämerkityksiä. Kummatkin sanat kuitenkin löytyvät sekä positiivisina että negatiivisinä suomalaisten kielten keskuksen sanakirjasta. Kielitoimiston sanakirja (sana:järjetön) (sana: mieletön)
Sanojen historiaa voisi kysyä tarkemmin Kotimaisten kielten keskuksen kysymyslomakkeella. Kotus |
| Mistä ilmaus piristysruiske on peräisin? |
207 |
|
21.4.2022 |
|
Käytettävissämme olevista lähteistä ei valitettavasti löytynyt 'piristysruiskeen' alkuperää valaisevaa tietoa. Kyseessä on kuvaileva sana, joka tarkoittaa piristävää seikkaa. (Kielitoimiston Sanakirja) |
| Mistä tulee arvosanan nimi välttävä? Tiedän, että kirjaimellisesti katsoen se on välttää-verbin I partisiippi, mutta onko välttäminen tarkoittanut jotakin… |
194 |
|
20.4.2022 |
|
Välttää-verbillä on karttamisen ja väistelyn lisäksi muitakin merkityksiä. Arvosana välttävä juontaa merkitykseen "kelvata, riittää" kuten esimerkeissä "vanha takki saa välttää vielä tämän talven" ja "vähempikin välttää".
Lähde:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/v%C3%A4ltt%C3%A4%C3%A4?searchM…
|
| Miksi uloskäyntien kohdalla lukee englanniksi exit eli uloskäynti mutta suomeksi ulos? Miksei lue out? |
251 |
|
14.4.2022 |
|
Kysyin englantia äidinkielenään puhuvalta työkaverilta. Hän kertoi, että aina käytetään sanaa exit. (se on substsntiivi ja "kirjakielinen"ilmaisu)
Sanan out kaikki ymmärtävät, mutta koska se on verbi, voi kuulija hieman loukkaantua, jos hänet käsketään sillä ulos. |
| "Olla täpinöissään" on aina vähän mietittänyt. |
512 |
|
12.4.2022 |
|
Kielitoimiston sanakirjan (2012) mukaan täpinöissään tai täpinässä on arkikieltä oleva ilmaisu, joka tarkoittaa samaa kuin innoissaan tai tohkeissaan. Suurella sydämellä ihan sikana - Suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja (2008) tuntee sanalle merkitykset innostunut, kiihottunut, kiihdyksissä. Etymologisista sanakirjoista sanaa ei löytynyt, joten sen alkuperästä ei ole tietoa. |
| Mitä tarkoittaa suomenkielinen sana "helli", ja mistä se on peräisin? |
684 |
|
6.4.2022 |
|
Helli on vaihtoehtoinen muoto sanalle hella – samaan nimisanapesyeeseen kuuluvat myös hellä ja hällä. Nämä pohjautuvat ruotsinkieliseen häll-sanaan ('hella; paasi'). Sanan tavallinen merkitys on 'liesi, tulen sija takassa', mutta sitä tavataan myös alkuperäisen ruotsinkielisen sanan merkityksessä 'paasi': Suomenlahden saarien nimissä Kymenlaakson rannikolla sana tarkoittaa 'vedenalaista t. merestä kohoavaa paljasta kalliota'.
Etunimeä Helli voidaan pitää useiden nimien lyhentymänä, sillä se on voinut syntyä esimerkiksi Helenan, Hellevin tai Hellinin pohjalta. Nimi voidaan yhdistää myös sanoihin hellä ja helliä.
Lähteet:Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1, A-K
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet... |
| Infrastruktuuri on tuttu sana kaikille, mutta onko infrastruuri sana? Jos on, niin miten se eroaa infrastruktuurista? |
155 |
|
1.4.2022 |
|
Kielitoimiston sanakirjasta ei löydy sanaa infrastruuri. Näyttää kuitenkin, että sitä on käytetty sanan infrastruktuuri sijaan joissain teksteissä eli se tarkoittaa samaa asiaa. Syynä voi olla infrastruktuurin hankala kirjoitusmuoto. Jussi Kallio onkin ehdottanut Kielikellossa 3/2014, että sanalle pitäisi keksiä suomenkielinen vastine.
Lähteet
Kielitoimiston sanakirja https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
Jussi Kallio: Infrastruktuurin riivaamana, Kielikello 3/2014 https://www.kielikello.fi/-/infrastruktuurin-riivaamana |
| Miten VIELÄKIN käytetään sanoja "laulajatar" ja "hiihtäjätär" ym? Eikö nämä ole jo muinaishistoriaa?!? |
248 |
|
16.3.2022 |
|
Kysymys ei ole varsinaisesti tietopalvelukysymys siten, että siihen olisi tarkistettavissa lähteistä oikea vastaus. Sikäli vastaus sisältää väistämättä myös vastaajan subjektiivisia näkemyksiä.
Feminiiniset johtimet tuntuvat nykyään varsin vanhahtavilta ja niiden käyttö on selkeästi vähentynyt. Sukupuolittuneisuutta on karsittu kielestä tietoisesti instituutioiden ja työnantajien taholta - Helsingin kaupungilla esimies on kuollut herättäen tilalleen henkiin esihenkilön - ja toisaalta sukupuolen erillinen korostaminen tuntuu tarpeettomalta ellei typerältä: miksi vaikka hiihtäjän sukupuoli tarvitsisi erikseen liitteellä tai johtimella kertoa, jos kaikki tietävät asian ilmankin?
Toisaalta voinee ajatella, että laulajatar tai hiihtäjätär ... |
| Sana, jossa 2 ö:tä ja kaikkiaan 5 kirjainta |
534 |
|
14.3.2022 |
|
Äkkiseltään tuli mieleen pöllö ja vähän epävirallisemmat sanat kökkö ja töllö. |
Kysy kirjastonhoitajalta
